Mielipiteet

Perheellisiä opiskelijoita ei huomioida kovin hyvin Jyväskylän yliopistossa eikä ylioppilaskunnassa, kirjoittaa Siiri Muhonen.

Vaikka aatteen kukoistuksesta on kulunut tovi, se ei tarkoita, etteikö fasismia ilmenisi maailmassa, kirjoittaa Ville Mäki.

Kun pitkän mietinnän päätteeksi löytää erinomaisen taktiikan, se palkitsee. Siitä shakissa on pohjimmiltaan kyse: psykologisesta kamppailusta paitsi vastustajan myös itsensä kanssa, kirjoittaa Markus Hulkko.

Maria Petterssonin tietokirja tarjoaa esikuvia, joita en tiennyt tarvitsevani, kirjoittaa Julia Harju.

Rasismiin puuttuminen yliopistossa edellyttää sitä, että oletus rasismivapaasta tilasta kyseenalaistetaan, kirjoittaa Oona Komonen.

Vaikka yksilöiden teoilla on merkitystä, olisi rakentavampaa kohdistaa katse päättäviin tahoihin, kirjoittaa Liina Korkiamäki.

Vaikka hedelmöityshoitoja tehdään yhä enemmän, jonot ovat pitkät ja luovuttajista on jatkuva pula.

Epäonnistuminen ei pelota niin paljon, kun luopuu halusta olla täydellinen, kirjoittaa Emma Häkkinen.