Luonto

Leimallinen osa Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampuksen maisemaa on alueen vanha puusto. Nyt se alkaa olla elinkaarensa päässä ja olisi löydettävä tilaa uusille puille.

Ihmisten luontosuhteesta on jo kauan oltu huolissaan. Ajatus luonnosta vieraantumisesta on kenties vahvistunut kaupungistumisen edetessä: typerät kaupunkilaiset eivät uskalla metsään ja luulevat, että ruoka tulee kaupasta. Pitääkö olla huolissaan, pohtii Aleksiina Asell esseessään.

Ensin joista katosivat lohet, sitten jokihelmisimpukat eli raakut lopettivat lisääntymisen ja alkoivat kuolla. Nyt nilviäisiä yritetään kuntouttaa Konnevedellä.

Konneveden tutkimuslaitoksen johtajasta Hannu Ylösestä olisi voinut tulla yhteiskuntatieteilijä, arkkitehti tai kirjailija. Niiden sijaan hänestä tuli myyräprofessori.

Luonnossa liikkumisen tiedetään kohentavan elämänlaatua ja viheralueen lähellä asumisen jopa vähentävän sairauksia. Vuoden alussa Jyväskylä sai kuusi uutta luonnonsuojelualuetta, joista yksi on aivan ylioppilaskylän vieressä.

Osma Naukkarinen haluaa murtaa myyttejä, jotka ylläpitävät maapallon kannalta kestämätöntä elämäntapaa. Hänestä ekologisuus ei ole uhraus vaan satsaus.