Arvio

Poesia kustantamo ja kääntäjä Janne Löppönen ovat tehneet valtavan kulttuuriteon saattaessaan tämän loistavan teoksen suomalaisten lukijoiden saataville, kirjoittaa kriitikko Ville Mäki.

Hetkittäisestä epätasaisuudesta huolimatta Lehmä synnyttää yöllä on suvereeni romaani, joka kuvaa juurettomuudesta kumpuavaa pahoinvointia vaikuttavasti, kirjoittaa kriitikko Niklas Pelkonen.

Edeltäjälleen uskollisessa jatko-osassa eeppiset taistelut, dramaattiset dialogit ja unenomaiset ennenäkykohtaukset imaisevat tarinaan. Akilleen kantapää on hahmojen laiminlyönti, kirjoittaa kriitikko Saara Nenonen.

Jokerin kakkososassa oli ainekset menestyä, mutta mikä meni vikaan?Jokerin kakkososassa oli ainekset menestyä, mutta mikä meni vikaan, kysyy kriitikko Saara Nenonen.

Keskustelut tavoittavat nuorten aikuisten pyörittelemiä mietteitä kehoista ja niiden ominaisuuksista, kirjoittaa Alina Salomaa.

Levyn keskiössä on ajatus meressä yksin möllöttävästä kalasta, kirjoittaa kriitikko Niklas Pelkonen.

Leikin varjolla laittaa lukijan käymään läpi tunteita, jotka ratkaisemattomuudessaan pakottavat jatkamaan lukemista, kirjoittaa kriitikko Jaakko Syrén.

Elokuvissa, televisiosarjoissa sekä suurten teatterien lavoilla loistanut Andrew Scott on lähes surun lamauttamana ja pidättyvänä Adamina monitahoinen, kirjoittaa kriitikko Saara Nenonen.

Putoamisen anatomia pallottelee motiiveja ja näkemyksiä taidokkaasti, mutta antaa riittävän paljon tilaa katsojan omille tulkinnoille, kirjoittaa kriitikko Niklas Westrén-Doll.

Kahden osan perusteella Villeneuven Dyyni on tarinallisesti turvonnut rahjus, jolla ei ole muuta annettavaa kuin komea ulkokuori, kirjoittaa kriitikko Niklas Pelkonen.