Asunnon jälkitarkastuksen tulisi varmistaa, että edellinen asukas on huolehtinut loppusiivouksesta. Aina näin ei kuitenkaan ole.
Opiskelija-asunto ei aina vastaa luvattua siisteystasoa. Periaatteessa edellisen asukkaan pitäisi tehdä hyvä perussiivous ennen poismuuttoa. Jos siivous on jäänyt tekemättä, on opiskelija-asunnon tarjoajalla velvollisuus huolehtia siitä, että asunto on siisti ennen kuin uusi asukas muuttaa sisään.
Silti opiskelijat välillä muuttavat sotkuiseen asuntoon, jonka tarkastaja on hyväksynyt.
”Kyllä näitä tapauksia löytyy”, myöntää Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalisihteeri Karoliina Vainikainen.
”Kun asukkaiden vaihtuvuus on suuri, voivat jotkut asunnot jäädä jopa tarkastamatta”, Vainikainen kertoo.
Aarne Manneri aloitti tänä vuonna opiskelunsa yliopistossa ja muutti sitä varten Jyväskylään. Hän asettui Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö KOAS:n solukaksioon kaverinsa kanssa. Asunto oli mieleinen – sitä vaan ei ollut siivottu.
”Asunnossa oli likaa joka puolella. Pölyn ymmärtää, mutta esimerkiksi lieden alustaa tai WC- ja kylpyhuonetiloja ei ollut siivottu”, Manneri harmittelee.
”Eniten ärsytti ruuanjämät leikkuulaudalla ja se, että helposti siirrettävän keittiötason alla olevaa lattiaa ei oltu vaivauduttu lakaisemaan.”
Manneri valitti KOAS:lle ja pyysi vuokran alennusta. Alennusta ei myönnetty, mutta hänelle tarjottiin ilmaista siivousta. Manneri ei ottanut tätä vastaan, sillä hän oli siivonnut asunnon jo itse. Lopuksi hänelle annettiin hyvitykseksi siivouspaketti, johon kuului yleispuhdistusaine, tiskiharja ja kaksi rättiä.
KOAS on luonut poismuuttajille listan, jossa kerrotaan siivottavista asioista. Sopimusten mukaan sitä tulee noudattaa. Viime kädessä tarkastajan kuuluisi puuttua asiaan ja lähettää KOAS:n kautta lasku edelliselle asukille jos valitettavaa löytyy.
”Jos edellinen asukas ei ole tehnyt listan mukaisia asioita, eikä tarkastaja tästä edes välitä, niin mikä motivaatio itsellä on siivota kun täältä joskus lähtee”, Manneri kysyy.
KOAS:n asiakkuuspäälikkö Tiia Matilainen muistuttaa, että KOAS:n tapaisilla opiskelija-asuntosäätiöillä on yksityisistä markkinoista poikkeavat omat käytänteet. Niihin kuuluvat huoltomiesten sähköinen lomake, jonka mukaan asunto tarkastetaan sekä uuden asukkaan vastuulle jäävät vikailmoitukset. Uuden asukkaan tulee myös täyttää huoneistokortti, jossa käydään läpi asunnon kuntoa. Jos jotain vikoja ilmenee, ne ilmoitetaan vikailmoituksen avulla.
”Periaatteessa kaikilla meidän huoltoyhtiöillä on samat ohjeet, mutta tietenkin siisteys on aina myös tulkinnanvarainen asia. Se, miltä asunto näyttää tarkastajan silmissä, vaikuttaa arviointiin”, Matilainen kertoo.
KOAS järjestää koulutuksia huoltoyhtiöilleen. Koulutuksissa keskustellaan yleisimmistä virheistä. Yksityisesti tarkastajien kanssa näistä ei puhuta.
”Resurssit eivät riitä yksittäisten huoltomiesten kanssa keskusteluun”, harmittelee Matilainen.
”Huoltomiehillä on kuitenkin omat työnjohtajat, jotka valvovat asetuksia.”
JYY-palveluiden tekninen isännöitsijä Jari Pihlajasaari toimii huoltomiesten työnjohtajana. JYY-palvelut vastaa muun muassa Kortepohjan ylioppilaskylän asunnoista.
Jos uudelta asukkaalta tulee reklamaatio, asunto tarkastetaan uudelleen. Jos selviää, ettei loppusiivous ole ollut riittävä, ilmoitetaan asiasta edelliselle asukille.
”Edellisellä asukkaalla on mahdollisuus tulla siivoamaan asunto tai maksaa siivouksesta”, kertoo Pihlajasaari JYY-palveluiden käytänteistä.
Myös JYY-palveluilla on käytössään siivouspaketti, joka voidaan antaa korvaukseksi itse tehdystä siivouksesta.
Pihlajasaaren mukaan on mahdollista, että asunnot jäävät tarkastamatta, mutta vain hetkellisesti. Asunto tarkastetaan joskus silloin, kun uusi asukas on jo kotiutunut.
”Pahimmillaan tarkastettavana voi olla 100 asuntoa päivässä. Jos kolme neljä miestä niitä tarkastaa, on aika hulina päällä”, Pihlajasaari selventää.
”Jokainen huoltomies on erilainen kaveri, toinen vähän nuorempi, toinen vähän vanhempi, tarkastuksen taso on aina vähän erilainen”, Pihlajasaari myöntää.
JYY-palvelut yrittävät kehittää tarkastuksiaan, jottei reklamaatioita enää tulisi.
”Meillä on varmaan myös vähän kehittämisen varaa asukkaiden ohjeistamisessa siitä, miten he toimivat, kun reklamaatiotilanne tulee. Kehen ottaa yhteyttä ja miten”, Pihlajasaari arvioi.
Korjattu 28.11.2014 klo 9.30: Kirjoittajan nimi muutettu oikeaksi