JYY linjasi perustulosta ja liittyi perustuloverkosto BIEN:iin keväällä 2012. Viime vuoden lopussa myös SYL päätti asettua perustulon puolelle. Oliko päätös oikea? Entä minkälaisista asioista JYYn pitäisi ylipäätään linjata?
Tuomo Siivinen
JyKo. Entinen edaattori,
JYYn vuoden 2012 hallituksen jäsen.
”Suhtaudun perustuloon varovaisen positiivisesti. Vähintäänkin kyseessä on selvittämisen arvoinen asia. Jossain muodossa perustulo voisi tarjota helpotusta sosiaaliturvajärjestelmän kannustinloukkuihin ja byrokraattisiin tukimuotojen viidakkoihin. Kaikkia harkinnanvaraisia tukimuotoja perustulolla tuskin kuitenkaan voitaisiin korvata.
Itselleni JYYn liittyminen BIEN-verkkoon oli jonkinasteinen rajatapaus. Otetaanhan siinä kantaa valtavaan yhteiskunnalliseen kysymykseen, jossa opintotuen kohtalo on vain pisara meressä. Verkostossa on kuitenkin selvä opiskelijoiden edunvalvonnallinen ulottuvuus, joten siitä linjaaminen oli mielestäni perusteltua. Viime edustajistokaudella perustuloon suhtauduttiin varsin myönteisesti, joten verkostoon liittyminen vaikutti johdonmukaiselta.
Minun mielestäni ylioppilaskunnan tuleekin linjata lähinnä asioista, jotka koskettavat läheisesti opiskelijoita. Jos ylioppilaskunta ei valvo jäsentensä etua, ei kukaan muukaan sitä tee. Valtakunnallisia päätöksiä tehtäessä opiskelijoiden mielipiteestä ollaan varsin kiinnostuneita silloin, kun kysymys koskee esimerkiksi opintotukea tai opiskelija-asumista. Mutta mitä vähemmän opiskelijoilla nähdään olevan tekemistä käsiteltävän asian kanssa, sitä vähemmän yo-kuntien sanomisille annetaan arvoa.
Opiskelijoita vahvasti jakaviin arvokysymyksiin yo-kunnan ei mielestäni juurikaan tulisi ottaa kantaa. Automaatiojäsenyys tekee asiasta ongelmallisen. Ei ole oikein, että opiskelijan on pakko kuulua arvojensa vastaisia asioita ajavaan järjestöön voidakseen opiskella yliopistossa. Lisäksi uskon ”opiskelijoiden moraalinvartijana” toimimisen vieroittavan monia opiskelijoita yo-kunnasta entisestään.
JYY on muun muassa antanut 90-luvun alussa Neuvostoliitolle luvan hajota. Tällaisiinkin asioihin voidaan toki ottaa kantaa, mutta huvittuneisuutta enempää sillä ei saada aikaan. Minusta yo-kuntaa ei tulisi käyttää yleispolitikoinnin välikappaleena. Vaikka itse kannattaisinkin ydinvoiman lisärakentamista, en tahtoisi JYYn ottavan siihen kantaa.”
Taija Roiha
Jyviva. Edustajiston jäsen.
”Perustulo olisi paras mahdollinen tapa korjata opintotukeen liittyviä ongelmia. Sen myötä päästäisiin yli ongelmatilanteista, kun opintotuki menee esimerkiksi katkolle. Perustulon myötä toimeentulo pysyisi turvattuna koko ajan.
Kannatin BIEN:iin liittymistä, sillä mielestäni perustulo on opiskelijalle tärkeä asia. BIEN:issä on ihmisiä eri taustoilla, eikä se ole minkään yhden poliittisen ryhmittymän projekti. Lisäksi perustuloverkosto jakaa ne samat ajatukset, joista JYY on jo valmiiksi linjannut.
Myös sillä, että monet muut ylioppilaskunnat liittyivät BIEN:iin, oli varmasti merkitystä. Esimerkiksi TAMY (Tampereen yliopiston ylioppilaskunta) ja HYY (Helsingin yliopiston ylioppilaskunta) ovat verkostossa mukana. Muutkin ylioppilaskunnat katsoivat liittymisen tärkeäksi, joten myös JYYlle oli tärkeää lähteä mukaan. Se saattoi myös tuoda asiaan epävarmemmin suhtautuville varmuutta. Tällä tavalla JYY ei myöskään pomppaa huonolla tavalla esille asian johdosta.
Yliopistolaissa ylioppilaskunnan tehtäväksi on määritelty se, että ylioppilaskunnan täytyy edistää jäsentensä yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Vaikka perustulo ei ole suoraan opiskelijan toimentuloon liittyvä asia, ylioppilaskunnalla on silti rooli lähteä siitä lausumaan.
Perustulo vaikuttaa minusta suoraan opiskelijan toimeentuloon hyvin voimakkaasti ja liittyy siihen olennaisesti. Mutta jos on olemassa muita kansalaisaloitteita, esimerkikiksi Tahdon-kampanja, niin niihinkin ylioppilaskunta voi lausua, vaikkeivät ne toimeentuloon liittyisikään.
Erilaisiin verkostoihin liittymisestä on puhuttu JYYssä aikaisemminkin. Aina välillä ylioppilaskunnassa keskustellaan esimerkiksi SETA:sta, johon ei ole liitytty. Ylioppilaskunta voisi siis tukea muitakin kuin varsinaisia kansalaisaloitteita, mutta siitä päättää aina kukin hallitus ja edustajisto: millaisia asioita he haluavat ajaa kunakin vuonna.”