Museovirasto on antanut lausunnon Kortepohjan MNOP-talon suojelusta. Lausunnon mukaan suojelu on mahdollista turvata asemakaavauudistuksen yhteydessä. Tämä tarkoittaa, että päätäntävalta siirtyy paikalliselle tasolle ja talon purkaminen olisi mahdollista.
“Tämä on ollut meidän tavoite, JYYn kiinteistöpäällikkö Osmo Kääriäinen sanoo.
Kun suojelu tapahtuu kaavoituksessa, tärkeää on nykyisten rakennusten sijaan alueen käyttötarkoitus. Lausunto antaisi JYYlle mahdollisuuden vaikuttaa kaavoitukseen järkeväksi katsomallaan tavalla.
“Rakennusten käyttötarkoitus tullaan kyllä säilyttämään samana ja tilalle rakentamaan yhtä massiiviset rakennukset, ehkä jopa massiivisemmat. On jopa puhuttu, että talot voisivat olla 12. kerroksisia ”, Kääriäinen toteaa.
Museoviraston lausunto menee Ely-keskukselle, joka muodostaa oman kantansa asiaan. Kääriäinen arvelee, että se noudattelee museoviraston näkemystä. Hän uskoo, että Ely-keskus kertoo kantansa ensi kesään mennessä.
Jos kanta on linjassa JYYn toiveiden kanssa, ylioppilaskunta lähtee tämän jälkeen suunnittelemaan rakennuksen tulevaisuutta yhdessä kaupungin kanssa.
Kääriäisen mukaan tavoitetteena on, että purku- ja rakennustyöt saataisiin käyntiin vuosien 2017 ja 2018 aikana. Uudelleenrakennus ja remontointi täytyy kuitenkin suorittaa vaiheittain, sillä remontoitavissa taloissa asuu satoja ihmisiä.
Tällä hetkellä MNOP-talo on vaarantamiskiellossa, mikä tarkoittaa, ettei rakennukselle saa tehdä käytännössä mitään.
Ylioppilaskunta on jo pitkään taistellut Kortepohjan MNOP-talon purkamisen puolesta. Aikaisemmin Museovirasto on torpannut hankkeet vedoten ylioppilaskylän arkkitehtuuriseen suojeluun.
Kääriäisen mukaan MNOP- talojen peruskorjaus olisi taloudellisesti toteuttamiskelvoton ajatus. Syynä on ylioppilaskylän tehokkuusaste, jossa rakennusten kokonaispinta-alaa verrataan vuokrattuun pinta-alaan.
“Jos rakennukset vain korjattaisiin nykyisten määräysten mukaisesti, tehokkuusaste putoaisi esimerkiksi ilmastointilaitteiden myötä nykyisestä 75 prosentista 60 prosentin tietämille. Peruskorjaaminen itsessään maksaa noin 20 miljoonaa, ja vuosien kuluessa tuosta 15 prosentista muodostuu todella iso raha”, Kääriäinen toteaa.
Tämä näkyisi kylän asukkaiden elämässä, sillä myös korjattujen asuntojen vuokrat nousisivat. Lisäksi taloihin jäisi paljon solukaksioita, jotka eivät ole enää haluttuja.
Lue myös:
https://www.jylkkari.fi/2013/08/kunnianpalautus-soluasumiselle/