Rehtorihakijat vastasivat JYYn kysymyksiin.
Pekka Neittaanmäki
(s. 1951) Tietotekniikan professori ja informaatioteknologian tiedekunnan dekaani Jyväskylän yliopistossa. Valmistunut filosofian tohtoriksi vuonna 1978 Jyväskylän yliopistosta. Toiminut vierailevana tutkijana mm. Bonnin ja Hampurin yliopistoissa. Saanut tänä vuonna Leonhard Euler -mitalin elämäntyöstä laskennallisten tieteiden alalla.
Millaisena näet opinto-ohjauksen ja työharjoittelun roolin opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittämisessä? Miten kehittäisit näitä ja opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia?
”Pelkkä perinteisen mallin opinto-ohjaus ei riitä. Mielestäni jokaisen opettajan tulee antaa opettamisen ohella myös opinto-ohjausta ja auttaa opiskelijoita opintojen suunnittelussa. Myös tutorointijärjestelmää voidaan kehittää edelleen ja huomioida erityisesti esimerkiksi kansainvälisten opiskelijoiden tarpeet. Olen esittänyt, että jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen urasuunnitelma, jonka perusteella
tarkoituksenmukaisen tutkinnon rakentaminen selkeytyy, ja suunnitelman etenemistä ja toteutumista myös seurataan systemaattisesti. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan ohjatusti sellainen opinto-ohjelma, että JY:n
monipuolista opintotarjontaa voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla takaamaan vahvat työelämävalmiudet. Esimerkiksi tietotekniikka-, viestintä-, esiintymis- ja johtamistaidot ovat aivan välttämättömiä
työelämässä. Ne tulisikin sisällyttää jokaisen opintoihin.
Opiskeluaikainen työharjoittelu on työuran avautumisen kannalta avainasemassa. Jokaisella JY:n opiskelijalla tulisi olla harjoittelupaikka. Tämä on iso urakka, mutta onnistuu, jos se otetaan yhteiseksi tavoitteeksi. Yliopiston lukuisat eri kumppanien kanssa tehtävät projektit niin paikallisella kuin kansallisella tasolla voivat olla tässä avuksi ja samalla kehitetään yliopiston näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.
Olen vetänyt kahta hanketta, joissa harjoittelua on pilotoitu:
Harjoitteluvoucher 1990-luvun loppupuolella ja Keski-Suomen Innovaatiomarkkinapaikka vuosina 2008-2011. Näihin hankkeisiin osallistui satoja opiskelijoita ja palaute oli todella positiivista. Keski-Suomen
Innovaatiomarkkinapaikka-hankkeessa toteutettiin mm. Monitieteinen työelämäprojekti- kurssi. Koko kyseinen opintojakso luotiin alusta alkaen hankkeen tuloksiin perustuen, ja kurssin aikana opiskelijat pääsivät
harjoittelemaan työelämä- ja projektityötaitoja 3-5 opiskelijan monitieteisissä ryhmissä oikeiden yritysprojektien puitteissa. Opintojaksosta saatiin erinomaista palautetta sekä opiskelijoilta että
osallistuneilta yrityksiltä, ja koko Innovaatiomarkkinapaikka-hanketta on kiitelty laajalti: ”Parasta, mitä JY:ssä on pitkään aikaan tehty”. Nämä kaksi menestyksekästä pilottiprojektia luovat vahvan pohjan pysyvän mallin
kehittämiselle ja tämä työ on siis ollut käynnissä jo hyvän aikaa.
Tällä alueella ulkomailta saadut esimerkit ovat erityisen tärkeitä. Esimerkiksi Singaporen kansallisessa yliopistossa toisesta yliopistovuodesta lähtien 10% opinnoista liittyy käytännön projektityöhön,
jossa eri opintoalojen opiskelijat tarkastelevat jotakin käytännön ongelmaa. Projektin yhteydessä syntyy kontakteja myös yliopiston ulkopuolelle ja tätä kautta löytyy usein harjoittelupaikkoja sekä
myöhemmin myös työpaikkoja. Tätä hyväksi koettua mallia on sovellettu myös Keski-Suomen Innovaatiomarkkinapaikka-hankkeessa.”
Millä tavoin yliopiston sisäistä rahoitusmallia tulisi mielestäsi kehittää? Miten varmistaisit rahoituksen paljon sivuaineopintoja tarjoaville yksiköille, jotta opiskelijoilla säilyisi mahdollisuudet opiskella sivuaineita myös muista tiedekunnista?
”Looginen ratkaisu on jakaa tiedekunnille resurssit samalla mallilla kuin OKM on resurssit myöntänyt. Olen kannattanut sivuaineopintojen lisäämistä ja räätälöimistä esim. tietotekniikan ja tilastollisten menetelmien, johtamisen, opettajaopintojen ja viestinnän kohdalla tieteenalakohtaisesti. Olen valmis avaamaan sivuaineissa sisäisen voucher-järjestelmän. Siinä perus- ja jatkotutkintoon kuuluvista sivuaineopinnoista maksetaan toteuman mukaan. Tällöin paljon sivuaineita antavat laitokset saisivat rahoituksen opintotarjontansa volyymin mukaan.
Kirjoitan nämä vastaukset matkalta vieraillessani Singaporessa National Universityssa. Täällä opiskelijoiden edellytetään opiskelevan useita sivuaineita. Meidän tulisikin ottaa esimerkkiä kansainvälisistä huippuyliopistoista!”
Koulutusjohtajan ja koulutusneuvoston resurssit eivät yksin riitä koulutuksen kehittämiseen. Miten koulutuksen kehittämiseen voitaisiin panostaa enemmän?
”Koulutuksen kehittäminen tehdään ensisijaisesti laitoksilla ja tiedekunnissa. Joitakin asioita kannattaa kuitenkin tehdä keskitetysti tukien perustason työtä. Sitä kautta voidaan esimerkiksi tukea hyvien käytäntöjen leviämistä tieteenalalta ja tiedekunnasta toiseen. Kansainvälinen benchmarking tapahtuu yleensä tieteenaloittain. Enemmän huomiota voisi suunnata koulutuksen aikana ja sen jälkeisessä työelämässä erinomaisesti menestyneisiin ja kuulla heitä. Yliopiston alumnitoiminnan kehittäminen ulkomailta omaksuttujen käytäntöjen mukaisesti olisi hyvä väylä yhteistyön säilyttämiseksi yliopiston ja sieltä valmistuneiden opiskelijoiden välillä, ja tällä tavoin työelämään siirtyneiden opiskelijoiden tieto- ja taitopotentiaali saataisiin valjastettua yliopiston käyttöön entistä tehokkaammin.”
Opintoraha, opintolaina, osa-aikatyöt. Miten opiskelijan tulisi mielestäsi rahoittaa opintonsa?
”Mielestäni opintorahan ja -lainan sekä asumistuen tulisi kattaa opiskelijoiden kulut niin, että päätoiminen opiskelu olisi mahdollista. Kannatan opiskelutukien reipasta nostamista. Toisaalta myös työkokemuksen kartuttaminen on opiskelijoille tärkeää. Opiskelulle ja osa-aikatyölle pitää löytää tasapaino niin, ettei opiskelu merkittävästi kärsi. Ideaalista olisi, jos työ liittyisi opintoihin ja siten tukisi myös opiskelijan urasuunnitelmaa. Tätä olemme pyrkineet toteuttamaan tarjotessamme opiskelijoille opintoja tukevaa osa-aikaista oman alan työtä tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Eräissä ulkomaisissa yliopistoissa lukukauden aikana työtä tehdään päivä viikossa ja se on osa opinto-ohjelmaa maisteriopinnoissa. Ehdotan tämän systeemin ottamista käyttöön Jyväskylässäkin.”
Kansainvälistyminen on yliopistolle tärkeä strateginen tavoite. Mitä mieltä olet EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksukokeilusta ja koulutusviennistä?
”Lukukausimaksukokeilu epäonnistui mm. Ruotsissa ja näen sen yrittämisen melkoisena riskinä. Antaa hyvin resursoidun Aalto-yliopiston kokeilla lukukausimaksuja.
Kannatan koulutusvientiä. Täällä Singaporessa on MIT:n ja pian myös Yalen sivukampus. Suomella on hyvä maine ja myös me voisimme perustaa sivukampuksia joihinkin maihin. Tämä myös lisäisi opiskelijoiden
kansainvälistymismahdollisuuksia.
Jyväskylän yliopistossa Educluster Finland on tehnyt hyvää työtä koulutusviennissä. IT-tiedekunnassa olemme valmistelleet erittäin kunnianhimoista hanketta, jossa myytäisiin koko maan koulutusjärjestelmän IT-pohjainen hallinta- ja laatujärjestelmä. Tähän olisi sitten helppo lisätä myös sisältötuotantoa tulevaisuuden mobiilipohjaisille oppimisalustoille. Ajatus on tarjota yleensä USA:ssa kehitetyille kalliille järjestelmille suomalainen vaihtoehto.
IT-tiedekunnassa ja Agora Centerissä on parhaillaan käynnistymässä valtakunnallinen TEKES-hanke ’Systeemiset oppimisratkaisut’, joka myös tähtää koulutusvientiin. Myös innostavien opiskelutilojen suunnittelemiseksi osallistumme kansalliseen tutkimusohjelmaan.”
Miten kehittäisit Jyväskylän yliopiston sisäistä viestintää ja avoimuutta?
”Jyväskylän yliopiston viestintästrategia eri ryhmille analysoidaan systemaattisesti ja sitä kehitetään tarkoituksenmukaisesti. Näihin viestinnän kohteina oleviin ryhmiin kuuluvat tulevat opiskelijat, nykyiset opiskelijat, henkilökunta, rahoittajat, tiedemaailma ja yksityiset sekä julkiset tahot. Viestintää laitoksilla ja tiedekunnissa vahvistetaan sujuvan tiedonkulun edistämiseksi, ja Jyväskylän yliopiston monipuolista viestintäkoulutusta hyödynnetään (harjoittelut, opinnäytetyöt, asiantuntijapalvelut) kattavasti koko yliopistossa.”
Uusi hallitusohjelma vaatii yliopistoja profiloitumaan ja selventämään painoalojaan yhä tarkemmin. Minkälaista sisäistä rakenteellista kehittämistä Jyväskylän yliopistossa tulisi mielestäsi tehdä? Mitkä ovat
Jyväskylän yliopiston keskeisimmät painoalat?
”JY on useiden selvitysten mukaan yksi maamme tehokkaimmista yliopistoista. Tämä merkitsee myös sitä, että olemme selkeästi aliresursoituja tulokseen verrattuna. Rehtorin tehtävänä on tuoda esille tämä tosiasia ja tulen rehtorina tilastoihin perustuen tämän myös tekemään.
OKM muuttaa rahoitusperusteita 2013 alkaen ja meidän on huomioitava rahoituskriteerien muuttuminen laitos- ja tiedekuntatason työssä. Mielestäni JY:n tulee profiloitua korkeatasoiseksi monialaiseksi yliopistoksi, jossa panostetaan tutkimuspohjaiseen opetukseen sekä huolehditaan opiskelijoista ja henkilökunnasta. Koulutustavoitteet tulee myös päivittää jokaisella koulutusalalla vastaamaan tulevien vuosikymmenten tarpeita, ja täten voidaan vahvistaa JY:n valtakunnallista roolia koulutuksen ennakoinnin ja vaikuttavuuden ykkösyliopistona.
Hallinnollisia muutoksia on ollut riittävästi ja nyt tarvitaan työrauhaa. En kannata sisäistä laatikkoleikkiä, jossa tiedekuntia pilkottaisiin ja resursseja tai valtaa jaettaisiin ilman koulutus- tai tiedepoliittisia perusteluja. Uusiutuminen tulee tieteen teon kautta ja yhteiskunnan muuttuvista tarpeista ja näihin reagoinnista. Olen valmis radikaaleihin ideoihin, kunhan niillä on perusteltu tarkoitus. Olen ollut rakentamassa
Agora Centeriä ja IT-tiedekuntaa ja vastaavat yhteiskunnan tarpeesta lähtevät ideat tiedeyhteisöltä ovat tervetulleita.
Suurin rakenteellinen kehittämistarve on sivuaineopintojen ja monitieteisten opintojen lisääminen. Kolmasosa tutkinnoista tulee olla monitieteisiä vuodesta 2015 alkaen. Tähän suuntaan mennään myös maailmalla
ja JY:n on pysyttävä kehityksessä mukana.
JY:n strategiassa on hyvin kuvattu JY:n painoalat ja viittaan siihen.”
Yliopiston olemassaolon oikeutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen. Tutkimusta tekevät ihmiset. Kuinka yliopistomme uutena rehtorina takaat henkilökunnan ja opiskelijoiden jaksamisen, ja siten tutkimuksen laadun, näinä niukkojen henkilöstöresurssien aikoina?
”Opiskelijat koulutetaan päämäärätietoiseen opiskeluun, heille laaditaan henkilökohtaiset urasuunnitelmat sekä Student Life – Opiskelijaelämää –konseptin kehittämistä jatketaan. Sen viitekehykseen yhdistetään
systemaattinen opiskelijoiden henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin liittyvä ohjelma.
Henkilökuntaa palkitaan hyvästä työstä ja jokaiselle laaditaan kunto-ohjelma. Pyrin siihen, että henkilöstölle taataan keskittyminen ydintehtäviinsä. Haluan myös jatkaa Akateeminen elämä -konseptin
kehittämistä. Lupaan näyttää esimerkkiä osallistumalla rehtorinakin Finlandia-maratonille ja kannustamalla opiskelijoita ja henkilökuntaa ainakin 1/3- tai 1/2-maratonille. Hyvä fyysinen kunto auttaa selviytymään
myös opiskelun ja työn haasteista.”
Matti Manninen
(s. 1950) Soveltavan fysiikan professori ja vararehtori Jyväskylän yliopistossa. Valmistunut tekniikan tohtoriksi vuonna 1980. Työskennellyt muun muassa Michigan Institute of Technologyssä, Swiss Institute of Nuclear Researchissä ja Cornellin yliopistossa. Tutkimusala teoreettinen materiaalifysiikka.
Millaisena näet opinto-ohjauksen ja työharjoittelun roolin opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittämisessä? Miten kehittäisit näitä ja opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia?
”Työharjoittelu on tärkeä osa opiskelua ja auttaa myös opiskelijaa taloudellisesti. Parhaiten se toteutuu kesäkuukausina, jolloin se ei hidasta opiskelua. Harjoittelupaikkojen saamiseksi yliopisto tehostaa yhteyksiään yritysmaailmaan ja julkisen hallinnon toimijoihin. Yliopiston tutkintojen tulee itsessään sisältää tarvittavat työelämävalmiudet, jolloin kaikki opiskelijat saavat ne automaattisesti. Opinto-ohjauksen rooli on auttaa opiskelijaa hänelle sopivan kokonaisuuden löytämisessä ja opintojen etenemisen nopeuttamisessa.”
Millä tavoin yliopiston sisäistä rahoitusmallia tulisi mielestäsi kehittää? Miten varmistaisit rahoituksen paljon sivuaineopintoja tarjoaville
yksiköille, jotta opiskelijoilla säilyisi mahdollisuudet opiskella sivuaineita myös muista tiedekunnista?
”Yliopiston sisäisen rahoitusmallin on tuettava yliopiston strategisia linjauksia ja samalla hyödynnettävä maksimaalisesti opetus- ja kulttuuriministeriön uusi rahoitusmalli. Sivuaineopetuksen turvaaminen on tärkeä osa tätä kokonaisuutta ja sen osuutta ensi vuoden rahanjaossa onkin kasvatettu. Yliopiston opetus on järjestettävä ja rahoittava siten, että tutkintoon kuuluvissa pakollisissa opinnoissa ei ole mitään opiskelua hidastavia esteitä. Vapaaehtoisten sivuaineopintojen kohdalla kannatan täydellistä valinnanvapautta.”
Koulutusjohtajan ja koulutusneuvoston resurssit eivät yksin riitä koulutuksen kehittämiseen. Miten koulutuksen kehittämiseen voitaisiin panostaa enemmän?
”Koulutusjohtajan ja koulutusneuvoston rooli on toimia strategisina suunnittelijoina. Koulutuksen käytännön kehittäminen tapahtuu tiedekunnissa ja laitoksilla. KTL:ssä ja kasvatustieteellisessä tiedekunnassa on asiantuntemusta, jota voidaan hyödyntää nykyistä enemmän koulutuksen kehittämisessä. Useilla laitoksilla on jo edistytty erinomaisesti opetuksen muuttamisessa massaluennoista pienryhmätyöskentelyksi. Tätä kehitystä jatketaan samalla kun henkilökunnan pedagogista koulutusta lisätään.”
Opintoraha, opintolaina, osa-aikatyöt. Miten opiskelijan tulisi mielestäsi rahoittaa opintonsa?
”Tehokas opiskelu on raskasta työtä ja se tulee voida toteuttaa ilman samanaikaista osa-aikatyötä, siis opintorahalla ja lainalla. Työjaksot, jotka samalla ovat harjoittelua, tulisi ajoittaa kesäkuukausiin. Nopea valmistuminen mahdollistaa aikaisemmin hyvin palkatun työn ja sitä kautta vaurastumisen paremmin kuin osa-aikaisen työn hidastama opiskelu. Valmistuneena voi edelleen harrastaa samoja asioita kuin opiskellessa.”
Kansainvälistyminen on yliopistolle tärkeä strateginen tavoite. Mitä mieltä olet EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksukokeilusta ja koulutusviennistä?
”En pidä lukukausimaksuja toistaiseksi tarpeellisina. Ne eivät ole merkittävä rahoituslähde yliopistolle. Kansainväliset maisteriohjelmat ovat tärkeitä rekrytointikanavia tohtoriohjelmiin. Ilman lukukausimaksuja tämä rekrytointipohja on laajempi. Koulutusvienti on kannatettava asia.”
Miten kehittäisit Jyväskylän yliopiston sisäistä viestintää ja avoimuutta?
”Sisäisen viestinnän ensisijainen kanava on hyvin toimivat verkkosivut (UNO ja ISA) mobiiliversioineen sekä sähköiset tiedotteet. Myös Jylkkäri voi toimia nykyistä paremmin yliopiston tiedotuskanavana. Toimintani on aina perustunut avoimeen keskusteluun ja luottamukseen.”
Uusi hallitusohjelma vaatii yliopistoja profiloitumaan ja selventämään painoalojaan yhä tarkemmin. Minkälaista sisäistä rakenteellista kehittämistä Jyväskylän yliopistossa tulisi mielestäsi tehdä? Mitkä ovat Jyväskylän yliopiston keskeisimmät painoalat?
”Yliopisto voi toimia tehokkaasti hyvin monenlaisella rakenteella enkä näe rakenteellisia muutoksia ensisijaisina keinoina päästä kansainvälisesti merkittäväksi yliopistoksi. Laitosten tulee kuitenkin olla riittävän suuria ja hyvin johdettuja, jotta koon tarjoama etu voidaan hyödyntää tutkimuksessa ja opetuksessa. JY:n keskeiset painoalat on nyt esitetty varsin laajoina kokonaisuuksina yliopiston strategiassa. Näiden alojen sisältä löytyvät myös fokusoidummat painoalat.”
Yliopiston olemassaolon oikeutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen. Tutkimusta tekevät ihmiset. Kuinka yliopistomme uutena rehtorina takaat henkilökunnan ja opiskeljoiden jaksamisen, ja siten tutkimuksen laadun, näinä niukkojen henkilöstöresurssien aikoina?
”Taloudellisesta tilanteesta riippumatta kansainvälisessä kilpailussa pärjätään vain kovalla työllä ja omiin kykyihin uskomisella. Emme ole niin viisaita, että pärjäisimme vähemmällä työllä kuin kilpailijamme ulkomaisissa huippuyliopistoissa. Henkilöstön ja opiskelijoiden jaksaminen lähtee motivaatiosta, onnistumisista ja siitä tunteesta, että työmme on tärkeää. Student Life ja Academic Life ovat konsepteja, joita kehittämällä hyvinvointia ja työmotivaatiota lisätään. Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden tulee jo ensimmäisenä vuonna tuntea, että heidän varassaan on yliopiston ja yhteiskunnan tulevaisuus.”
Kalle Lyytinen
(s. 1953) Tietojärjestelmätieteen professori Case Western Reserve -yliopistossa Clevelandissä Ohiossa Osa-aikainen tietotekniikan professori Jyväskylän yliopistossa. Valmistunut kauppatieteiden tohtoriksi v. 1986 Jyväskylässä. Työskennellyt tutkijana myös Tukholman yliopistossa ja London School of Economicsissa
Millaisena näet opinto-ohjauksen ja työharjoittelun roolin opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittämisessä? Miten kehittäisit näitä ja opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia?
”Molemmat ovat tarkeita ja oleellisia tyohon sijoittumisen parantamiseksi. Joillakin aloilla kuten opettajakoulutuksessa, psykologien koulutuksessa jne nama jo ovat oleellinen osa tutkintoon suuntautuvaa opiskelua, kun taas muilla aloilla naiden valmiuksien hankkiminen jaa usein opiskelijan oman aktiivisuuden varaan. Senvuoksi kaikki ne toimenpiteet ja prosessit, joilla yhteyksia tyoelaman kanssa kohennetaan ovat tarkeita vahvistamaan opiskelijoiden oppimiskokemusta ja parantameen heidan tyollistymismahdollisuuksiaan. Olen kokeellisen oppimisen, jossa valiton kokemus nahdaan olennaisena osana oppimistapahtumaa, vilpiton
kannattaja. Opettamisen sijaan meidan tulisi enemman painottaa oppimista ja sen laatua yliopiston keskeisena tehtavana. Oppimisen lisaantyva monimuotoisuus ja sen mahdollistavat ymparistot ovat siten keskeinen
lahtokohta yliopiston kehittamiselle palvelemaan paremmin tyoelaman tarpeita .”
Millä tavoin yliopiston sisäistä rahoitusmallia tulisi mielestäsi kehittää? Miten varmistaisit rahoituksen paljon sivuaineopintoja tarjoaville yksiköille, jotta opiskelijoilla säilyisi mahdollisuudet opiskella sivuaineita myös muista tiedekunnista?
”Minusta periaattessa yliopiston kaikki sivuaine-opinnot tulisi olla vapaita ja opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus ja oikeus opiskella yliopistoon paastyaan vapaasti juuri niita aineita, joita han haluaa, jos ja kunhan myos opiskelee jotakin paa-ainetta, johon hanet on valittu. Tata periaatetta noudetaan nykyisessa yliopistossani. Olen opettanut opiskelijoita, jotka opiskelevat samanaikaisesti esim lentokonetekniikkaa ja englannin kirjallisuutta tai tanssia ja biotekniikkaa, Kuitenkin opetuksen resurssointi tassa mallissa lyhyella tahtaimella on ollut aina JY:ssa ongelma – myos silloin kun tyoskentelin siella eika mikaan nayta muuttuneen viimeisen vuosikymmenen aikana. Pitemmalla tahtaimella pitaisi luoda ratkaisuja, joissa opiskelijoiden vapaalle valinnalle on mahdollisimman vahan esteita. Esimerkiksi yliopiston voisi kehittaa sisaisen hakujarjestelman askeleena kohti vapaampaa opiskeluoikeutta.”
Koulutusjohtajan ja koulutusneuvoston resurssit eivät yksin riitä koulutuksen kehittämiseen. Miten koulutuksen kehittämiseen voitaisiin panostaa enemmän?
”En ole osallistunut viimeaikaiseen koulutuksen kehittamiseen yliopistossa, joten en voi vastata tahan yksityiskohtaisesti. Yleisesti ottaen yliopiston kehittamisen yksi painopiste tulee olla nimenomaan oppimisen
kehittaminen ja tukeminen siten etta JY tunnistetaan johtavana oppimisymparistona Suomessa.”
Opintoraha, opintolaina, osa-aikatyöt. Miten opiskelijan tulisi mielestäsi rahoittaa opintonsa?
”Mielestani nykyinen jarjestelma on varsin hyva ja vain pienet muutokset ovat tarpeellisia. Erityisesti pitaisi huolehtia siita etta opskelijoiden mahdollisuus taysipaivaiseen opiskeluun taataan, jotta valmistuminen
asetetussa maara-ajassa on mahdollinen. Jos tarkastelemme asiaa kansainvalisesti, ovat suomalaisten opiskelijoiden opintojen rahoituksen jarjestelyt erinomaiset.”
Kansainvälistyminen on yliopistolle tärkeä strateginen tavoite. Mitä mieltä olet EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksukokeilusta ja koulutusviennistä?
”Kannatan molempia, jos niiden avulla voidaan lisata yliopiston nakyvyytta ja resursseja.”
Miten kehittäisit Jyväskylän yliopiston sisäistä viestintää ja avoimuutta?
”Yliopiston opetus ja tutkimus ovat vapaita ja avoimia. Tama ei kuitenkaan tarkoita etta kaikki hallintoon, kehittamiseen ja strategiaan kuuluvat asiat ovat avoimia kaikille- tallainen voi jopa aaritapauksessa estaa vapaan ja avoimen tutkimuksen ja sen kehittamisen. Hallinnon tulee olla avoin ja lapinakyva kaikkia sidosryhmia kohtaan ja se on myos vastuullinen perustelemaan tehdyt paatokset ja toimenpiteet. Sen tulee myos luoda eri osapuolille tilaisuus osallistua yliopiston kehittamiseen ja neuvotella suuntaviivoista. Yliopiston sisainen viestinta toimii kasittaakseni talla hetkella varsin hyvin hallinnosta ulospain. Toiseen suuntaan nayttaa kokemus olevan usein toisenlainen. Tata voidaan parantaa parhaiten jalkautumalla ja kuuntelemalla tarkkaan mita opettajat, tutkijat ja opiskelijat odottavat yliopiston johdolta.”
Uusi hallitusohjelma vaatii yliopistoja profiloitumaan ja selventämään painoalojaan yhä tarkemmin. Minkälaista sisäistä rakenteellista kehittämistä Jyväskylän yliopistossa tulisi mielestäsi tehdä? Mitkä ovat
Jyväskylän yliopiston keskeisimmät painoalat?
”Yliopiston nykyiset painoalat on maaritelty vuoteen 2017 ulottuvassa strategiassa. Kasittaakseni tuo strategia muotoiltiin varsin laajan ja perusteellisen valmistelun tuloksena ja siihen on sitouduttu siten laajasti. Olennaisia muutoksia tuskin on tarpeen tehda muutoin kuin jos merkittavia uusia mahdollisuuksia tai avauksia ilmaantuu. Rakenteellinen kehittaminen tulee toteuttaa seka laadun etta maarallisten kriteerien perusteella. Olen monitieteellisen yhteistyon kannattaja ja uudet painoalat yha useammin loytyvat etsimalla uudenlaista tieteiden valista yhteistyota.”
Yliopiston olemassaolon oikeutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen. Tutkimusta tekevät ihmiset. Kuinka yliopistomme uutena rehtorina takaat henkilökunnan ja opiskeljoiden jaksamisen, ja siten tutkimuksen laadun, näinä niukkojen henkilöstöresurssien aikoina?
”Jaksaminen opiskelijoiden ja opetus- ja tutkimushenkilokunnan keskuudessa syntyy ensi sijassa uuden oppimisen ja etsimisen ilosta ja onnistumisen tuottamasta tyydytyksesta ja ylpeydesta- kyse jaksamisessa yliopistojen piirissa ei ole viime kadessa resursseista, koska resurssit maarittelevat kunakin hetkena enemmankin sen, mika on mahdollista tehda suhteessa odotuksiin. Ilman uuden tiedon luomisen onnistumisen kokemusta ja siihen liittyvaa iloa yliopiston on vain virasto muiden joukossa. Jaksaminen olisi varmasti ongelma, vaikka resursseja olisi yllin kyllin. Rehtorin tulee edesauttaa luovan opetus ja oppimiskulttuurin syntya,
jossa vilpitonta ja intohimoista etsimista arvostetaan ja sita palkitaan. Han voi myos osoittaa resursseja toimiin jotka luovat uusia haasteita ja odotuksia joissa onnistumisen kokemus viime kadessa syntyy.”
Petri Karonen
(s. 1966) Suomen historian professori ja humanistisen tiedekunnan dekaani Jyväskylän yliopistossa. Kiinnostunut erityisesti Ruotsin vallan ajan historiasta. Karonen on kirjoittanut Jyväskylän yliopiston historiikin yhdessä Toivo Nygårdin ja Piia Einosen kanssa
Millaisena näet opinto-ohjauksen ja työharjoittelun roolin opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittämisessä? Miten kehittäisit näitä ja opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia?
”Opinto-ohjauksen tehtävänä on saada opiskelijat tietoisiksi erilaisista ammatillisia (ml. tieteellisiä) valmiuksia kehittävistä opintopoluista. Opiskelijat tulee saada luottamaan mahdollisuuksiinsa ja näkemään niitä eri puolilla; toisin sanoen heille pitää antaa valmiudet hyödyntää tieteellistä koulutustaan erilaisissa tehtävissä. Harjoittelu on yksi polku, joka johtaa samaan päämäärään eli opiskelijan työllistymiseen koulutustasoaan vastaaviin tehtäviin. Harjoittelua tulisi olla tarjolla kaikille halukkaille, jotta sitä ei tarvitsisi hakea varsinaisella työssäkäynnillä opiskelun aikana.”
Millä tavoin yliopiston sisäistä rahoitusmallia tulisi mielestäsi kehittää? Miten varmistaisit rahoituksen paljon sivuaineopintoja tarjoaville yksiköille, jotta opiskelijoilla säilyisi ahdollisuudet opiskella sivuaineita myös muista tiedekunnista?
”Rahoitusmallin on suurin piirtein seurattava OKM:n jakomallia. Hienosäätöä ja yliopiston omien strategisten painotusten mukaisia painotuksia tulee kuitenkin tehdä. Sivuainerahoituksessa suora korvaus suoritetuista pisteistä on tehokas ja näkyvin keino – ja sen tulee olla riittävän korkea – mutta siihen voi olla yhdistettynä perusrahoitukseen sisältyviä velvoitteita. Ongelmana on kuitenkin se, kuinka sivuainekoulutuksen aiheuttamat kustannukset erotellaan esim. henkilötyövuosien kokonaiskuluista.”
Koulutusjohtajan ja koulutusneuvoston resurssit eivät yksin riitä koulutuksen kehittämiseen. Miten koulutuksen kehittämiseen voitaisiin panostaa enemmän?
”Tiedekunnissa on erivahvuisia opintotiimejä, joiden toimintaa voidaan koordinoiden tehostaa. Hallintokeskuksessa on myös oltava riittävät resurssit keskitettyjen tehtävien, kuten tiettyjen kansainvälisten toimintojen sekä opiskelijavalintoja koskevien järjestelmien ja markkinoinnin hoitoon. Kuitenkin perustyö tehdään yksiköissä ja laitoksissa, joten ruohonjuuritason toiminta on ratkaisevaa hyviin tuloksiin pääsemisessä Tämä tarkoittaa mm. hopsauksen ja opettajien työsuunnitelmien kautta tapahtuvaa työajan ohjaamista koulutuksen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteutukseen.”
Opintoraha, opintolaina, osa-aikatyöt. Miten opiskelijan tulisi mielestäsi rahoittaa opintonsa?
”Opintorahan ja opintolainan yhdistelmä olisi paras. Tiettyjä harkittuja taloudellisia riskejä on itse kunkin syytä toisinaan ottaa – yliopisto-opiskelu kuuluu niihin ehdottomasti. Keskittäisin työnteon opetuksen loma-aikoihin, jolloin opiskelusta on mahdollista tehdä varsin tehokasta.”
Kansainvälistyminen on yliopistolle tärkeä strateginen tavoite. Mitä mieltä olet EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksukokeilusta ja koulutusviennistä?
”Kansainvälistymisen edellyttämää opiskelija- sekä opettajavaihtoon on panostettava lisää. Lukumaksukokeilut ovat kannatettavia. JY on osallistunut varsin aktiivisesti koulutusvientiin, ja erityisesti on tärkeää olla mukana kehitysyhteistyössä sekä yhteyksien luomisessa Euroopan ulkopuolelle.”
Miten kehittäisit Jyväskylän yliopiston sisäistä viestintää ja avoimuutta?
”Tärkeää on, että muutostilanteissa kaikki yksiköt pääsisivät mukaan suunnitteluun jo ideointivaiheessa. Viestintä ei saa olla pelkästään virallisia ilmoituksia tapahtuneista asioista.”
Uusi hallitusohjelma vaatii yliopistoja profiloitumaan ja selventämään painoalojaan yhä tarkemmin. Minkälaista sisäistä rakenteellista kehittämistä Jyväskylän yliopistossa tulisi mielestäsi tehdä? Mitkä ovat Jyväskylän yliopiston keskeisimmät painoalat?
”JY on jo hyvin profiloitunut ja Laatua ja liikettä -strategia on täysin toteuttamiskelpoinen. Aidosti monialainen tiedeopisto alkaa Suomessa olla harvinainen ilmestys, ja siitä pitää pitää kiinni. Painoalat on määritelty em. strategiassa, minkä lisäksi tutkimuksen osalta kesällä valmistunut tutkimuksen arviointi antaa lisäselvyyttä. On kuitenkin muistettava, että yliopiston toiminta ei ole yksin tutkimusta, vaan koulutustehtävä ja sen erinomainen suorittaminen ovat nekin tärkeitä seikkoja, kun mietitään yliopiston painoaloja.”
Yliopiston olemassaolon oikeutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen. Tutkimusta tekevät ihmiset. Kuinka yliopistomme uutena rehtorina takaat henkilökunnan ja opiskeljoiden jaksamisen, ja siten tutkimuksen laadun, näinä niukkojen henkilöstöresurssien aikoina?
”Jaksaminen on viime vuosina heikentynyt toinen toistaan seuraavien uudistusten ja muutosten vuoksi. Siksi niitä tulee ennakoida ja jaksottaa järkevästi. Päälle kaatuvien tilaongelmien vähentämiseksi tulee tehdä peruskorjauksia tietyin väliajoin rakennus kerrallaan. Työsuunnitelma antaa tutkimus- ja opetushenkilöstölle mahdollisuuksia ohjata tehtäviään ja toimiaan järkeville alueille; yksikön tavoitteiden ja yliopiston strategian puitteissa tietenkin. Muulta henkilökunnalta tällainen työväline kuitenkin puuttuu, joten sille säännölliset kehityskeskustelut ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin tutkijoille ja opettajille. Opiskelijoille hopsaus, järkevä opintojen mitoittaminen sekä mahdollisuus keskittyä niihin tehokkaasti, mutta itseään oikealla tavalla säästäen, luovat edellytykset laadukkaalle toiminnalle. Henkilökunnalle on luotava suunnitelmien mukainen toimiva tutkimusjaksojärjestelmä, joka mahdollistaa niin tutkimuksen tekemisen kuin uusien ihmisten rekrytoinnin esimerkiksi sijaisjärjestelyjen avulla.”