Stephan Van Dijk istuu himmeästi valaistussa työhuoneessaan Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella. Hän muistelee omaa kotoutumistaan, joka ei ollut aivan mutkaton.
”Ärsyttävät asiat muuttamisessa eivät tosin liittyneet yliopistoon”, hän huomauttaa.
”Saavuin maaliskuussa vuonna 2020 kahden matkalaukkuni kanssa, ja sää oli hiton luminen! Vietin ensimmäisen yön Laajiksessa, ja kävelymatka sieltä kotiini Kortepohjaan oli lumen ja laukkujen takia yllättävän pitkä.”
Van Dijk muutti vuonna 2020 Suomeen suoritettuaan Alankomaissa meribiologian kandidaatin ja maisterin tutkinnon. Opinnot Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden tohtoriohjelmassa ovat nyt loppusuoralla. Van Dijk on osana opintojaan tutkinut, kuinka kalastaessa kalojen valikointi koon mukaan vaikuttaa pitkällä aikavälillä kalakannan lisääntymiseen.
”Kaikki kokeet on tehty. Nyt jäljellä on vain kirjoittamista, todella paljon kirjoittamista”, hän kuvailee.
Kalat ovat Van Dijkille intohimon kohde. Ne olivat myös yksi syistä Suomeen muuttamiselle.
”Tiesin, että täällä tehdään mielenkiintoista kalatutkimusta. En kuitenkaan varta vasten pyrkinyt Jyväskylään”, hän avaa.
Van Dijkin kandidaatin tutkintoon kuulunut vaihto-opiskelu Oulussa antoi Suomelle etulyöntiaseman tohtoriohjelmaan hakiessa.
”Pakko sanoa, että Jyväskylä on Oulua parempi. Kansainvälisten opiskelijoiden tukeminen oli siellä sekamelskaisempaa. Täällä sain selkeät ohjeet”, hän kertoo.
Jyväskylän yliopisto tavoittelee kansainvälisyyttä kunnianhimoisesti. Yliopiston tavoitteena on uudessa strategiassaan kolminkertaistaa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä vuoteen 2028 mennessä.
Kansainvälisten opiskelijoiden osuutta opiskelijamäärästä halutaan kasvattaa vuoden 2023 tasolta 4,4 prosentista 12 prosenttiin.
Tavoite on päätetty yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käydyissä sopimusneuvotteluissa syksyllä 2024. Neuvotteluissa sovitaan nelivuotisen sopimuskauden tavoitteista ja toimenpiteistä.
Kansainvälisyyden tavoittelun taustalla vaikuttaa monta syytä. Yksi on yliopiston koulutuspalvelujohtaja Mari Ikosen mukaan se, että syntyvät ikäluokat ovat koko ajan pienempiä. Yliopisto pyrkii säilyttämään kokonsa kouluttamalla kansainvälisiä osaajia.
Lisäksi kansainvälistyminen on tärkeä osa tiedeyliopistoa, jossa koulutus ja tutkimus ovat lähtökohtaisesti kansainvälistä. Myös työelämä kansainvälistyy yhä enemmän, jolloin yliopistokoulutuksen täytyy tarjota opiskelijoille taitoja toimia kansainvälisessä ympäristössä. Kansainvälisyys kytkeytyy koulutuksen laatuun ja parantaa sitä kautta yliopiston kilpailukykyä.
”Yliopiston aseman vahvistaminen suomalaisella korkeakoulukentällä edellyttää kansainvälistymisen lisäämistä”, Ikonen toteaa.
Helmikuun puolessavälissä Jyväskylän yliopistossa opiskeli noin 830 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa. Yli kolmen kuukauden pituisia vaihtojaksoja suoritettiin viime vuonna noin 660.
Kansainvälisyyttä tavoitellaan erityisesti tutkinto-opiskelijoiden määrää kasvattamalla. Vaihto-opiskelijoiden suhteen ei ole numeerista tavoitetta. Kansainvälisyyttä ei aiota kuitenkaan kasvattaa vaihtarimäärän kustannuksella.
”Olemme hyvin vahva yliopisto vaihto-opiskelijoiden määrässä, mutta meillä on muihin suomalaisiin yliopistoihin verrattuna pienempi osuus tutkinto-opiskelijoita. Siksi tavoite on nimenomaan heissä.”
Jylkkäri kirjoitti kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisestä Suomeen ja sen haasteista edellisessä numerossa 1/2025.
LUE LISÄÄ: Oppia työn perässä
Kannattaa perehtyä myös tämän artikkelin kainalojuttuun.
LUE LISÄÄ: Opiskelijalähettiläitä, agentteja ja Suomi-yhteistyötä
Yliopiston kv-palvelut ja laitoksen henkilökunta tarjosivat Stephan Van Dijkille arvokasta tukea tohtoriopintojen alkuvaiheessa. Koronapandemian puhkeaminen tosin toi omat haasteensa ensimmäiseen kevääseen Jyväskylässä.
”Jäin jonkin virheen takia pois yliopiston sähköpostilistoilta. Puoleen vuoteen kukaan laitoksella ei tiennyt olemassaolostani!”
Kun kampukselle sai palata, virhe paljastui ja myös sosiaaliset piirit alkoivat avautua. Van Dijk kertoo tavanneensa jyväskyläläisen tyttöystävänsä bio- ja ympäristötieteiden laitoksella. Laitos järjestää tapahtumia, jotka on tarkoitettu sekä suomalaisille että kansainvälisille opiskelijoille. Tohtoriopiskelijat saavat toisiltaan vertaistukea.
”Joka toinen kuukausi tohtoriopiskelijat tapaavat kemian laitoksen kokoustilassa, jossa on myös sauna. Juttelemme, valitamme ja saunomme.”
Van Dijkin mukaan Alankomaissa on Suomen lailla pyritty houkuttelemaan kansainvälisiä opiskelijoita. Yksi keino tähän ovat englanninkieliset maisteriohjelmat, vaikkakin toteutus tökkii.
”Käytännössä joka kurssilla alankomaalainen opettaja kysyi luennon alussa, puhuvatko osallistujat hollantia. Jos näin oli, luento pidettiin hollanniksi.”
Ikonen myöntää, että yliopiston tavoite on kunnianhimoinen. Tärkeintä on saada opiskelijamäärät kasvuun.
”Sitten katsotaan, mihin päästään vuonna 2028. Tietysti kaikella toiminnalla pyrimme mahdollisimman lähelle tavoitetta.”
Tavoitteeseen pääseminen edellyttää toimia. Yhtenä keinona Ikonen mainitsee uudet kansainväliset kandidaattiohjelmat. Ensimmäinen englanninkielinen ohjelma alkaa syksyllä kauppatieteissä.
Kansainvälisiä kandidaattiohjelmia suunnitellaan myös parissa muussa tiedekunnassa, kuten informaatioteknologian tiedekunnassa ja kasvatustieteissä. Yliopistolla on kansainvälisiä maisteriohjelmia 18 ja tohtoriohjelmia 17.
Yliopisto aikoo myös kehittää maisteriohjelmiaan ja selvittää kansainvälisten yhteistutkinto-ohjelmien aloittamista. Yhteistutkinto-ohjelmassa opiskelija suorittaisi tutkintonsa useammassa eri yliopistossa. Tällä hetkellä yliopisto on mukana kahdessa kansainvälisessä Erasmus Mundus -yhteistutkinto-ohjelmassa.
Myös Jyväskylän kaupungilla on suuria toiveita kansainvälisten opiskelijoiden varalle.
”Kaikissa kaupungin palveluissa varmasti tiedostetaan, että kansainvälistyminen on kasvava trendi, toteaa Veera Martikainen.
Martikainen on palveluesihenkilö vuonna 2023 aloittaneessa International House Jyväskylä -yksikössä. Martikaisen tiimiin kuuluvat vieraskielisten työllisyyspalvelut, jotka ovat saatavilla myös kansainvälisille opiskelijoille työnhakijaksi rekisteröitymisen edellytysten täyttyessä.
”Kansainvälisille opiskelijoille on käytössä monia kaupungin palveluita. Työllistyminen on meillä varmasti kysytyin aihe, ja kansainväliset opiskelijat käyttävätkin ensisijaisesti uraohjauspalveluitamme. Autamme esimerkiksi osa-aikatöiden etsinnässä opiskelujen oheen”, Martikainen kertoo.
Uraohjauspalvelussa kansainvälinen opiskelija voi saada ohjausta työnhakuun, esimerkiksi ansioluettelon räätälöintiin Suomessa toimivaksi.
”Työnhaun keinot voivat olla eri maissa hyvin erilaisia”, Martikainen toteaa.
Kaupungin palveluja käyttävien kansainvälisten opiskelijoiden määrää on vaikea vertailla pitkällä aikavälillä, sillä palvelut ovat muuttuneet viime aikoina merkittävästi.
Suomen työ- ja elinkeinopalvelut siirtyivät valtion vastuulta kuntien muodostamille työllisyysalueille 1. tammikuuta 2025. Jyväskylän ja Muuramen muodostama yhteinen työllisyysalue on siis alkuvuodesta omaksunut vanhoja TE-palvelujen vastuualueita.
”Aiemmin kansainvälisten opiskelijoiden työllisyyttä edistävä palvelu on keskittynyt TE-palveluihin ja erilaisiin hankkeisiin”, Martikainen summaa.
Joitain lukuja Martikaisella on tarjota.
Viime vuonna kaupungilla oli tarjolla uraohjaajan suorittama alkukartoituspalvelu, jota hyödynsi vuoden aikana yhteensä 60 kansainvälistä opiskelijaa. Tänä vuonna käyttöön tuli kotoutumislain uudistumisen takia uusi palvelu: osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvio.
Uusi kotoutumislaki tuli voimaan vuodenvaihteessa samaan aikaan työllisyyspalveluiden uudistuksen kanssa. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa vahvistaa maahanmuuttajien työllisyyttä, kielitaitoa sekä osallisuutta yhteiskuntaan.
”Palvelutarpeen arviossa keskitytään laajasti elämän eri osa-alueisiin: työhön, opiskeluun, perhetilanteeseen. Käymme ylipäätään läpi, millaista elämä ja asuminen on Jyväskylässä”, Martikainen kuvailee.
Kotoutuminen on myös yksi yliopiston ja OKM:n suunnitelman seurantakohteista. Vuonna 2022 Jyväskylän yliopiston kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista puolet työllistyi Suomeen valmistumisensa jälkeen. Tavoitteeksi vuodelle 2028 on asetettu 75 prosenttia.
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Jyyn kansainvälisten asioiden asiantuntija Emilia Lakan mukaan opiskelijoiden kotoutumiskysymykseen on montaa eri näkökulmaa.
”On toisaalta kotoutuminen Jyväskylään ja sitten on integroituminen yliopistoyhteisöön”, hän kertoo.
Lakan mukaan kansainvälisten opiskelijoiden kotoutuminen Suomeen alkaa usein yliopistoyhteisöön integroitumisen kautta.
”Se on ensimmäinen yhteisö, johon sulaudutaan ja josta löydetään ystäviä”, hän toteaa.
Lakan mukaan yksi suurimmista ongelmista kansainvälisten opiskelijoiden kotoutumisessa on, että heillä on vaikeuksia liittyä suomalaisille työmarkkinoille. Kansainvälisten opiskelijoiden on hankala löytää harjoittelu- ja työpaikkoja, jotka vastaavat heidän koulutusalaansa.
”Siihen liittyy toimeentulovaikeuksia. Jos yliopiston ulkopuolelta ei löydä yhteyksiä työelämään, Jyväskylään jääminen valmistumisen jälkeen on haaste”, Lakka lisää.
Valtiotasolla on Lakan mukaan tavoitteena kolminkertaistaa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä korkeakouluissa vuoteen 2035 mennessä ja että 70 prosenttia heistä jäisi Suomeen asumaan ja työskentelemään.
”Tavoitteen saavuttamisesta ollaan kuitenkin vielä kaukana. Melko moni opiskelija jää joksikin aikaa, mutta pitempiaikaisen jäämisen ja kotoutumisen eteen on vielä paljon tehtävää”, Lakka mainitsee.
Valtiotason tavoitteet laadittiin edellisen pääministerin Sanna Marinin (sd) hallituskaudella.
”Orpon hallitus pyrkii toteuttamaan samaa tavoitetta”, Lakka huomauttaa.
Lakka kertoo, että kotimaiset ja kansainväliset tutkinto-opiskelijat kohtaavat toisiaan useimmiten kaksikielisissä maisteriohjelmissa.
”Niissä tapahtuu vuorovaikutusta, kun he esimerkiksi tekevät ryhmätöitä yhdessä”, Lakka kertoo.
Lisäksi ainejärjestöt auttavat kansainvälisiä opiskelijoita kotoutumisessa ja verkostojen muodostamisessa. Lakka kertoo myös, että yhä useampi kansainvälisistä opiskelijoista saapuu Suomeen perheensä kanssa.
”On hyvä, että kansainväliset opiskelijat, joilla on lapsia, voivat verkostoitua muiden perheiden kanssa esimerkiksi kunnan palveluiden kautta”, Lakka toteaa.
Van Dijk on suunnitellut jäävänsä Jyväskylään tohtoriopintojen jälkeen postdoc-tutkijaksi. Syiksi hän mainitsee tyttöystävänsä ja Suomen joustavat työtunnit.
”Työn ja vapaa-ajan tasapaino on täällä hyvä. Yhdysvaltojen tohtoriopinnoista olen kuullut kauhutarinoita”, hän naurahtaa.
Van Dijk on myös löytänyt kaveriporukan, jonka kanssa hän pelaa säännöllisesti Magic: The Gathering -keräilykorttipeliä. Pelikieli on englanti, mitä Van Dijk itse kuvailee ”huijaamiseksi”.
”Pystyn kiertämään sillä kielimuurin! Opiskelen kyllä suomen kieltä, ja nykyään voin käydä ostoksilla ilman, että tarvitsee turvautua englantiin.”
Veera Martikainen alleviivaa, että maahanmuutto on tärkeää niin Jyväskylän kuin koko Suomen kasvulle.
”Kansainvälistyminen ja maahanmuutto tulevat vain kasvamaan. Väestönkasvun vähentyessä maahanmuutto on tärkeä voimavara koko Suomelle”, hän toteaa.
”Haaste, jonka kanssa nyt työskennellään kovasti, on opiskelijoiden pitäminen Jyväskylässä myös opintojen jälkeen”.
Jyväskylän kaupunki tekee yhteistyötä paikallisten korkeakoulujen kanssa ja järjestää esimerkiksi pop up -tapahtumia, joissa International House Jyväskylän uraohjaaja on tavattavissa kampuksella.
”Pyrimme siihen, että meiltä tullaan myös oppilaitoksiin paikan päälle”, Martikainen toteaa.
Martikaisen mukaan kansainvälisten opiskelijoiden määrä on Jyväskylän palveluiden piirissä selvästi kasvussa.
”Tietoisuus palveluistamme lisääntyy, ja asiakkaita ohjautuu meille koko ajan enemmän.”
Mitkä ovat Jyväskylän yliopiston vahvuudet kansainvälisten opiskelijoiden houkutteluun? Suomessa viisi vuotta viihtynyt Stephan Van Dijk nimeää muutaman.
”Yliopiston kv-palvelujen henkilökunta on hyvä työssään, ja ohjaajani sekä laitoksen muut tohtoriopiskelijat ovat tukeneet minua hienosti”, hän toteaa.
”Lisäksi Erasmuksen kaltaisissa vaihto-ohjelmissa mukana oleminen on yliopistolle hyödyksi: hyvien kokemusten tarjoaminen vaihto-opiskelijoille levittää sanaa heidän kotimaihinsa”.
Myös parantamisen varaa löytyy.
”Yliopiston verkkosivut ovat surkeat! Sieltä on vaikea löytää informaatiota”, Van Dijk tokaisee.
”Jos tarvitsen tiettyä tietoa, kysyn yleensä ensin suoraan ihmisiltä.” ▬