Vaipanvaihto, syöttäminen ja leikkiminen tulevat harvoin ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan yliopisto-opiskelijoiden arjesta. Nämä asiat kuuluvat kuitenkin osan yliopisto-opiskelijoista elämään, sillä vuonna 2022 teetetyn Eurostudent VII -tutkimuksen mukaan 12,7 prosentilla yliopisto-opiskelijoista oli lapsia.

Maltillisen kokoisen kolmion olohuoneessa on pianon vieressä lastenrattaat. Pehmeäkantinen tarrakirja ja pehmolelu ovat jääneet viimeisimmän leikin päätteeksi lojumaan lattialle. Lastenhuoneeksi sisustetusta makuuhuoneesta voi päätellä, että kyseessä ei ole mikä tahansa opiskelijapariskunnan asunto, vaan nelihenkisen perheen koti. Rovaniemeltä kotoisin oleva Pinja Jylkäs-Pakanen, 27, ja hänen aviomiehensä Väinö Pakanen, 28, päätyivät muuttamaan Jyväskylään, kun molemmille löytyi kaupungista mieleinen opiskeluala.

”Väinö haki opiskelemaan sosiaalialaa ja minä halusin opiskella psykologiaa. Jyväskylästä löytyi molemmat, joten päädyimme muuttamaan tänne”, Jylkäs-Pakanen kertoo.

Pariskunnan esikoislapsi Vilho syntyi juuri ennen kuin Jylkäs-Pakasen piti aloittaa psykologian pääsykokeisiin lukeminen. Haasteensa arjen rytmittämiseen loi se, että Pakanen oli jo aloittanut opintonsa sosiaalialalla.

”Kun hän tuli harjoittelusta kotiin, me otimme läpsystä vaihdon ja lähdin yliopistolle lukemaan pääsykokeisiin. Se oli aika haastava ajanjakso”, Jylkäs-Pakanen toteaa.

Vanhempainvapaalla psykologian pääsykokeisiin opiskelleen Jylkäs-Pakasen mielestä lapsen saaminen tasapainotti rankkaa luku-urakkaa. Aikaisemmin lääketieteelliseen pyrkineenä hän koki uupumusta, mutta lapsen saamisen myötä hän oppi suhtautumaan opiskeluun rennommin.

”En enää pystynyt stressaamaan itseäni hengiltä, kun välillä piti miettiä aivan muuta kuin pääsykokeita. Palautuminenkin oli jotenkin aivan erilaista.”

Pääsykokeisiin pänttääminen tuotti tulosta: Jylkäs-Pakanen pääsi opiskelemaan psykologiaa Jyväskylän yliopistoon.

”Välillä ihmetyttää vieläkin, että onnistuin ja pääsin opiskelemaan”, Jylkäs-Pakanen toteaa.
Opintojensa alkua muistelevan Jylkäs-Pakasen äänestä kuulee, että hän on selkeästi tyytyväinen omaan fuksivuoteensa, vaikka se vaatikin perheeltä uudenlaisia järjestelyjä. Molempien vanhempien vanhempainvapaat oli käytetty, joten perheen esikoinen, yhdeksän kuukautta vanha Vilho-vauva piti laittaa osa-aikaisesti päiväkotiin.

”Ensimmäinen puoli vuotta meni ihan huumassa. Tuntui, että meillä oli sellainen kunnon psykakupla.”

Jylkäs-Pakanen pystyi yhdistämään opiskelun ja lapsen hoidon päiväkodin aikataulujen mukaisesti: Vilhon ollessa päiväkodissa, hän pystyi osallistumaan luennoille normaaliin tapaan. Opiskelua helpotti myös se, että osan opinnoista pystyi suorittamaan verkko-opintoina.

”Silloin piti opetella tekemään aika pienellä panostuksella, että saa kurssit tehtyä. Ei ollut kauheasti aikaa alkaa ylisuorittamaan.”

Jylkäs-Pakanen oli myös alusta asti osa opiskelijaporukkaa. Panostamalla erityisesti orientaatioviikkoon ja osallistumalla mahdollisimman moneen opiskelijatapahtumaan, hän löysi aikaa uusille ystäville perheellisyydestään huolimatta.

”Olin paljon vähemmän kotona Vilhon kanssa, koska halusin päästä tutustumaan uusiin ihmisiin. Jälkeenpäin kaverit ovat sanoneet, että olen päässyt jopa paremmin porukkaan, kuin esimerkiksi jotkut ei-perheelliset opiskelijat.”

Ensimmäisten opiskeluvuosien jälkeen Jylkäs-Pakanen alkoi priorisoida omaa jaksamistaan ja opiskelijatapahtumissa käyminen jäi vähemmälle. Samassa elämäntilanteessa olevia ystäviä on myöhemmin löytynyt perheellisten opiskelijoiden tukiryhmästä, jonka toiminnassa hän on ollut aktiivisesti mukana. Nykyään perheen tukiverkko muodostuukin läheisistä ystävistä, joista on ollut apua hektisissäkin tilanteissa.

”Viime keväänä piti esimerkiksi miettiä sitä, että kuka hoitaa esikoista sillä aikaa, kun olemme sairaalassa synnyttämässä. Onneksi olimme päiväkodin kautta tutustuneet perheeseen, jonka luokse Vilho pääsi hoitoon.”

Lapsiperheen talouden pyörittäminen on alusta asti vaatinut tarkkaa suunnittelua, ja pariskunta onkin laatinut perheen budjetin aina Excel-taulukkoon. Haastavan rahatilanteesta tekee Jylkäs-Pakasen mukaan elämänmuutokset, jotka vaikuttavat Kelan usein takautuvasti maksettaviin tukiin.

Talouden tasapainottaminen on vaatinut perheessä myös omanlaisia järjestelyjä. Töissä käyneen Väinö Pakasen oli esimerkiksi viime keväänä kuopuksen syntymisen jälkeen taloudellisesti kannattavampaa jäädä tuoretta äitiä ennen vanhempainvapaalle vanhempainpäivärahojen ollessa ansiosidonnaisia. Pakasen vanhempainvapaiden loppuessa maaliskuussa, Jylkäs-Pakasen on opiskeltava omalla vanhempainvapaallaan.

”Se tulee olemaan tiukkaa. Jos jäisin pelkästään kotiin, enkä nostaisi opintotukea, niin meidän tulot tippuisi jopa tuhat euroa kuussa. Minun on siis pakko samalla opiskella.”

Kahden ensimmäisen opiskeluvuotensa aikana Jylkäs-Pakanen kävi myös osa-aikaisesti töissä. Omaa jaksamistaan priorisoiva opiskelija ei koe töissä käymisen olevan tällä hetkellä rahan arvoista.

”Olin silloin viisi päivää koulussa ja kuudennen päivän töissä. Siinä ei ollut mitään järkeä. Varmasti olisi tällä hetkellä taloudellisesti parempi, että jompi kumpi voisi käydä vaikka iltatöissä, mutta se on sitten palautumisesta ja hyvinvoinnista aina pois.”

Nykyään neljättä vuotta psykologiaa opiskeleva Jylkäs-Pakanen on pystynyt perhearjen ohessa etenemään opinnoissaan tasaiseen tahtiin. Hän on suorittanut yhden lukuvuoden aikana keskimäärin noin 20 opintopistettä, mikä tarkoittaa, että hän on viiden ja puolen vuoden tavoiteaikataulusta yhden vuoden jäljessä. Hänen mukaansa kahden lapsen saaminen ei kuitenkaan ole vaikuttanut merkittävästi opinnoissa etenemiseen, vaan taustalla on ollut myös mielenterveyden haasteista johtuneita sairauslomia.

”Ilman minun kokemiani lisähaasteita, perheellisenä opiskelijana olisi varmaan voinut edetä opinnoissa normaalin tavoiteaikataulun mukaisesti.”

Tyynen rauhallisuutta huokuvan perheen tulevaisuuden suunnitelmat ovat selvät: perhe aikoo muuttaa Jylkäs-Pakasen valmistumisen jälkeen takaisin Rovaniemelle. Pariskunnan haaveena on hankkia ainakin oma asunto sekä moottorikelkka.

”Välillä pysähdytään tähän pöydän ääreen ja todetaan, että on tämä elämä aika onnellista juuri nyt”, Jylkäs-Pakanen toteaa.

Jyväskylän yliopiston perheelliset opiskelijat ry

  • Jyyn piirissä toimiva rekisteröity yhdistys, joka on perustettu joulukuussa 2024. Järjestön perustajina ovat kolme perheellistä opiskelijaa.
  • Vertaisryhmä, joka on tarkoitettu yliopisto-opiskelijoille ja jatko-opiskelijoille, jotka ovat perheellisiä, suunnittelevat perheellistymistä tai haluavat tukea tai vaikuttaa perheellisten toimintaan.
  • Tavoitteena on edistää perheellisten opiskelijoiden hyvinvointia ja tehdä Jyväskylän yliopistosta Suomen perheystävällisin yliopisto.
  • Perhetapaamiset ovat kerran kuussa Mäki-Matissa. Lisäksi spontaaneista tapaamisista, kuten lounasseurasta ilmoitetaan omassa viestiryhmässä. Kaikkiin tapaamisiin ovat tervetulleita niin lapset, kumppanit kuin muutkin perheenjäsenet.
  • Toiminta on maksutonta. Jäseneksi voi liittyä nettisivuilta perheellisetjyu.yhdistysavain.fi. Jäsenet saavat uutiskirjeen ja pääsyn Whatsapp-ryhmään sekä ajankohtaisemmin tietoa tapahtumista ja pääsevät vaikuttamaan toimintaan sekä päätöksentekoon.

▬