Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden ainejärjestönä toimii viime syksynä 56-vuotista taivaltaan juhlinut Pörssi ry. Yhdistyksen jäsenyys kustantaa koko opiskeluajalta 40 euroa.

Ainejärjestöillä on erittäin tärkeä rooli yliopistoyhteisössä: ne opastavat keltanokkaopiskelijat opiskelijaelämän kiemuroihin fuksivuonna, järjestävät lukuvuoden aikana tapahtumia ja pyrkivät valvomaan omien viiteryhmiensä etuja.

Kummallista Jyväskylän kauppakorkeakoulun ainejärjestön jäsenyydessä on kuitenkin se, että Pörssin jäseneksi liittyessä on samalla liityttävä Suomen Ekonomien opiskelijajäseneksi.

Suomen Ekonomit on ammattiliitto, jonka tärkein tehtävä on valvoa jäseniensä etuja työmarkkinoilla. Ammattiliittoihin kuuluminen on Suomessa oikeus, ei velvollisuus. Tulevia kauppatieteiden maistereita ei pitäisi pakottaa Suomen Ekonomien jäseniksi, mikäli he haluavat liittyä ainejärjestöjensä täysivaltaisiksi jäseniksi.

Korjaan: ketään opiskelijaa ei pitäisi velvoittaa liittymään yhtään mihinkään ainejärjestön jäsenyyden kylkiäisenä. Jokaisella opiskelijalla tulisi olla vapaus päättää, haluaako hän kuulua ammattiliittoon vai ei, eikä tämän päätöksen tulisi olla sidottu ainejärjestön jäsenyyteen.

Joku voisi tietysti puolustella tätä järjestelyä toteamalla, ettei ainejärjestöön ole pakko kuulua – eikä näin ollen Suomen Ekonomeihinkaan. Lisäksi kyseisen liiton opiskelijajäsenyys ei maksa mitään.

NÄMÄ OVAT faktoja. Toisaalta esimerkiksi ilman Pörssin jäsenstatusta ei ole asiaa yhdistyksen Telegram-ryhmään, jossa muun muassa tiedotetaan järjestön tapahtumista ja yleisesti yhdistyksen asioista. Myöskään fuksivalan vannomisen jälkeen Harjun kukkulalla – jyväskyläläisten opiskelijoiden keskuudessa hyvässä ja pahassa legendaarista mainetta nauttivia – hohtavan valkoisia opiskelijahaalareita ei saa ilman Pörssin jäsenkirjaa.

Olen itse ensimmäisen vuoden maisteriopiskelija kauppakorkeakoulussa ja liityin Pörssin jäseneksi, kun aloitin opinnot elokuussa 2024. Koska järjestely on ollut pitkään voimassa, harva ehkä kyseenalaistaa sitä. Itse en kuitenkaan voi olla miettimättä, kuinka moni opiskelija liittyy Ekonomien jäseneksi vain siksi, ettei ole vaihtoehtoa – ei siksi, että kokisi sen itselleen hyödylliseksi.

Tutkiessani Suomen Ekonomien ylläpitämää eLounge-alustaa, jonka kautta Pörssin jäsenmaksu maksetaan ja jäsenyys tarvittaessa todistetaan, naurahdin hieman huomatessani, että alustalla oli vakiona merkattu kohta, joka osoitti halukkuuteni siirtyä Ekonomien täysjäseneksi valmistuttuani. Jokseenkin vahvaa ohjausta Ekonomien kelkassa pysymiseen opintojen päätyttyä!

Ainakin kaksi asiaa on vuodesta toiseen muodissa: musta väri ja valinnanvapauden maksimointi. Hienon kauppakorkeakoulumme ainejärjestö ei valitettavasti edistä jälkimmäistä Ekonomien kanssa voimassa olevalla järjestelyllä.

Kirjoittaja on kaiken kyseenalaistava kauppatieteiden maisterifuksi.