”Hurahdin ainejärjestötekemiseen täysin” Jyväskylän ylioppilaskunnan (Jyy) uusi vakituinen toiminnanjohtaja Teemu Vasama muistelee hymyillen.

Ainejärjestöhommat ovat vetäneet Vasamaa puoleensa jo hänen omasta fuksisyksystään asti.

Kun Vasama aloitti opintonsa vuonna 2013 matematiikan ja ranskan aineenopettajana, hän päätyi ainejärjestönsä Asterix ry:n koulutuspoliittiseksi vastaavaksi.

Vasama toimi opintojensa aikana monessa eri ainejärjestössä. Lisäksi hän toiminut esimerkiksi Jyyn hallituksen varapuheenjohtajana vuonna 2016 sekä Jyyn hallituksen puheenjohtajana vuonna 2017. Opintojen varrelle mahtui myös pääaineen vaihto, muutto Helsinkiin Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsenyyden takia sekä Jyväskylän yliopiston hallituksen opiskelijajäsenyys.

Vasama valmistui vuonna 2022 kasvatustieteen maisteriksi. Hän ehti toimia myös Jyyn korkeakoulupoliittisena asiantuntijana ennen kuin hänet valittiin Jyyn silloisen toiminnanjohtajan Minna Kalliokoski-Oinaan sijaiseksi.

Sijaisuus muuttui vakinaiseksi pestiksi viime elokuussa, kun Jyyn edustajisto valitsi Vasaman tehtävästään luopuvan Kalliokoski-Oinaan tilalle.

Vasama kuvailee nimitystä valtavaksi kunniaksi.

”On merkityksellistä saada jatkaa työtä tässä roolissa organisaatiossa, joka on antanut minulle paljon. Täällä olen päässyt oppimaan ja välillä myös erehtymäänkin”, hän naurahtaa.

Ajatus toiminnanjohtajuudesta on pyörinyt Vasaman päässä jo pitkään. Hänen mukaansa ylioppilasliikkeessä vietetyistä vuosista opettavaisin oli vuoden 2017 puheenjohtajuus.

Jyyn hallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja toimivat työpareina. Vasaman mukaan tämä mahdollisti työn seuraamisen lähietäisyydeltä.

”Ajattelin, että se olisi sellainen mielekkään haastava tehtävä”, Vasama muistelee.

Toiminnanjohtajuuden hakeminen ei vielä silloin ollut ajankohtaista. Kun sijaisen paikka avautui viime vuonna, tehtävän hakemisesta tuli mahdollista.

Toiminnanjohtajan tehtäviin kuuluu ylioppilaskunnan palvelu- ja etujärjestötoiminnasta sekä niiden johtamisesta vastaaminen. Lisäksi toiminnanjohtaja hallinnoi henkilöstöä ja taloutta sekä valmistelee hallituksen ja edustajiston päätöksentekoa.

”Arki koostuu esimerkiksi esihenkilötyöstä. Lisäksi rooliin kuuluu paljon yhteistyötä eri sidosryhmien, kuten yliopiston tai kaupungin kanssa”, Vasama kertoo.

Siirtymä sijaisuudesta vakinaiseen työhön ei ole vaatinut Vasaman mukaan suuria muutoksia.

”Arjessa mikään ei oikeastaan muutu. Suunnitelmien teossa olen voinut vaihtaa lyijykynästä kuulakärkikynään, kun ei tarvitse enää jossitella, olenko täällä vielä marraskuussa, hän vitsailee.

Yhteisöllisyys näkyy ylioppilaskunnan toiminnassa Vasaman mukaan entistä vahvemmin. Esimerkiksi häirintäyhdyshenkilöt, yhdenvertaisuusvastaavat ja yhdenvertaisuussuunnitelmat ovat yleistyneet opiskelijayhteisöissä, vaikka ne olivat vielä vähän aikaa sitten monelle vieraita.

”Kynnys puuttua epäasialliseen käytökseen on madaltunut huomattavasti. Työ ei ole vielä valmista, mutta olemme menneet eteenpäin”, Vasama toteaa. Myös alkoholittomat opiskelijatapahtumat ovat lisääntyneet.

”Tämä tekee minut todella iloiseksi. Opiskelijat ovat fiksumpia nykyään”, Vasama hymyilee.

Vasaman mukaan turvallista tilaa on edistetty jo pitkään ainejärjestötasolla. Myös ylioppilaskunta on korostanut esimerkiksi tuutorien koulutuksissa turvallista tilaa sekä opettanut, miten kohdata yhdenvertaisuuskysymykset.

”On tärkeää, että uudet oppilaat saavat jo tuutoriryhmässä turvallisen olon, tai opinnot saattavat pahimmillaan jäädä kesken. Tämä on siten myös yliopiston koulutukselliselta kannalta merkittävää”, Vasama sanoo.

Vasama myöntää huomanneensa myös negatiivisia muutoksia opiskelussa. Hänen mukaansa opiskeluaikaa on pyritty lyhentämään tietoisesti poliittisella tasolla jo pitkään.

”Kun aloitin opiskelun, tuntui ettei minulla ollut valtavaa kiirettä ja esimerkiksi järjestötoimintaan oli mahdollista lähteä”, hän muistelee.

Vasaman mukaan esimerkiksi kausi Jyyn hallituksessa tai opiskelijavaihto ulkomailla saattaa pitkittää opintoja. Hänen aloittaessaan opinnot tämä nähtiin hyväksyttävänä, mutta opiskelijoiden toimeentulon lainapainotteisuuden kasvaessa ja opintolainahyvityksen ehtojen muuttuessa myös asenteet ovat muuttuneet.

”Monella on kokemus siitä, että heillä ei ole aikaa olla mukana esimerkiksi järjestö- tai vapaaehtoistoiminnassa. Mielestäni on surullista, että opiskelijoilla on paine valmistua nopeasti.”

Vasaman mukaan tämä näkyy myös Jyyn toiminnassa. Hänen mukaansa opiskelijoiden into hakeutua ehdolle edustajistovaaleissa on vähentynyt.

”Nykyopiskelijoita toiminta varmasti kiinnostaa, mutta jaksaminen ei ymmärrettävästi aina riitä. Jyyn demokraattinen toiminta kuitenkin vaatii sen, että opiskelijat hakeutuvat edustajistoon. ”

Opiskelijaelämän muutokset näkyvät nyt myös toimeentulossa.

Hallitus on ensi vuonna siirtämässä opiskelijat pois yleisen asumistuen piiristä, jossa he ovat olleet vuodesta 2017 lähtien. Vasama oli tuolloin Jyyn hallituksen puheenjohtaja, joten hän muistaa muutoksen hyvin.

”Tuntui että yleiseen asumistukeen siirtymällä opintorahaan tehtyjen leikkauksien vaikutusta lievitettiin. On harmillista, että olemme palaamassa takaisin samaan malliin, vaikka yksityiskohdat eivät olekaan vielä täysin selvillä”.

Vasama sanoo olevansa huolissaan opiskelijoiden voimavaroista työelämään siirtyessä. Hän pitää myös ristiriitaisena sitä, että koulutuksen merkitystä korostetaan, mutta samalla opiskelijoilta leikataan.

”Ratkaisuna ei ole, että opiskelijat ottavat lisää lainaa. Tässä ollaan menossa todella väärään suuntaan”.

Opiskelijoiden talouden muutokset heijastuvat Vasaman mukaan myös ylioppilaskunnan toimintaan.

Vuoden 2024 alussa Jyyn liiketoimintakokonaisuus Soihtu myi omistamansa lounasravintola Ilokiven liiketoiminnan Semma Oy:lle.

Ylioppilaskunnan edustajisto päätti myynnistä marraskuussa vuonna 2023 ja kauppa astui voimaan tammikuussa.

Lisäksi helmikuussa Jyy päätti lopettaa sisäfestivaali Jyrockin järjestämisen vuoden 2025 jälkeen.

Tästä huolimatta Vasama vakuuttaa Jyyn talouden olevan vakaalla tasolla.

”Esimerkiksi opiskelijoiden määrä yliopistossa on kasvanut niin, että jäsenmaksua ei ole tarvinnut korottaa yhdeksään vuoteen”, hän selostaa.

Vasaman mukaan ylioppilaskunnalla on suuri velvollisuus olla vastuullinen rahan kanssa, jotta jäsenmaksuille saadaan paras mahdollinen vastine.

”Budjetista käydään vuosittain keskustelua. Pohdimme jatkuvasti, voiko jostain luopua, jotta voimme panostaa uuteen”, Vasama sanoo.

Esimerkiksi Keskisuomalainen uutisoi elokuussa, että hallitus on käynnistänyt selvityksen ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä.

Pakkojäsenyys on herättänyt kiivasta keskustelua jo pitkään. Pakkojäsenyydestä käytetään myös termiä automaatiojäsenyys. Termin käyttö riippuu siitä, vastustetaanko vai puolustetaanko jäsenyyttä.

Vasama pitää automaatiojäsenyyttä vakiintuneena perinteenä ja toivoo, että siihen ei tule muutoksia.

”Autonominen yliopisto olettaa autonomista ylioppilaskuntaa. Tätä keskustelua on käyty kymmeniä vuosia, nähdäkseni sille on selkeät perustelut sekä juridisesti että toiminnallisesti”.

Vasama ei halua spekuloida mitä tapahtuisi, jos jäsenyydestä tulisi vapaavalintainen. Hän pitää kuitenkin selvänä, että toimintaan tulisi muutoksia.

”Tarve vaikuttamistyölle ja yhteisöllisyydelle on leikkausten ja pandemian myötä erittäin suuri. Jos ylioppilaskunnan ja ainejärjestöjen toimintaa heikennetään, sillä on käytännön vaikutuksia opiskelijoiden elämään”, Vasama sanoo.

Tulevana lukuvuotena Jyy pyrkii Vasaman mukaan keräämään kattavasti palautetta jäseniltään.

”Olennaista tässä roolissa on jatkuvuuden hallinta. Hallitus vaihtuu vuosittain ja koen, että tehtäväni on myös toimia sellaisena historian tietopankkina”, Vasama kuvailee.

Vasama aloitti omat opintonsa yli kymmenen vuotta sitten. Hänen mukaansa jokaisella opiskelijasukupolvella on samat perustarpeet yhteisöllisyydelle, edunvalvonnalle ja oikeuksien puolustamiselle. Se, miten näitä asioita pidetään yllä, muuttuu kuitenkin koko ajan.

”Esimerkiksi korona-aikana yhteisöllisyyden rakentaminen oli erilaista, kun lähitapahtumia ei voitu järjestää. Ylioppilaskunnalla tulee olla valmius uudistua opiskelija-arjen uudistuessa, vaikka opiskelijoiden tarpeet pysyvätkin samoina”, Vasama sanoo.

Hänen mukaansa muutos näkyy esimerkiksi siinä, millaisia tapahtumia Jyy järjestää tai missä somekanavissa se on aktiivinen. Ehdotuksia näihin liittyen on mahdollista kerätä jäsenistöltä esimerkiksi jäsenkyselyjen kautta.

Kyselyistä ei ole Vasaman mukaan kuitenkaan toistaiseksi tullut sellaista dataa, jonka kautta Jyyn toimintaa olisi voitu kehittää tai uudistaa mielekkäällä tavalla. Nyt tarkoituksena onkin uudistaa kysely täysin.

”Haluamme tehdä uudistuksen isosti ja kunnolla, jotta edustajistoryhmät voivat käyttää kyselyvastauksia oman työnsä tukena ja kertoa Jyylle, miten asioita pitäisi muuttaa tai kehittää seuraavalla vaalikaudella”.

Jyyn seuraavat edustajistovaalit järjestetään vuoden 2025 syksyllä. Tulevissa vaaleissa Jyy haluaa kannustaa enemmän kansainvälisiä opiskelijoita asettumaan ehdolle.

”Se on ääni, joka ei ole kuulunut täällä niin kuin sen pitäisi”, Vasama toteaa.

Jyyn suunnitelmissa on muutenkin panostaa yhteisönsä kansainvälisyyteen. Esimerkiksi edustajiston kokoukset halutaan tulkata englanniksi.

”Opiskelijapopulaation kansainvälistymisestä on puhuttu paljon. Meillä on hyvä vaihtoliikkuvuus, mutta kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita on vähemmän, Vasama sanoo.

Hänen mukaansa kansainvälistyminen on vahvasti kytköksissä yhdenvertaisuuskysymyksiin. Jyyn on Vasaman mukaan mietittävä, miten kansainväliset jäsenet otetaan huomioon ja miten opiskelijat kohtaavat ihmisiä eri kulttuuritaustoista.

”Tämä on monelle vuodelle ajoittuva asia, joka näkyy toiminnassa jo ensi vuonna”, Vasama kuvailee. ▬