SILLON KU Sumerilaiset jo kirjottivat ensimäissii ihmise tuntemi tekstei, hakkas Piikkiöläiset ilmeisest toisias kirveil päähä. Täst kertoo pitkält se, et ennen rautakaut, ei arkeologit ol Piikkiö seuduilt oikke muuta löytänekkä ku erilaissii kirvei ja rikkinäiste ruukkuje palassi. Piikkiön alue oliki viimesen jääkaure jäljilt aikamoist rupumaat, mis ei oikke kukka halunu assu – oli pienii saarii mis ei kasvanu muut ku kitukasvussi kräkei.
Meri kuiteski rupes laskema ja alko jumalaton peltoje raivaamine. Jumalattomuuska ei kauaa kestäny, kun Piikkiö erottus joskus 1200-luvun paikkeil omaks kirkkopitäjäks. Piikkiönlahden seurust kehittys itseasias keskiajal torelline kirkollise valla keskus, ku 1300-luvun vaihteest alkae Kuusiston saarel iha Piikkiölahden toispual, aletti rakentta piispanlinnaa katollise kirkon piispojen turvapaikaks.¹ 1500-luvul linna oli laajimmillas, mut jo 1528 uskonpuhdistuksen tohinas, Kustaa Vaasa määräs linnan kiirukse purettavaks.
Paikallinen legenda kertoo, et myöhemmi Piispanlinnan raunioist kuskatti kivii Turun tuomiokirko lisäks myös Piikkiön kirko rakennustyömaal.² Piikkiös oli kyl ollu jo komia puukirkko, mikä oli kumminki 1700-luvun vaihtees menny myrskys kappaliks – vuan 1755 valmistunu kivikirkko on kylil onneks säilyny näihin päivii saak.³
JO KESKIAJAL Piikkiön läpi ol kulkenu Suomen yks historiallisest merkittävi kulkuväylä eli Kuninkaantie. Tiest kehittys 1700-luvul Pohjoismaitte merkittävin valtaväylä, mikä kulki koko matkaltas ain Pietarist Norja ast. Piikkiös Kuninkaantiest muistuttava etenki monet kaunii historialliset rakennukse – kartanot, majatalot, kappelit ja kestikievarit.
Meil piikkiöläisil suuri historialline trauma on varma kuntaliitos Kaarinan kans vuan 2009. Hallinnollisest Piikkiö ei siis enää ol olemas, mut jonkinlaine henkine niskalenkki saavutettii, ku uuden kuntayhtymän vaakunaks valittii Piikkiön historialline vaakuna. Piikkiö oli ja on kaikil mittareil aika perinteine nukkumalähiö, mut mä protkotan täst sen verra, et se on mielestän iha kuntapäättäjitte ansio, ettei Piikkiös ol oikke mittää tekemist.
Täs olla fundeerattu historian kääntei Piikkiö ja Kaarinanki seuruil, mut voitteks uskoo, ettei koko 36 000 asukkaa (Kaarinan) kaupunkis, ol esimerkiks yhre yht museoo?
Eikä tämä ol siit kii, etteikö meil ois aihet parilki museol tai kultturikohteel. Piikkiös oli jo aikanas hiano kotiseutumuseo Pukkilan kartanos, mikä on iha tos Kuninkaantien kyljes – se lakkautetti vuan 2012. Tuorlan kartanon mail sijaitsee 1950-luvul rakennettu observatorio, minkä yhteytte olla perustamas museo, mut siin hommas ei kaupunki ol kyl laittanu tikkuuka ristii. Kaarina on myös Tom of Finlandin luojan Touko Laaksosen kotikaupunk, eikä hänel ol omistettu mittää museoo muistuttavaakaa.
Varmaa nykysi kuuluisi Piikkiöläine on Supercell kaupoil rikastunu Ilkka Paananen, ketä sijotti isot rahat paikallise kulttuurin sijaan sarjataulukon pohjil viime vuaret möyrineese Turun Palloseuraan. Vaikkei paikallisil ehkä ois rahaa ku Paanasel, ni munst vois mietti, oisko rakkaal (paskal) kotiseudullan jottai muistamise arvost, mil voitas vaik yks museo vaatii perustaa.
¹ Täsä o kans iha hyvä muistuttaa Turun seuru katolilaisest historiast ja vaalianpuna-kuorutteise uppopaistetu munki – piispanmunki – oikiaoppisest nimest. Eli aika tärkiö juttu tietää et me Varsinais-Suomalaiset ei eres tieretä mikä on joku berliininmunkki.
² Tämä väittämä on kylläki aika kiistaalane uure tutkimukse valos, mut ei annet sen haitat hyvä tarinaa.
³ Piikkiön kirkko oli kesäl 2024 ensmäist kertta myäs tiäkirkko. Kirjottajal on kumminki jääny epäselväks kui vahvast tämä on vaikuttanu Piikkiön matkailualan tulevaisuudennäkymi.
⁴ Meilt löyty kaik paskiksen klassikot – on K-kaupa pihal rellestävi amiksi, yks paikallsipubi, pari parturi ja tietyst grilli/kebabravintola.