LAPPI ON Suomen pohojosin, laajin ja harvimmin asutuin maakunta, jos on enemmän poroja ku ihmisii. Rovaniemi on Lapin 63 000:nen ihimise suurkaupunki. Kovi huikee saavutus tää ei oo, sillä Lapissa on nelijä kaupunkii, joista Tornio ja Kemi on pitkälti sama asia ja Kemijärvestä kukkaan ei oo kuullukkaan.
Saksalaiset jätti 1944 koko kaupunkiin pystyyn 16 rakennusta. Mie ruukasin käyä lapsena sukulaisila kylässä Tampereela. Enite Tampereen keskustasa mua ihimetytti vanhat talot. Ainaki Rovaniemi pystyttiin suunnittelleen uudelleen tuhon jäläkeen mahollisimman helppokulkuseksi, tai näin olis ainaki voinu toivoa.
Keskustan suunnittelusta otti kopin meile kaikile tuttu Alvar Aalto. Hän piirsi sen tietenki poronsarven muotoseksi. Ootko ikinä yrittäny ajaa autola talaven liukkaila säilä poronsarvenmuotosessa kaupungin keskustasa? Olin hyvi hämmentyny saapuessani ensimmäistä kertaa Jyväskylään kun vastasa oli yksi katu.
Pyöriä Rovaniemeltä löytää vain mettästä ja kouluje pihoilta. Kaikilla on puolestaan vähintää kaks autoo. Liikenteenvalvontaa tapahtuu kuulemma joskus. Poliiseja näkkee arviolta kerra kahteen kuukauteen. No eipä Lapissa oo kauheemmin rikollisia ku ei siellä oo kettään muitakaan. Paitsi niit poroja. Rovaniemelä poroja on onneks vaan 12 000. Niilä on kaikila kaks aivosolua, josta vaan yks on toimintakuntonen. Kaupunkiporot ei välitä autoista. Sil ei oo toisaalta kauheemmin väliä, ku ei ne osais väistää. Syksysin ne syö sieniä ja sitte ne on autoteillä ja kaikilla muilaki poluila ihan sekasin.
MIE EN usko, et ihmislajia on luotu nii pohojoseen. Silti Rovaniemen keskustasa pyörii talavisin enemmän turistei ku kantasuomalaisii. Eksyneile annetaa reittiohjeita, mut ne on kuitenki väärässä paikasa. Turistit on lisäks vihasia ku eivät nääkkään mainoslehtisiin painettuja kirkkaita revontulia. En tiiä, mitä matkaoppailta ootetaan, että he päästävät revontulet ilimaan purkista samala tavala kun Joulupukissa ja noitarummussa? Turistit ovat myös pyytäneet kuulemma joskus ravintolassa lautaselle muumia.
Napapiirilä kaikkei paras asia on ehottomasti kesä, kuhan ei keskity liikaa sääskiin. Lämpötila nousee harvoin yli kahenviien ja yöttömät yöt paistaa tummat ajatukset pois mielestä. Sitte talavela vuorokaudesa on kaks tuntii valoo, mut ei ajatella sitä. Kerran menin yläasteela kouluun 38 asteen pakkasesa. Niin kylmässä sattuu hengittää ja ripset huurtuu. Lunta löytyy, joskus liikaakin. Kerran jäin autola hankeen jumiin kotipihhaan.
Mie en oo kauheemmin nähäny lappilaisia täälä Etelä-Suomesa. Oon tavannu viimeise kahen vuoden aikana Jyväskyläsä yhen epämääräsen kemiläisen. Oon kuullu myös huhuja minu ainejärjestösä joskus opiskelleesta sodankyläläisestä. Ja ei, Oulu ei ole Pohjois-Suomesa.