KORKEAKOULUJEN HELPOIMMAT nopat, mainostetaan verkkosivustolla.
Sivuston nimi on nopat.me. Sinne on koottu eri yliopistojen verkkokursseja, joiden suorittamisen luvataan olevan nopeaa ja helppoa.
Verkkokursseja on kymmeniä. Niitä on jaoteltu yliopistojen, kuten Helsingin, Tampereen, Aallon ja Jyväskylän, mukaan. Kurssit voi hyväksilukea vapaasti valittaviin opintoihin ja ne kelpaavat esimerkiksi Kelalle opintojen edistymisen seuraamiseen.
Tällainen on ilmiö nimeltään helpot nopat.
Nopat eli opintopisteet perustuvat Euroopan unionin standardiin, jolla mitataan opiskeluun kuluvaa aikaa.
Yhden opintopisteen työpanokseksi on sovittu noin 27 tuntia.
Suomessa korkeakoulut ottivat opintopisteet käyttöön vuonna 2005. Niitä ennen käytössä olivat opintoviikot. Yksi viikko vastasi keskimäärin 40 tunnin työpanosta.
Syy muutokseen oli Euroopassa vuonna 1999 tehty Bolognan julistus, jonka tavoite oli yhtenäistää eurooppalaisen korkeakoulutusalueen koulutusjärjestelmiä. Se tarkoitti esimerkiksi opiskelijoiden ja henkilöstön maasta toiseen siirtymisen helpottamista.
Tuloksena oli opintopisteytys.
Teoriassa opiskelija saa yliopistokurssin suoritettuaan kurssin työmäärää vastaavan määrän opintopisteitä.
Aina opintopisteet eivät kuitenkaan vastaa työmäärää.
Toisinaan esimerkiksi yhden opintopisteen eli 27 tunnin työtä vastaavan kurssin suorittamiseen menee huomattavasti vähemmän aikaa.
KURSSIN NIMI on Johdatus palvelumuotoiluun. Se on Lapin yliopiston verkkokurssi.
Kurssi mainitaan nopat.me-sivustolta. Opintojakson suoritettuaan opiskelijan tulisi osata hahmottaa yleiskuva palvelumuotoilusta, selittää muotoilutoiminnan pääperiaatteet ja palvelumuotoilun keskeiset tavoitteet erilaisissa toimintaympäristöissä sekä hahmottaa palvelumuotoilijan rooli ja osaaminen kehittämisprojekteissa.
Kurssin laajuus on kaksi opintopistettä eli se vastaa 54 tunnin työtä.
Kokeillaan. Verkkoalustalla on opetusvideoita ja -tekstejä sekä monivalintatehtäviä.
Klik, klik, klik.
Käytännössä tehtävät eivät edellytä teksteihin tutustumista. Videoitakaan ei ole pakko katsoa.
Vääristä vastauksista ei rangaista, vaan saa yrittää uudelleen.
Aikaa on kulunut hieman reilu 30 minuuttia. Sähköpostiin kilahtaa todistus kurssisuorituksesta.
Tällä tahdilla esimerkiksi 180 opintopisteen laajuinen tutkinto valmistuisi intensiivisessä 60 tunnin työviikossa.
Jos siis tutkinto koostuisi vain vastaavista avoimista verkkokursseista eli MOOC-kursseista.
Klik, klik, klik. Aikaa on kulunut hieman reilu 30 minuuttia. Sähköpostiin kilahtaa todistus kurssisuorituksesta.
MOOC ON lyhenne sanoista Massive Open Online Course eli suomeksi ”massiivinen avoin verkkokurssi”. Termiä käytti ensimmäisen kerran verkkosivujen suunnittelija Dave Cormier Prince Edward Islandin yliopistossa vuonna 2008.
Kun perinteisessä yliopisto-opetuksessa kurssiaikataulut ja opetuksen tahdin määräävät vastuuopettajat, siirtyy MOOC-kursseilla vastuu opiskelijalle.
Verkkokursseille voi osallistua kuka tahansa ja koska tahansa. Tehtäviä voi suorittaa omaan tahtiin.
Vuotta 2012 pidetään ”MOOC-vuotena”, kun moni yliopisto innostui verkkokursseista. Yhdysvaltalaiset huippuyliopistot, kuten Columbian ja Princetonin yliopistot, tekivät yhteistyösopimuksia verkkokursseja tarjoavan Coursera-yrityksen kanssa.
Myös Helsingin yliopistossa järjestettiin ensimmäinen MOOC, jonka aiheena oli ohjelmointi.
Viime vuosina MOOC-kurssien tarjonta ja suosio ovat kasvaneet. Niitä pidetään helppona tapana oppia uutta.
Aihekirjo on laaja. Esimerkiksi nopat-sivuston ilmaisten nettikurssien listassa ovat kurssit Eriarvoisuuden monet muodot (1 op), Digimarkkinointia käytännössä (2 op), Elements of AI (2 op), Suomalainen kotieläin tänään ja huomenna (2 op).
Miksi sivusto on perustettu?
Tavoite on yrittää tehdä jotain hyödyllistä ja kaunista, vastaa perustaja.
Häntä kutsutaan tässä jutussa Nopattomaksi. Perustaja ei halua rakentaa sivustolleen ”hahmoa”. Edes hänen ystävänsä eivät tiedä, että hän on perustanut sivuston.
Nopattoman henkilöllisyys on Jyväskylän ylioppilaslehden tiedossa. Hän vastasi kysymyksiin sähköpostitse.
NOPATON PERUSTI sivuston vuonna 2022. Hänen mukaansa helppojen kurssien ”lönnrotmainen keräily” on ollut helppoa. Muutamassa suomalaisessa yliopistokaupungissa oli jo aktiivinen helppojen kurssien suosittelun perinne.
Esimerkiksi anonyymissa pikaviestintäsovellus Jodelissa helppojen noppien kursseista on keskusteltu vuosia. Sovelluksen kanavalla helpotnopat kysellään ja ehdotetaan nopeasti ja vaivattomasti suoritettavia kursseja.
Jodelin käyttäjien näkemä sisältö riippuu sijainnista. Jyväskylässä helpotnopat-kanava ei ole kovinkaan aktiivinen.
Sen sijaan Helsingissä vinkkejä jaetaan lähes päivittäin.
Koska MOOC-kurssit ovat kaikille avoimia, niitä voi suorittaa mistä yliopistosta käsin tahansa. Suorituksen voi hyväksilukea omaan tutkintoon.
Nopat-sivustolle kurssivinkkejä kerätäänkin niin ikään Jodelista, mutta myös Instagramista ja TikTokista. Valikoima laajenee vähitellen.
Nopattoman mielestä MOOC-kurssit ovat moniin ”raskaampiin” kursseihin verrattuna harkitumpia ja rajatumpia opiskelukokemuksia. Kurssit eivät ole keino ”saada häikäilemättömän helpolla opintopisteitä”, vaan parantaa joustavuutta.
”Suorittamiseen kuluva aika on pelkkää opiskelua ilman perinteisten kurssien ilmoittautumis- ja aikataulurajoitteita. Opiskelijanäkökulmasta ne tuovat opintopisteongelmiin paljon joustavamman ratkaisun kuin vaikkapa aikataulutetut salitentit.”
Korkeakouluopiskelijan opintotuki voidaan lakkauttaa, jos opinnot eivät ole edistyneet riittävästi.
Siksi MOOC:it ovat Nopattoman mukaan myös joustava keino täyttää opintopistevaatimukset lyhyellä varoitusajalla.
”Moni ei tiedä, että opintoja pystyisi edistämään MOOC-nettikurssien avulla.”
Nopaton on saanut sivustostaan positiivista palautetta opiskelijoilta ja opetushenkilöstöltä.
Myös kritiikkiä on tullut.
TAMMIKUUSSA 2023 Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Jaakko Hallila julkaisi koulun verkkolehdessä blogitekstin, jossa hän nosti esille nopat-sivuston.
Hallilan mukaan helppojen kurssien syynä ovat korkeakoulujen rahoituspaineet, jotka yritetään verhota jatkuvan oppimisen käsitteen alle.
Esimerkiksi suomalaisten yliopistojen valtion rahoitusmallissa noin kolmannes rahoituksesta perustuu tutkintojen määrään.
Jatkuvasta oppimisesta puolestaan on puhuttu eri yhteyksissä etenkin viime vuosina.
Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan jatkuva oppiminen tarkoittaa oman osaamisensa päivittämistä eri elämänvaiheissa. Ihminen voi työelämässä kehittää tietojaan ja taitojaan kaikille avoimilla verkkokursseilla, jotka lisäävät joustavuutta.
”Onko joidenkin toimijoiden kohdalla kyseessä laajamittaisempi haluttomuus puuttua ongelmaan, koska sen hiljainen hyväksyminen tuottaa korkeakoululle ison tukun rahaa”, Hallila pohti.
Vaikuttavatko tulostavoitteet siihen, että opiskelijoilla tarjotaan helppoja kursseja, jotka eivät välttämättä vastaa todellista työmäärää?
”On sinänsä oleellista kysyä, missä määrin tulostavoitteet ohjaavat epämielekkäisiin opetusmenetelmiin ja kurssisisältöihin”, Jussi Jokinen sanoo.
Jokinen on Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnan apulaisprofessori. Hän vastaa tiedekuntansa koulutuksesta eli esimerkiksi opintomateriaalin tuotannosta ja jatkuvasta oppimisesta.
Myös IT-tiedekunnan kursseja on nopat-sivustolla useita, kuten kahden opintopisteen Kansalaisen kyberturvallisuus, Opiskelijan digityökalupakki ja Näkökulmia digitalisaatioon.
Jokisen uskoo, että tiedekunnan lähtökohta on mielekäs opetus, ei tulostavoitteiden saavuttaminen.
”Meillä ei opetuksen suunnittelutyössä ohjata tekemään kursseista ’ylihelppoja’, jotta päästäisiin tavoitteisiin. Yleisellä tasolla noudatamme yliopiston opetussuunnitelman käsikirjan linjauksia, eikä mitään ’salaisia’ linjauksia ole.”
Yliopiston OPS-käsikirjassa on kuvattu opetussuunnitelmatyön keskeisiä asioita, kuten ”opetuksen linjakkuutta”. Suunnitelmassa pyritään siihen, että oppiminen ja osaaminen kehittyvät jatkumona sen sijaan, että tutkinto rakentuisi toisistaan ”irrallisista osista”. Sellaisia ovat esimerkiksi MOOC-kurssit, jotka eivät kietoudu kokonaisuudeksi muihin opiskelijan suorittamiin kursseihin.
”Joudumme jatkuvasti pohtimaan sitä, millaisia haasteita opetuksen kehitykselle asettaa esimerkiksi jatkuvan oppimisen tarjonnan lisääminen tulevaisuudessa”, Jokinen toteaa.
OKM:n vuonna 2019 käynnistynyt Jatkuvan oppimisen uudistus -hanke päättyi maaliskuussa. Hankkeen tavoitteita oli ”vastata työelämän muutoksista aiheutuviin osaamistarpeisiin”.
Toinenkin hanke on: OKM:n rahoittama Digivisio 2030. Suomalaiset korkeakoulut ovat sitoutuneet hankkeeseen vuonna 2021.
Sen tavoite on muodostaa kansallinen digitaalinen palvelualusta, jonne kootaan korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjontaa. Tällä hetkellä hanke on pilotointivaiheessa.
ENTÄ JOS KURSSIT eivät vastaa opintopisteitä? Valvotaanko kurssien ”helppoutta”?
Kyllä, Jokinen vastaa.
Lähtökohtaisesti kurssien vastuuopettajat varmistavat, että opintopisteet vastaavat työkuormaa.
Lisäksi tutkinto-ohjelmavastaavat huolehtivat tutkinto-ohjelmien opetuksen laadusta. Tiedekuntien koulutusvastaavat tai koulutuksesta vastaava varadekaani puolestaan valvoo koko tiedekunnan koulutuksen laatua. IT-tiedekunnassa koulutusta seurataan myös opetuksen kehittämisryhmässä.
”Luotamme siihen, että opettajat ja tutkinto-ohjelmissa tapahtuva opetusohjelmatyö pitää kurssien vaatimustason mielekkäänä. Jos näin ei jostain syystä olisi, tulisi asia koulutusvastaavien ja varadekaanin käsiteltäväksi.”
Vaikka tiedekunnan kursseja on nopat-sivustolla, Jokisen mukaan ei ole syytä puuttua asiaan.
”Sivustolla olevat kurssit ovat aikatauluväljästi suoritettavia. Tämä ei sinänsä ole ongelma, sillä ’helppous’ voi tarkoittaa, että kurssin voi suorittaa oman aikataulun ehdoilla. Helppous ei siis näin ollen viittaa kurssin työmäärään.”
Jos tiedekunta kuitenkin ”tarjoaisi suhteettoman helppoja kursseja”, tulisi asiaan Jokisen mukaan puuttua.
”Jos kurssin pääsee läpi niin, että osaamistavoitteet eivät todellisuudessa täyty, tulee arviointia muuttaa. Jos taas kurssin pääsee läpi opintopistemäärään nähden suhteellisen pienellä vaivalla siten, että osaamistavoitteet täyttyvät, pitäisi tavoitteita arvioida uudelleen.”
Jokinen muistuttaa, että kurssin ”helppous” riippuu myös opiskelijasta. Kuinka paljon hän osaa, miten motivoitunut on.
JOKISEN MIELESTÄ helppojen noppien ilmiötä voi tulkita monella tavalla.
”Voi pohtia, mitä se kertoo opiskelukulttuurista ja opiskelijoiden asenteista opiskelua kohtaan.”
Ilmiötä voi selittää siis tutkintoajan rajaamisella sekä tavalla kerryttää tarpeeksi opintopisteitä opintotuen saamiseksi.
Tai ongelmina jaksamisessa.
”Erityisen tärkeää olisi selvittää, missä määrin opiskelijoihin kohdistuvat suorituspaineet näkyvät heidän hyvinvoinnissaan ja varmistaa, ettei helppojen noppien ilmiössä ole ainakaan kyse siitä, että opiskelijat ovat liian kuormittuneita.”
Nopat-sivuston perustaja Nopaton on nimenomaan sitä mieltä, että ilmiö kertoo hyvinvoinnin heikkenemisestä ja suorituspaineista.
”Jos opiskelijalta puuttuu opintopisteitä jo kuormittavan lukuvuoden päälle, siinä on iso kynnys alkaa suorittamaan työmäärältään suuria, aikataulusidonnaisia kursseja. Helppojen noppien nettikursseissa onkin paljolti kysymys opiskelijoiden jaksamisesta”, hän toteaa.
MOOC-kurssit ovat tulleet suomalaiseen opiskelukulttuuriin jäädäkseen ainakin viime vuosien jatkuvan oppimisen hankkeiden perusteella.
Nopattoman mielestä verkkokursseissa on vielä yksi etu. Ne edustavat internetissä tapaa esittää sisältöä ytimekkäästi tuhatsivuisten tenttikirjojen sijaan.
”Nettikurssi voi olla TikTok-sukupolvelle luontevampi tapa omaksua asioita.” ▬