RUOAN HINTA on kasvanut Suomessa. Tilastokeskuksen tiistaina 14. helmikuuta julkaisemien tietojen mukaan elintarvikkeiden hinnat olivat noin 17,3 prosenttia vuoden takaista kalliimpia.
Kasvu on jatkunut pidempään. Vuonna 2022 ruoan hinta kallistui historiallisen paljon, ja kasvu oli nopeinta viimeiseen 30 vuoteen.
Vastaavia hinnannousuja on ollut 1970-luvun energiakriisin aikana sekä 1980-luvun alussa.
Tuoreen tilaston mukaan eniten kallistuivat sokeri (vuosimuutos 37,72 %), jauhot (37,36 %) ja voi (35,62 %). Lihoista eniten nousi siipikarjan lihan (25.55 %) ja leikkeleiden (23,55 %) hinnat.
Vähiten nousua oli päärynöiden (0,45 %), pähkinöiden (3,02 %) ja mausteyrttien (3,01 %) hinnoissa.
Syitä ruoan kallistumiseen on useita, mutta niistä merkittävin on kustannusten kasvu ruoan tuotantoketjun eri vaiheissa, sanoo Pellervon taloustutkimuslaitoksen maatalousekonomisti Pekka Kinnunen.
Tuotantoketjulla tarkoitetaan esimerkiksi alkutuotantoa, kuten viljelyä, sekä ruoan jakelua ja kuljetusta kauppoihin.
Etenkin alkutuotannossa käytettävien lannoitteiden ja energian hinnat kallistuivat vuoden 2022 aikana.
”Hintojen nousu kulkee aina tuotantoketjussa eteenpäin, mutta alkutuotannon vaikutus kuluttajahintaan vaihtelee tuotteittain”, Kinnunen sanoo.
Tuotantoketjun vaiheiden kustannuksiin ovat vaikuttaneet niin koronapandemia kuin Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022.
Pandemia heikensi esimerkiksi joidenkin raaka-aineiden saatavuutta markkinoilla. Hyökkäyssodan myötä energian saatavuus heikkeni.
Kuluttajahintaindeksi (2010=100), kuukausitiedot, 2011m02-2023m02
Vuosimuutos %
MYÖS KOROT ovat nousseet inflaation myötä. Elintarviketeollisuusliitto ETL:n joulukuun talouskatsauksen mukaan ruokia ja juomia tuottavien yritysten kustannukset nousivat vuonna 2022 keskimäärin 22 prosenttia.
Hintojen kasvuun on vaikuttanut Suomessa myös vuoden 2021 heikompi satokausi, jolloin viljasato jäi 23 prosenttia edellisvuotta pienemmäksi.
Sodan myötä suurena viljamaana tunnetun Ukrainan tuotannon supistuminen heijastuu kansainvälisiin elintarvikemarkkinoihin.
”Tarjonnan pieneneminen on aiheuttanut merkittävää epävarmuutta”, Kinnunen sanoo.
Samaan aikaan ruoan kysyntä on kasvanut globaalisti esimerkiksi väestönkasvun takia.
Tulevaisuuden kehitystä on vaikea ennustaa. Arvioiden mukaan hintojen nousu kuitenkin hidastuisi kuluvan vuoden aikana.
”Silti matalaan hintatasoon ei ole paluuta ainakaan vuonna 2023”, Kinnunen sanoo.
Jos paria viime vuotta ei ota huomioon, ruoan hinta ei ole juuri noussut edellisen kymmenen vuoden aikana.
Kinnusen mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa ruoan hinnan kehitykseen yhä vahvemmin tulevaisuudessa. Sään ääri-ilmiöiden vaikutukset maatalouteen ovat lisääntyneet eri puolilla maailmaa.
”Se näkyy varmasti kuluttajalle asti.”
VIIME KUUKAUSIEN hintojen nousun takia kipuraja on tullut vastaan sekä pienituloisilla että myös monella ”hyvin toimeentulevalla kuluttajalla”, Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Taru Lindblom sanoo.
”Ryhmät, jotka ovat kamppailleet rahojen riittämisestä peruselämiseen jo ennen valtavaa inflaatiota, ovat luonnollisesti vielä hankalammassa asemassa nyt.”
Hintojen kallistuminen näkyy valintoina kaupoissa. Tutkimusten perusteella ensimmäisenä korista jäävät pois kasvikset ja hedelmät.