KAUPPATIETEIDEN opiskelijoiden ainejärjestö Pörssi on listannut vuodelle 2022 toimenpiteitä: yhdenvertaisuuskoulutus kaikille järjestön toimijoille, lauluvihkon siivoaminen syrjivistä sitsilauluista, antirasismikoulutus hallitukselle.

Pörssi on yksi kolmesta Jyväskylän yliopiston ainejärjestöstä, joiden yhdenvertaisuussuunnitelmassa mainitaan rasismi.

Kaksi muuta ovat journalistiikan ainejärjestö Lööppi ja tietojärjestelmätiedettä, kyberturvallisuutta tai kognitiotiedettä opiskelevien Dumppi.

Lööppi ei hyväksy rasismia missään muodossa. Hallituksen vastuulla on puuttua, jos joku kertoo kokeneensa rasismia Lööpin tapahtumissa, lukee Lööpin yhdenvertaisuussuunnitelmassa.

Dumppi puolestaan ohjeistaa jäseniään ottamaan yhteyttä yhdenvertaisuusvastaaviin seuraavissa tilanteissa: Jos koet joutuneesi häirinnän, ahdistelun, kiusaamisen, syrjinnän, rasismin tai muun epätasa-arvoisen kohtelun kohteeksi.

Muut yliopiston ainejärjestöt eivät mainitse suunnitelmissaan rasismia tai antirasismia.

 

RASISMI voi näyttäytyä esimerkiksi yksilöiden ja ryhmien välisenä tahallisena ja tietoisena tekona tai tahattomana ennakkoluuloihin ja pelkoihin perustuvana rodullistavana käytöksenä, määrittelee yhdenvertaisuusvaltuutettu.

Rasismi voi ilmetä vihapuheena, syrjintänä, väkivaltana tai näennäisen neutraaleina käytäntöinä, jotka sulkevat ulos osan ihmisistä.

Jyväskylän ylioppilaslehti julkaisi lokakuussa jutun, joka kertoi rasismista yliopistossa ja yliopistoyhteisössä. Jutussa käsiteltiin myös Jyväskylän yliopiston yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaa vuosille 2022–2023. Suunnitelmassa ei mainita rasismia.

Lue lisää: Syvällä rakenteissa: Jyväskylän yliopisto sanoutuu irti rasismista – Siitä huolimatta rasistista toimintaa ja puhetta ilmenee kampuksella ja yliopistoyhteisössä (Jyväskylän ylioppilaslehti 3.10.2022)

Lue lisää: Kysyimme yliopiston edustajilta, miten yliopisto kitkee rasismia – Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotoimikunnan puheenjohtaja: ”Se on juuri tämä, mitä pidämme rasismina” (Jyväskylän ylioppilaslehti 3.10.2022)

Kysyimme yliopiston ainejärjestöiltä, ovatko ne huomioineet rasismin kitkemisen tai antirasistisen toiminnan yhdenvertaisuussuunnitelmissa.

Ainejärjestöt yhdistävät saman oppiaineen tai alan opiskelijoita. Ne tarjoavat jäsenilleen tapahtumien lisäksi edunvalvontaa, etuja ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan piirissä on 33 rekisteröitynyttä ainejärjestöä sekä kaksi eri ainejärjestöjen kattojärjestöä.

Helmikuussa 2019 JYYn ylintä valtaa käyttävä edustajisto linjasi edellyttävänsä ainejärjestöiltä yhdenvertaisuussuunnitelmaa tai -kartoitusta toiminta-avustuksen perusteena.

Yhdenvertaisuussuunnitelma on dokumentti, jossa ainejärjestöt määrittelevät, kuinka edistävät yhdenvertaisuutta toiminnassaan.

 

Näin kysely tehtiin.

Jyväskylän ylioppilaslehti lähetti kyselyn eri ainejärjestöille sähköpostitse. Viestissä kysyttiin, mainitaanko järjestöjen yhdenvertaisuussuunitelmassa rasismia tai antirasismia ja jos, miten. Lisäksi kysyttiin, onko järjestössä tai sen hallituksessa keskusteltu rasismista tai antirasistisesta toiminnasta. Vastauksia kerättiin lokakuussa 2022 viikon ajan. Kyselyyn vastanneet ainejärjestöt olivat Astérix, Corpus, Dumppi, Emile, Fokus, Lööppi, Magna Carta, Nefa-Jyväskylä, Parku, Pedaali, Pedago, Puolue, Pörssi, Sane, Sporticus, Sputnik, Sturm und Drang Jyväskylä, Svenska Klubben, Syrinx, Tosine, Trioli, Varkaat, Ynnä, sekä kielten ja viestintätieteiden ainejärjestöjen yhteinen kattojärjestö Lingviestit.

 

JYLKKÄRIN kyselyyn vastasi 24 ainejärjestöä.

Jokaisen vastanneen järjestön yhdenvertaisuussuunnitelmaan on kirjattu syrjinnän eri muotojen, kuten etniseen alkuperään, ihonväriin, kulttuuriin tai uskontoon perustuvan epätasa-arvoisen kohtelun, torjuminen.

Sen sijaan muotoiluissa oli eroja. Osa ainejärjestöistä käsitteli yhdenvertaisuutta ja syrjintää Suomen lainsäädännön kautta.

Perustuslain mukaan (731/1999, 6 §) ”ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella”. Tasa-arvolaki (609/1986) sisältää sukupuolten välisen tasa-arvolainsäädännön, lukee esimerkiksi politiikan tutkimuksen ja valtio-opin ainejärjestö Puolueen yhdenvertaisuussuunnitelmassa.

Yhdistyneiden kansakuntien määritelmä tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta on kirjattu useaan suunnitelmaan.

Esimerkiksi liikunta- ja terveystieteiden opiskelijoiden Sporticuksella lukee: Suomen YK-liiton määritelmä tasa-arvosta: Tasa-arvolla tarkoitetaan ihmisten samanarvoisuutta eli yhdenvertaista arvoa ja asemaa niin yksilönä kuin yhteiskunnan jäsenenä. Keskeistä on yksilöiden ja yhteiskunnan eri ryhmien, kuten eri vähemmistöjen ja valtaväestön väliset tasa-arvoiset suhteet. Tasa-arvoon kuuluu kaikkien ihmisten samanarvoisuus riippumatta ihmisen yksilöllisistä tekijöistä kuten kansallisesta alkuperästä, rodusta, väristä, sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta, kielestä, uskonnosta, poliittisesta mielipiteestä, yhteiskunnallisesta asemasta tai varallisuudesta.

 

LUKUUN OTTAMATTA Pörssiä, Lööppiä ja Dumppia, kyselyyn vastanneet ainejärjestöt eivät mainitse rasismia tai antirasismia sanana suunnitelmissaan.

Osa vastanneista kertoo, että rasismin sijaan suunnitelmissa käytetään sanoja ”kansalaisuus ja alkuperä”.

Esimerkiksi kirjallisuuden, museologian, taidehistorian ja taidekasvatuksen opiskelijoiden ainejärjestö Corpus muotoilee: ”… alkuperä, etninen tausta, kansalaisuus tai kieli eivät saa asettaa opiskelijaa heikompaan asemaan ainejärjestön toiminnassa tai päätöksenteossa.”

Osa järjestöistä sanoo, että niiden suunnitelmissa puhutaan syrjinnän muodoista yleisellä tasolla tarkoituksella.

Esimerkiksi bio- ja ympäristötieteiden ainejärjestö Syrinxin varapuheenjohtaja Anne Lehtisen mukaan rasismia ei ole mainittu suunnitelmassa suoraan, koska muitakaan syrjinnän muotoja ei ole eritelty. Suunnitelma ”on kirjoitettu kattamaan kaikki syrjinnän muodot”.

”Toimintasuunnitelmassa ei mainita rasismia erikseen, sillä pyrimme luomaan kaikille turvallisen ilmapiirin, jossa mitään syrjinnän muotoja ei hyväksytä”, englannin kieltä opiskelevien ainejärjestö Magna Cartan puheenjohtaja Pyry Koskelainen vastaa.

”Ainejärjestömme yhdenvertaisuus- ja yhteisöllisyysteemat ovat paljon esillä, mutta suoranaisesti rasisminvastaisuudesta ei olla juuri puhuttu. Tämä johtuu mielestäni lähinnä siitä, että tietoomme ei ole tullut tapauksia asiaan liittyen”, Sporticuksen sosiaalipoliittinen vastaava Jani Risikko kertoo.

 

AINEJÄRJESTÖJEN yhdenvertaisuussuunnitelmien sisällöt ja tekotavat vaihtelevat.

Osa tekee suunnitelman vuodeksi, osa pidemmälle aikavälille.

Usein suunnitelmien teosta vastaavat ainejärjestöjen hallitukset, mutta osa järjestöistä on työstänyt suunnitelmia myös koko jäsenistön voimin.

Musiikkikasvatuksen ainejärjestö Pedaali kysyi vuonna 2019 jäsenistöltään, mitä osa-alueita jäsenet pitivät yhdenvertaisuuden edistämisessä tärkeimpinä.

Kyselyn perusteella merkittävimmät olivat ikä, sukupuoli ja sen ilmaisu sekä seksuaalinen suuntautuminen, kertovat ainejärjestön hallituksen varapuheenjohtaja Veikko Hoffman ja yhdenvertaisuus- ja sosiaalipoliittinen vastaava Maria Taivalsaari.

”Tämän vuoksi suunnitelmassa ei mainita konkreettista antirasistista työtä, vaan olemme panostaneet kohtiin, joihin jäsenistö toivoi parantamista.”

Saksan kielen ja kulttuurin opiskelijoiden Sturm und Drangin yhdenvertaisuusvastaava Aleksi Lehti kertoo, että ainejärjestö teettää vuosittain JYYn valmisteleman yhdenvertaisuuskyselyn. Jäsenistö voi kertoa esimerkiksi rasismin kokemuksistaan.

”Tunnistamme kuitenkin sen, että anonymiteetin säilyttäminen pienissä piireissä on haastavaa. Kynnys ottaa rasismi puheeksi voi olla korkea.”

 

”Kynnys ottaa rasismi puheeksi voi olla korkea.”

 

OSA AINEJÄRJESTÖJEN edustajista sanoi, että Jylkkärin kysely sai pohtimaan yhdenvertaisuussuunnitelman päivittämistä.

”Tällä hetkellä suunnitelma käsittelee rasismia turhan ympäripyöreästi”, Anne Lehtinen Syrinxistä sanoo.

Lehtisen mukaan järjestö tiedostaa, että rasismia ilmenee yhteiskunnassa ja yliopistoympäristössä.

”Rasisminvastainen työmme vaatii vielä kehitystä.”

Venäjän kielen ja kulttuurin ainejärjestö Sputnikin yhdenvertaisuussuunnitelmaan on kirjattu yhdenvertaisuuslaki sekä syrjinnän kieltäminen. Rasismia ei mainita.

”En osannut henkilökohtaisesti missään vaiheessa edes kyseenalaistaa sitä, että yhdenvertaisuussuunnitelmassamme on näin suppeat määritelmät ja ratkaisut konkreettisesti rasismille”, Sputnikin puheenjohtaja Nanna Peltokangas sanoo.

Hänen mukaansa rasismista on keskustelu jäsenistön kanssa.

”Nykyisen maailmantilanteen takia [Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan] moni jäsenistämme on kokenut ja/tai nähnyt jonkun muun kokevan rasismia, minkä takia aihe on ollut enemmän pinnalla.”

 

YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMAN lisäksi ainejärjestöt tekevät vuosittain toimintasuunnitelman. Sen tarkoitus on ohjata järjestön toimintaa.

Rasismi ja antirasismi on mainittu kahden ainejärjestön toimintasuunnitelmassa. Niitä ovat journalistiikan opiskelijoiden Lööppi ja yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden Fokus.

Moni ainejärjestö on laatinut myös turvallisemman tilan periaatteet.

Rasismi mainitaan esimerkiksi Syrinxin periaatteissa: ”Älä häiritse ketään sanallisesti tai käytä syrjivää kieltä. Älä esimerkiksi käytä rasistista […] kieltä.”

Myös Fokuksella ja historian opiskelijoiden ainejärjestö Tosineella on turvallisemman tilan ohjeissa samantyyppinen muotoilu. ”Tosine ry:ssä emme hyväksy rasismia, häirintää tai syrjintää. Kaikilla on oikeus yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen.”

Fokuksen ainejärjestön sosiaalipoliittisen vastaavan Marja Puustisen mukaan järjestö kehittää antirasistista toimintaa.

”Prosessi on keskeneräinen ja tulee olemaan sitä vielä pitkään. Yritämme kuitenkin parhaamme tiedostaen, että emme luultavasti huomaa kaikkia rasistisia rakenteita tai esimerkiksi mikroaggressioita johtuen valkoisesta etuoikeudestamme.”

Musiikkitieteiden Triolin sosiaalipoliittinen vastaava Leo Räsänen on samoilla linjoilla.

”Tiedostan, että meillä ei ehkä ole tarvittavia tietoja puhua rasismista ja sen teemoista oman ihonväriimme kohdistuvien etuoikeuksien ja sitä myötä tietämättömyyden takia.”

Ainejärjestö Puolueen sosiaalipoliittinen ja yhdenvertaisuusvastaava Helmiina Ahopelto kokee myös, että esimerkiksi yhdenvertaisuussuunnitelmaa tehdessä ”moniin asiakohtiin tarvittaisiin lisää tietoa”. Hän toivoo järjestöjen työn tueksi myös koulutusta esimerkiksi ylioppilaskunnasta.

”Erilaiset keinot järjestöille antirasistiseen toimintaan voisivat olla hyödyllisiä.”

 

Kirjoittaja opiskelee Jyväskylän yliopistossa journalistiikkaa, ja on ollut ainejärjestö Lööpin puheenjohtaja vuonna 2021.

 

Näin JYY tukee järjestöjä suunnitelmien teossa

Teksti: Oona Komonen

JYVÄSKYLÄN yliopiston ylioppilaskunta jakaa sen piirissä toimiville järjestöille kahdesti vuodessa toiminta-avustusta. Syksyn avustus on toimintaperusteinen osa. Keväällä jaettavaan avustukseen JYY puolestaan edellyttää järjestöitä paitsi sääntömääräisiä dokumentteja, kuten toimintakertomusta ja talousarviota, myös yhdenvertaisuussuunnitelmaa.

Yhdenvertaisuussuunnitelmalle ei ole varsinaista sisältö- ja muotovaatimusta, sanoo JYYn vuoden 2022 hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava Fanni Rantala.

”Jos järjestöt kuitenkin kohtaavat ongelmia, käymme yhdessä läpi, miten suunnitelma olisi tarpeeksi kattava.”

Vuonna 2022 suunnitelmista ja niiden uusimisesta on keskusteltu Rantalan mukaan aktiivisesti JYYn ylläpitämässä, kaikille avoimessa hyvinvointivaliokunnassa. Valiokuntatoimintaan ovat osallistuneet muun muassa ainejärjestöjen yhdenvertaisuusvastaavat sekä sopo-, hyvinvointi- ja liikuntavastaavat.

”Valiokunnassa on pohdittu yhdessä esimerkiksi sitä, millainen on hyvä yhdenvertaisuussuunnitelma.”

Vuonna 2021 ylioppilaskunta koosti järjestöjen tueksi yhdenvertaisuusoppaan. Sen mukaan yhdenvertaisuussuunnitelmien tarkoitus on, että järjestöt tunnistavat yhdenvertaisuutta rajoittavia ongelmakohtia ja pystyvät reagoimaan niihin. Oppaassa ainejärjestöjä muun muassa ohjeistetaan toteuttamaan suunnitelma koko järjestön hallituksen voimin osallistaen myös jäsenistöään.

 

MYÖS JYYllä on oma yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2019–2023. Rasismi mainitaan käsitteenä. Konkreettisia toimia ei esitetä.

”Olemme huomanneet suunnitelman puutteet ja kirjanneet vuoden 2023 hallitukselle muistutuksia, mitä seuraavaan suunnitelmaan on syytä päivittää”, Rantala sanoo ja jatkaa:

”Kaikessa on aina kehitettävää, enkä koe, että olemme täysin valmiita. Meidän täytyy aktiivisesti kuunnella palautetta ja kysyä, missä voisimme parantaa.”

Vuoden 2022 järjestöseminaarissa oli Students of Color (SOCO) järjestämä koulutus rasismista.

Rantalan mukaan tulevaisuudessa vastaavaa koulutusta tai työpajoja voisi järjestää lisää. ▬