MARRASKUUSSA 2020 suomalaiset yliopistot tekivät julkisen lupauksen.

Ne julkaisivat yhteiset Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teesit, joita on yhteensä 12.

Teesien julkistamisen yhteydessä Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi taustoitti: Ihmiskunta on suurten haasteiden edessä – oman toimintansa seurauksena. Elonkirjon väheneminen, eriarvoistuminen ja ilmastonmuutos ovat globaaleja kriisejä, jotka vaativat sekä paikallista että maailmanlaajuista toimintaa. Yliopistoilla on keskeinen rooli näiden kriisien torjunnassa ja ratkaisussa, tarvittavan asiantuntemuksen luomisessa sekä turvallisen ja vakaan yhteiskunnan vaalimisessa.

Juhlapuheiden aika on ohi. Nyt on aika toimia.

Yliopistot sitoutuivat ryhtyvänsä viipymättä edistämään teesien mukaisia toimenpiteitä. Aikaraja oli vuoteen 2030 mennessä. Tuolloin yliopistojen vastuullisuustyön ja kestävän kehityksen työn on tarkoitus olla sisällytetty kaikkeen toimintaan.

Yksi teeseistä kuului näin: Kaikkien suomalaisten yliopistojen opintoihin sisältyy peruskurssi kestävyydestä ja vastuullisuudesta.

Kuinka kestävän kehityksen opinnot näkyvät tällä hetkellä yliopistoissa?

 

SANAPARILLA kestävä kehitys tarkoitetaan kehitystä, joka turvaa nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet.

Keskeistä on ajatus planeetan rajoista. Ihmisen toiminta on sopeutettava maapallon luonnonvaroihin ja luonnon kantokykyyn.

Kestävään kehitykseen kuuluvien teemojen kirjo on laaja. Esimerkiksi elokuussa 2015 Yhdistyneet kansakunnat julkaisi kestävän kehityksen tavoitteensa. Niihin sisältyy muun muassa köyhyyden ja nälänhädän poistaminen, tasa-arvoinen koulutus, uusiutumattoman energian korvaaminen uusiutuvalla, kestävä talouskasvu, vastuullinen kuluttaminen ja rauhan edistäminen. Tavoitteiden toteuttamisvastuu on jäsenvaltioiden hallituksilla, kunnilla, yrityksillä, palveluilla, koulutuslaitoksilla ja kansalaisilla.

Globaalit, yhteiskunnalliset kestävyyshaasteet ovat heijastuneet myös Suomen korkeakoulujen opintotarjontaan.

Kestävän kehityksen nimikkeen alla tarjotaan halki Suomen yliopistojen erilaisia opintoja. Sisällöt yliopistojen välillä vaihtelevat, mutta kantavat teemat ovat kutakuinkin samat: hyvän, kestävän elämän mahdollisuuksien varmistaminen sekä ympäristökriisien lieventäminen.

Opintojen tavoitteena on lisätä ymmärrystä esimerkiksi vastuullisuudesta.

 

 

ERITYISESTI viime vuosina kestävän kehityksen opintojen määrä on kasvanut ja monipuolistunut.

Esimerkiksi syksyllä 2022 Jyväskylän, Itä-Suomen ja Turun yliopistot käynnistivät yhteisen kestävyysopintojen verkoston. Opinnot liittyvät monitieteisesti ympäristöön, kestävyyteen ja vastuullisuuteen.

Tavoitteena on paitsi tiivistää korkeakoulujen yhteistoimintaa myös laajentaa tarjolla olevien opintojaksojen määrää. Verkoston kurssit ovat kaikille yliopistojen opiskelijoille avoimia sekä vapaaehtoisia.

Itä-Suomen yliopistossa on pitkä perinne kestävyysopintojen suhteen. Opintokokonaisuus Monitieteiset ympäristöopinnot käynnistyi yli kymmenen vuotta sitten, ja se käsitteli maailmanlaajuisia ja paikallisia ympäristöongelmia sekä niiden syitä ja seurauksia.

Nyt kaikille yliopiston opiskelijoille avoin opintokokonaisuus on uudistettu entistä selkeämmin vastaamaan kestävyyshaasteeseen. Kokonaisuuden uusi nimi on Kestävän tulevaisuuden opinnot.

Erillisen opintokokonaisuuden lisäksi kestävyystematiikka on sisällytetty vahvasti opetukseen halki tiedekuntien.

”Meillä ei siis opiskella kestävyysaiheita ’erikseen’, vaan ne on paljolti integroitu osaksi tutkinto-opetusta”, sivuainekokonaisuutta johtava Outi Ratamäki Itä-Suomen yliopistosta sanoo.

Yliopistojen kestävän kehityksen opintokokonaisuuksissa on eroja.

Esimerkiksi Tampereen kestävän kehityksen kokonaisuutta opiskelemaan voivat hakea kaikki yliopiston opiskelijat. Kursseilla käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa kestävän kehityksen politiikka ja luonnontieteellinen tausta, hyvinvointi, ilmastonmuutos, kiertotalous ja kestävä liiketoiminta.

Oulun yliopisto puolestaan on tarjonnut syksystä 2022 alkaen opiskelijoille yksittäisten, kestävyyteen liittyvien opintojaksojen suorittamisen lisäksi mahdollisuutta opiskella 25 opintopisteen laajuinen kestävän kehityksen sivuainekokonaisuus. Kurssien painopisteitä ovat esimerkiksi ympäristöllis-ekologinen kestävyys (kuten hydrobiologian perusteet ja ympäristökemia), teknis-taloudellinen kestävyys (kuten elektroniikkalaitteiden uudelleenkäytön perusteet sekä jätehuolto ja kierrätys) ja sosiaalis-kulttuurinen kestävyys (kuten arktinen ympäristöhistoria sekä pakkomuutto ja pakolaisuus).

 

MYÖS JYVÄSKYLÄN yliopiston kurssitarjontaan kuuluu kestävän kehityksen opintoja.

Kaikille yliopiston opiskelijoille avointa sivuainekokonaisuutta on tarjottu vuodesta 2017 lähtien. Kurssit käsittelevät esimerkiksi energiaa, ruokaa, kuluttamista, ilmastososiologiaa ja ympäristöetiikkaa.

Keväällä 2022 yliopistossa käynnistyi myös kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen työelämässä painottuva kokonaisuus.

Lisäksi vuodesta 2021 kurssitarjontaan on kuulunut Planetaarisen hyvinvoinnin opintokokonaisuus, joka käsittelee ympäristön hyvinvointia uhkaavia kestävyyshaasteita.

Kokonaisuuden kursseista kolme on jo opiskeltavissa ja neljäs avautuu alkuvuodesta 2023.

Merkittävä muutos tapahtuu ensi opetussuunnitelmakaudella, vuodesta 2024 alkaen.

Tuolloin kokonaisuuden johdantokurssi nimeltään Johdatus planetaariseen hyvinvointiin sisällytetään pakollisena kaikkiin yliopiston kandidaattiohjelmiin. Kurssin laajuus on yksi opintopiste.

Kestävän kehityksen opetusta koordinoivan biotieteiden yliopistotutkijan Mikael Puurtisen mukaan tässä suhteessa Jyväskylä on ”etujoukoissa”.

”Tietääkseni muissa yliopistoissa ei ole edellytetty pakollista kestävyysteemaista opintojaksoa.”

Kestävän kehityksen tavoitteet on mahdollista saavuttaa vain, jos opiskelijat tietävät, mitä tavoitteiden toteutuminen vaatii.

Johdantokurssilla tarkastellaan muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia luontoon ja ihmisiin sekä historiallisia syitä nykypäivän kestävyysongelmiin.

Nämä teemat ovat olleet pinnalla sekä mediassa että julkisessa keskustelussa erityisesti viime vuosina. Osasyynä on hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n raportit sekä esimerkiksi YK:n ilmastokokoukset.

Puurtisen mukaan julkisen keskustelun perusteella voi todeta, että kestävyys on noussut monilla tahoilla tärkeäksi aiheeksi.

Kestävän kehityksen sisällyttäminen opintotarjontaan ei ole vain yliopistojen oma toive.

Myös opiskelijajärjestöt ovat vaatineet kestävyysteemoja opintoihin, Puurtinen kertoo.

 

SUOMEN YLIOPISTOJEN rehtorineuvosto Unifin julkaisemien teesien taustalla oli neuvoston kokoama työryhmä, johon kuului 14 yliopistoa ja Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL.

SYL on toivonut, että kestävä kehitys näkyisi opetuksessa kaikilla koulutusasteilla ja se kytkettäisiin yliopistossa eri alojen opintoihin nykyistä paremmin.

Näin yliopistojen pitäisi myös tehdä vuoteen 2030 mennessä.

Unifin tavoite on, että kaikki yliopistoista valmistuvat ymmärtävät vastuunsa kestävyyden edistämisessä ja kehittämisessä.

Teeseissä luvataan: Opiskelijoille tulee tarjota siihen tarvittavia taitoja ja tietoja sekä valmiuksia ja motivaatiota viedä osaamisensa käytäntöön.