SÄHKÖN JA kaasun hinnat ovat nyt Euroopassa ennätyskorkealla. Vaikka nousua on ollut jo pidempään, viime aikoina kehitykseen on vaikuttanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Euroopassa pyritään eroon venäläisestä tuontienergiasta, minkä vuoksi sähkön, lämmön ja polttoaineiden hinnat ovat kasvaneet.
Energian kallistuminen voi näkyä kuluttajille etenkin sähkölaskuissa.
Samaan aikaan esimerkiksi vuokra-asuntojen vuokrien korotuspaine on kasvanut kiihtyvän inflaation eli kuluttajahintojen yleisen nousun myötä. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli elokuussa 7,6 prosenttia.
Toisin kuin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa, sähkö sisältyy useimmiten opiskelija-asuntojen vuokriin.
Esimerkiksi Jyväskylässä opiskelija-asuntoja vuokraavien Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Koasin ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan Soihdun asukkaat eivät solmi erillistä sähkösopimusta asuntoihinsa.
Vaikuttavatko kasvaneet kulut opiskelija-asuntojen vuokrakehitykseen?
TYYPILLISESTI vuokra-asuntojen sopimuksissa on ehto, jonka mukaan vuokria voi korottaa esimerkiksi vuosittain vastaamaan kuluttajaindeksiä.
Koasin ja Soihdun vuokrasopimuksissa ei ole määritelty tarkastusväliä, mutta tavallisesti vuokrat tarkistetaan vuosittain.
Koronapandemian aikana vuokra-asuntomarkkinoilla etenkään vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen hinnat eivät nousseet edellisvuosien tapaan. Moni vuokranantaja jätti vuokrankorotukset tekemättä.
Myöskään Koas ei korottanut vuokria pandemian aikana.
Tänä vuonna inflaation kiihtymisen vuoksi korotuksia kuitenkin tehdään, sanoo toimitusjohtaja Matti Tanskanen.
Koasilla on yhteensä 3 664 asuntopaikkaa eri puolilla Jyväskylää. Säätiön hallitus päättää ensi vuoden taloudesta ja samalla tekee vuokrantarkastuksen lokakuun aikana. Tanskanen arvioi korotuksen olevana inflaation suhteen maltillinen, todennäköisesti noin 3–4 prosentin luokkaa.
”Korotus on maltillinen, sillä se ei vastaa [nykyistä] inflaatiotasoa.”
MYÖS SOIHTU haluaa, että mahdollinen vuokrankorotus on kohtuullinen korkeasta inflaatiosta huolimatta, sanoo kiinteistöjohtaja Kimmo Moilanen.
Soihtu on JYYn liiketoimintakokonaisuus, jonka vastuulla on kehittää ja ylläpitää ylioppilaskunnan kiinteistöomaisuutta ja ravintolapalveluita.
Kolme asuinkohdetta sijaitsevat Kortepohjan ylioppilaskylässä, Vehkakujalla sekä Korttelikylässä Mäki-Matissa. Asuntoja on yhteensä 1 779, ja asuntopaikkoja 2 322.
Asuntojen vuokraan kuuluvat sähkön lisäksi netti, pyykkivuorot, yleiset saunavuorot, kuntosali sekä kohteiden opiskelu- ja harrastustilojen käyttö. Lukuun ottamatta Korttelikylää sopimuksiin sisältyy myös vesi. Korttelikylässä vedestä maksetaan kulutuksen mukaan. JYYn edustajisto käsittelee vuokrien hintaa loppuvuodesta.
”Mitään äkillistä ja dramaattista ei pitäisi tulla.”
”Mitään äkillistä ja dramaattista ei pitäisi tulla.”
ENERGIAN HINNAN kallistuminen ei ole vaikuttanut merkittävästi Koasin ja Soihdun talouteen, sillä molemmat hankkivat sähkönsä etukäteen hintasuojattuna.
Hintasuojaus tarkoittaa, että käytetyn sähkön kiinteä hinta on kiinnitetty.
Koas ja Soihtu ovat myös sitoutuneet ostamaan tietyn määrän sähköä vuodessa oletetun vuosikulutuksen perusteella. Koas hankkii sähkön Energia myynti Suomi Oy -nimisestä energiayhtiöstä, ja Soihtu Väreeltä.
Suojauksen tarkoitus on vähentää hinnan heilahtelua ja siten madaltaa riskejä, kuten mahdollisten kustannusten kasvua. Siksi energian hinnan nopea kasvu ei vaikuta opiskelija-asuntojen vuokriin radikaalisti vielä ensi vuotenakaan, arvioi Koasin Tanskanen.
”Tietysti jos sähkön hinta jatkaa nousua pidempään, se alkaa näkyä enemmän [kustannusten kasvuna].”
SÄHKÖN LISÄKSI myös kaukolämmön ja vedenjakelun hinnat ovat nousseet.
Toistaiseksi nämäkin kustannukset ovat kuitenkin Tanskasen ja Moilasen mukaan maltillisia, eivätkä siten heijastu vuokriin. Molemmat toimijat hankkivat tarjoamiinsa opiskelija-asuntoihin veden ja kaukolämmön Jyväskylän kaupungin energiayhtiö Alvalta.
Ennusteiden mukaan Euroopassa saatetaan kärsiä ensi talvena energiapulasta, joka nostaa hintoja entisestään.
Suomalaisia on kannustettu säästämään energiaa. Kuluttajia on ohjeistettu muun muassa laskemaan kotiensa huonelämpötilaa, lyhentämään suihkussa käytettyä aikaa ja käyttämään sähkölaitteita järkevästi.
Sekä Koasin Tanskanen että Soihdun Moilanen korostavat, että opiskelija-asuntojen energiankulutusta on saatu vuosien saatossa hillittyä.
Taustalla on sekä kiinteistöihin tehdyt tekniset ratkaisut, kuten hukkalämmön talteenotto ja hyödyntäminen sekä automatisoitu talojen lämmitys ulkolämpötilan mukaan että asukkaiden käyttäytymisen muutokset koskien esimerkiksi vedenkulutusta.
”Uskon, että asukkaat ovat fiksuja ja käyttävät energiaa kohtuullisesti”, Moilanen sanoo.