ENNEN TÄSSÄ oli parkkipaikka. Laakea alue Jyväskylän Mäki-Matin kaupunginosan laidalla, Hippoksen kulmilla.

Asuinkohteen rakentamisen valmistelu vei pitkään. Kaavoittaminen, paperityöt, neuvottelut, suunnittelut, sopimukset. Hankkeesta keskusteltiin myös Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa. Päätöksestä, yhtiöjärjestelyistä, rahoituksesta.

Rakennustyö alkoi syksyllä 2020.

Nyt toukokuussa 2022 Pitkäkadun ja Nuuskakujan risteyksessä kohti taivasta kurkottaa kaksi harjakattoista kerrostaloa. Ne ovat opiskelija-asuntoja. Kuusikerroksisia, pinnassa tiiltä.

Seinässä lukee suurin kirjaimin Soihtu Korttelikylä.

 

KUN OPISKELIJOIDEN asumismieltymyksiä on selvitetty, korostuvat samat asiat: asumiskustannukset, sijainti, etäisyys oppilaitokseen ja keskustaan.

Vuonna 2018 Ympäristöministeriö kysyi eri kaupunkien opiskelija-asuntoyhteisöiltä, kuinka asuntojen sijainnit vastaavat opiskelijoiden tarpeisiin. Jyväskylässä koettiin, että sijainnit eivät täysin vastaan toiveita, sillä moni asunto sijaitsi keskustan ulkopuolella. Selvityksessä korostui myös yksiöiden rakennustarve.

Soihtu Korttelikylä on JYYn ensimmäinen keskusta-alueelle rakennettu opiskelija-asuntokohde. Aiemmat ovat sijainneet lähiöissä.

Kahdessa talossa on 158 kompaktia asuntoa. Yksiöitä on 142 (kooltaan 22,5–38,5 m2), kaksioita 16 (kooltaan 35–53,5 m2). Asunnoissa on ranskalaiset parvekkeet lukuun ottamatta alimman kerroksen asuntoja, joihin kuljetaan sisäpihalta. Ylimmän kerroksen asunnoissa on parvi.

 

 

YHTEENSÄ KAPEALINJAISIA opiskelijakerrostaloja on viisi. Pitkäkadun, Nuuskakujan, Ahdinkadun ja Voionmaankadun välistä korttelia on suunniteltu osin yhteistyössä.

Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön (Koas) kahden ensimmäisen talon arvioitu valmistumisaika on joulukuussa 2022, ja kolmannen maaliskuussa 2023. Asuntoja on yhteensä 226, valtaosa yksiöitä.

Jälkimmäiseen taloon sijoittuvat Soihdun ja Koasin asukkaiden yhteiset tilat saunoineen sekä opiskelu- ja oleskelutiloineen. Keskelle korttelia tulee yhteinen oleskelupiha.

Soihdun ja Koasin asunnot ovat samankaltaisia sisältä ja ulkoa. Molempien teknisen suunnittelun toteuttaja on Pohjola Rakennus Oy, ja arkkitehti helsinkiläinen Inaro Oy.

Rakennusten ulkoseinien sävyeroilla ja julkisivuaukotuksella haluttiin luoda vaihtuvuutta. Tavoitteena on kylämäinen vaikutelma.

 

 

ALKUPERÄISESSÄ SUUNNITELMASSA aurinkopaneelit piti toteuttaa vain toiseen Soihdun taloista.

Suunnitelmaa kuitenkin muuttui, sanoo Soihdun kiinteistöjohtaja Kimmo Moilanen.

Lisäinvestointi tehtiin jo rakennusaikana. Nyt molemmissa taloissa on katolla paneelit. Oman aurinkovoimalan energia menee pääosin kiinteistösähköön: ilmanvaihtokoneisiin, lämmönvaihtimiin ja automatiikkaan, valaistukseen, hisseihin, saunaan, pesutupaan.

Ja jos riittää, myös asukkaiden koteihin. Suurin osa energiasta on kuitenkin ostettua kaukolämpöä.

Aurinkopaneelien taustalla on energiakustannuksissa säästämisen lisäksi Soihdun omistajan eli JYYn pyrkimys hiilineutraaliuteen toiminnassaan vuoteen 2025 mennessä. Ylioppilaskunta määritteli ilmastotavoitteensa joulukuussa 2020 hyväksytyssä ilmastotiekartassa.

Lue lisää: Haluttiin ”kunnianhimoinen, mutta realistinen tavoite” – JYY tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2025 mennessä, mutta kuinka se onnistuu?

Tästä syystä, toisin kuin muissa Soihdun kohteissa, vesi laskutetaan Korttelikylän asukkailta kulutuksen mukaan. Asukkaat voivat seurata omaa veden kulutustaan huoneistokohtaisista mittareista.

Kestävää kehitystä tukevia ratkaisuja on muitakin, Moilanen sanoo ja luettelee:

”Kohde on toteutettu korkeimpaan A-energialuokkaan…”

”… asunnoissa on lattialämmitys, ja anturit varmistavat tasaisen sisälämpötilan…”

”… alas laskettava ikkunoiden varjostava kaihdin heijastaa auringon säteilyä pois…”

”Ja tämä on autoton. Kaupunkialueella suurin liikkumistarve on lähietäisyydellä.”

Katutasossa on suuri pyörävarasto.

 

 

 

KUULUU porauksen ääni, ja kalketta. Näkyy työmaa-aitoja, nosturi. Sisäpihalla on työmaaparakkeja.

Koasin kohteiden rakennusurakka jatkuu vielä.

Sen sijaan Soihdun kohteet ovat viimeistelyjä vaille valmiita. Asunnot ovat muuttovalmiita heinäkuussa 2022.

Hakuaika aukesi huhtikuun alussa. Järjestettiin myös asuntonäyttö. Toukokuuhun mennessä hakemuksia on tullut noin 120.

Kimmo Moilanen kävelee edellä, nousee portaita. Suuret ikkunat valaisevat porraskäytävää. Neljännen kerroksen tasanteella on rakennustikkaat, purkkeja, teippirulla.

Moilanen avaa yhden asunnon oven. Lattiassa tummaa vinyyliä, kylpyhuoneessa laattaa. Keittiön tasot vaaleita.

Korttelia ympäröivät matalat rakennukset. Parvekkeelta näkee pitkälle.

Lähellä sijaitsevan AaltoAlvarin, kauempana kerrostaloja. Horisontissa mäen ja mäellä korkealle kohoavat puiden latvat.