PITKÄ haalaripukuisten opiskelijoiden jono kiemurtelee pitkin Jyväskylän Kauppakatua.
“Mikä letkanjenkka näillä oikein on”, ohikulkija ihmettelee äänekkäästi.
Kyseessä ei ole kansantanssien suosikki, vaan jono symboloi ruuhkaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön eli YTHS:n mielenterveyspalveluihin.
Ihmisketju ulottuu Aren aukiolta Jyväskylän YTHS:n toimipisteen edustalta pitkälle Kompassin yli Kirkkopuiston suuntaan.
Kyse on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYYn masinoimasta mielenilmauksesta YTHS:n mielenterveyspalveluiden lisäresurssien puolesta.
Mielenilmauksessa vaaditaan, että YTHS:n mielenterveyspalveluiden liian vähäiset resurssit on otetaan vakavasti ja niihin budjetoidaan lisää rahaa.
“KAIKILLA on tiedossa jonojen pituus mielenterveyspalveluihin ja osa ei edes kehtaa hakea apua, koska kokee, ettei heidän ongelmansa ole tarpeeksi vakavia ja he vievät jonkun muun ajan”, sanoo Saara Puustinen.
Siskokset Saara ja Marja Puustinen ovat molemmat joutuneet jonottamaan mielenterveyspalveluihin. Saara opiskelee Jyväskylän yliopistossa luokanopettajaksi ja Marja yhteiskuntatieteitä.
“On myös muita, jotka jatkuvasti ovat vain jonossa. Mitä kauemmin joudutaan jonottamaan, sitä enemmän kertyy mielenterveysvelkaa. Se tulee kostautumaan elämässämme myöhemmin, mutta myös laajemmalla tasolla”, Saara Puustinen sanoo.
Marja Puustinen kertoo havainneensa opiskelijakavereidensa loppuun palamista, joka on johtanut tauon pitämiseen opiskeluista. Osasyyksi hän epäilee korona-ajan sosiaalisen vuorovaikutuksen vähäisyyden.
“EI JAKSETA, vaikka yritettiin”, lukee Oona Tenkasen ja Sani Suutarin pitelemässä lakanassa.
Tenkasen mielestä pitkät jonot mielenterveyspalveluihin on hyväksytty uudeksi normaaliksi ja asia on ikään kuin hyväksytty asiana, jolle ei voi tehdä mitään.
“Mistä voi tietää kuukausia etukäteen, että tulee mielenterveysongelmia?”
Suutari on puhunut kavereidensa kanssa mielenterveysjonoista ja osa heistä on sitä mieltä, että YTHS:n palveluista on turha maksaa, jos hoitoon ei kuitenkaan pääse. Noin 36 kuuden euron YHTS-maksu Kelalle on läsnäolevaksi ilmoittautuneille opiskelijoille pakollinen.
Suutarin mielestä on hyvä, että mielenterveysongelmista puhutaan nykyään aiempaa avoimemmin.
“Mutta on huolestuttavaa, että omista kavereistani varmaan noin puolet tuntuu kärsivän jonkinlaisista mielenterveysongelmista.”
POLITIIKAN tutkimuksen opiskelija Akseli Immonen on puhunut muiden opiskelijoiden kanssa siitä, että mielenterveyspalveluihin päästäkseen pitää hakeutua yksityiselle puolelle.
“Vuosi sitten ajat yksityisellekin puolelle olivat tukossa.”
Itse hän on hakeutunut YTHS:n mielenterveyspalveluihin ja soittanut ajanvaraukseen useaan otteeseen.
“Aikaa en ole saanut ja edelleen olen jonossa.”
“Mielestäni tämä on hyvä ja mielikuvituksellinen tempaus. Sen takia olen täällä.”
Elli Heiska pitelee pahvista kylttiä, jossa lukee “Mielestäni täytyy pitää huolta.”
Hän opiskelee Jyväskylän humanistisessa ammattikorkeakoulussa kulttuurituottajaksi. Juuri nyt hän on mielenterveyssyistä sairauslomalla.
Itse hän ajautui lopulta hakemaan mielenterveysongelmiinsa apua yksityisestä terveydenhuollosta.
“Kaikilla ei ole siihen sosioekonomisista syistä mahdollisuutta, mikä lisää eriarvoisuutta. Monet opiskelijat kuuluvat siihen ryhmään, kenellä ei ole varaa hakeutua yksityiselle puolelle.”
Heiska tietää usean opiskelijakaverinsa, jotka ovat hakeneet mielenterveysongelmiin apua, mutta ovat saaneet sitä vasta, kun ongelmat ovat äityneet vakaviksi.
“Olisi tärkeää, että meistä huolehdittaisiin, jotta voimme huolehtia tulevaisuudessa muista.”
KUN MIELENILMAUKSEN alkamisesta on kulunut noin kaksikymmentä minuuttia jonossa on jo yli 250 opiskelijaa. Useat uteliaat ohikulkijat kyselivät mielenosoittajilta, mistä tempauksessa on kysymys. Valtaosa ohikulkijoista vaikuttaa suhtautuvan mieltään osoittaviin opiskelijoihin myönteisesti.
JYYn julkaiseman tiedotteessa korostettiin, ettei mielenilmaus kohdistu YTHS:n henkilöstöön tai palveluihin, vaan liian vähäiseen rahoitukseen, josta päättää viime kädessä valtio.
Neljän vuoden välein toteutettavan korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) mukaan ahdistuksen ja masennuksen oireista kärsii joka kolmas korkeakouluopiskelija, mikä vastaa yli 100 000 opiskelijaa. Ahdistus- ja masennusoireet ovat korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa tutkitusti yleisempiä kuin muulla aikuisväestöllä.
Mielenilmaus aloitettiin kolmelta. Suunniteltu kesto tapahtumalle oli tunti. Lopuksi kaikki mielenosoittajat kerääntyivät Aren aukiolle YTHS:n toimipisteen eteen.
Mielenilmaus ajoitettiin opiskelijoiden mielenterveyspäivän kanssa samalle päivälle, jota vietettiin 13. huhtikuuta. Tämän vuoden mielenterveyspäivän teemana oli myötätunto.
“ENSIARVIOINTIIN pääsy mielenterveyspalveluissa voi tällä hetkellä kestää 2-3 kuukautta”, sanoo YTHS:n itäisen alueen aluejohtaja Anu Väänänen.
Ensiarvioinnin tekee psykiatrinen sairaanhoitaja, jonka jälkeen ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon, kuten esimerkiksi psykologille. Ensiarvioinnissa on siis kyse käynnistä, jossa kartoitetaan opiskelijan tilannetta ja mahdollisesti aloitetaan hoito.
Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyspalveluiden kysyntä on noin nelinkertaistunut vuodesta 2019.
YTHS:n rahoitus on sidottu opiskelijamääriin, ei palveluiden tarpeeseen, eikä rahoitus siksi ole lisääntynyt palvelutarpeen kasvamisen myötä.
“Toisaalta pitää huomioida, että vaikka olisi budjettia Suomessa ei ole tämän alan ammattilaisia riittävästi, ei Jyväskylässä eikä muuallakaan itäisellä palvelualueella.”
Henkilökunnassa on pulaa erityisesti yleislääkäreistä.
“Kilpailemme samoista henkilöistä muiden toimijoiden kanssa. Niitä ei ole vapaana mistään ottaa. Pelkästään raha ei tätä ratkaise.”
Vuoden 2021 alusta lähtien valtaosa ammattikorkeakouluopiskelijoista on kuulunut YTHS:n palveluiden piiriin. Väänäsen mukaan uudistuksella ei ole ollut merkittävää vaikutusta YTHS:n mielenterveyspalveluiden jonojen kasvuun.
“Kasvua on ollut jo aikaisemmin. Yleisesti tällä ikäryhmällä palveluidentarve on korkea.”
YTHS:n palveluverkko koostuu viidestä palvelualueesta. Jyväskylä kuuluu itäiseen palvelualueeseen. Väänäsen mukaan itäisellä alueella mielenterveyspalveluiden kysyntä on vastaavan kokoista aluetta suurempaa.
Mielenterveyspalveluiden jonoja on pyritty purkamaan sosiaali- ja terveysministeriön myöntämällä lisärahoituksella digitaalisiin mielenterveyspalveluihin.
“Meillä on STM:n projektissa oma henkilökunta, joka valtakunnallisesti ottaa pisimpään jonossa olleita etävastaanotolle. Silti jonot ovat pitkiä.”
Juttua muokattu 14.4. klo 13.00: Kuvatekstissä Sini Suutari korjattu Sani Suutariksi.