OPISKELU KUORMITTAA yhä enemmän. Tutkimusten mukaan yksinäisyyden tunne on kasvanut opiskelijoissa koronapandemian aikana.

Mielenterveyden ja jaksamisen heikentymisen seurauksena opetus- ja kulttuuriministeriö avasi haun, jossa korkeakoulut ja ylioppilaskunnat voivat hakea rahoitusta opiskelijoiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä edistäviin hankkeisiin.

Muun muassa Jyväskylän yliopistolle ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYYlle myönnettiin rahoitus, yhteensä 230 000 euroa. JYYn osuus oli 46 000 euroa. Yliopisto tuki hyvinvointipalveluita tarjoavaa Student Lifea, kun taas ylioppilaskunta käytti avustuksen Leija-hankkeen lanseeraamiseen.

Mikä se on?

Lääke koronahorkkaan, vastaa JYYn projektityöntekijä Ismo Puhakka.

”Semmoinen hyvinvointilääke.”

PUHAKKA on työskennellyt aiemminkin ylioppilaskunnalle, viimeksi jäsenpalvelusihteerinä. Sijaisuus päättyi huhtikuussa 2021. Hän ajatteli opiskella, mutta huomattuaan, että ylioppilaskunnalla oli hankaluuksia löytää työntekijää opiskelijoiden hyvinvointi -projektiin, hän päätti hakea paikkaa.

Leijassa työskentely on ollut Puhakalle ”kuin unelmaa”. Leija-hankkeen toiminta alkoi toukokuussa, ja se jatkuu näillä näkymin tammikuuhun saakka. Opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseksi järjestetään tapahtumia ja toimintaa.

Hanke keskittyy eri osa-alueisiin: fyysisen terveyden ylläpitoon esimerkiksi kävelyretkien ja joogan muodossa, mielenterveyden ylläpitoon muun muassa mindfullness-harjoituksilla, sekä tukiyhteisön luomiseen ja yhteisöllisyyteen. Monet opiskelijat eivät ole korona-aikana tavanneet kasvotusten opiskelukavereitaan, eivätkä tutustuneet kaupunkiin.

”Toivotaan, ettei enää toista lockdownia tule tälle sukupolvelle.”

SIKSI YKSI osa-alue on myös Jyväskylään tutustuminen. Ympäristönsä tunteminen on Puhakan mielestä tärkeää. Siis sen, mitä alueella voi tehdä, minkälaista luontoa löytyy ja kuinka siitä voi nauttia. Hankkeen tiimoilta järjestetään retkiä; on tutustuttu Kanavuoren ja Tourujoen luontopolkuihin, kiipeilty Laajavuoren seikkailupuistossa ja kävelty Haukanniemessä.

Eräs osallistuja kertoi Puhakalle piknikillä, että oli käynyt Jyväskylässä kotinsa ulkopuolella lähinnä vain kaupassa, vaikka opintoja oli takana jo vuoden verran.

Kanssaopiskelijoihin on tutustuttu paitsi livenä, myös verkossa. Task Force -ryhmässä voi vaihtaa kuulumisia.

”Hanke on onnistunut todella hyvin”, Puhakka sanoo, ”sillä olemme tavoittaneet henkilöitä, joille hankkeesta on ollut hyötyä.”

Kuinka monta?

Arviolta viitisen sataa. Kesällä koronarajoitusten aikana sisällä järjestettyihin läsnäolotapahtumiin voitiin ottaa kymmenen osallistujaa, ja ulkona pidettyihin 50. Nyt rajoitukset ovat kuitenkin poistumassa, ja toimintaa voi avata yhä useammille.

”Toivon, että ihmiset uskaltaisivat tulla ja osallistua”, Puhakka sanoo, ”varsinkin, jos on nyt kotona, ei ole ystäviä tai jännittää lähteä johonkin”.

LEIJA-HANKE on ollut esillä ja mukana myös suurissa tapahtumissa, kuten elokuussa Kortepohja Festivalilla ja ylioppilaskylän pihajuhlilla, sekä syyskuun lopussa Varjosauna Festivalilla. Lisäksi on tehty yhteistyötä muun muassa Student Lifen, Punaisen Ristin ja korkeakoululiikunta uMoven kanssa. Osa osallistujista on löytänyt hankkeen SPR:n ystävätoiminnan kautta.

Entä tammikuun jälkeen? Leija-hankkeeseen on anottu jatkoaikaa, jotta toimintaa voisi jatkaa. Se olisi Puhakan mielestä tärkeää juuri yhteisön rakentumisen kannalta. Se kun vaatii aikaa, ja yhdessäoloa.