Kun muutin viime kesänä Kortepohjan D-talosta viereiseen C-taloon, niin huomasin Soihdun toiminnassa epäkohdan. Asunnonvaihdon palvelumaksut koskivat myös niitä Soihdun asuntojen välisiä muuttoja, joissa asukas pakotetaan muuttamaan pois asunnostaan alkavan peruskorjauksen vuoksi.
Asunnonvaihdon palvelumaksu (tunnetaan myös nimillä asunnonvaihdon siirtomaksu ja asunnonvaihtomaksu) veloitetaan Soihdun sisäisissä muutossa asukkaalta, kun asuntotyyppi (yksiö, kaksio, solu, jne.) ei muutu muutossa (poislukien poikkeustapaukset, kuten terveydellisistä syistä johtuvat muutot). Niillä katetaan muutoista syntyvää hallinnollista työtä ja nykyään maksun määrä on 55 euroa.
Peruskorjauksia koskeva palvelumaksukäytänne oli aiheuttanut jo pitkään kiistanalaisuutta ylioppilaskylän asukkaiden keskuudessa. Lisäksi koin, että myös yleisessä tapauksessa palvelumaksujen periminen ei ollut täysin oikeudenmukaista ja järkeenkäypää.
Nykyinen käytäntö asettaa Soihdun sisäiset muuttajat eriarvoiseen asemaan heidän uuden asuntonsa asuntotyypin perusteella.
Lisäksi ei ole oikein, että asukas joutuu maksamaan ylimääräistä siksi, koska hän on valinnut olla vaihtamatta vuokranantajaa (ja siten jäädä tuottamaan lisää vuokratuloja Soihdulle). Voisi siten jopa sanoa, että palvelumaksukäytäntö rankaisee uskollisuudesta.
Jätin näistä syistä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnalle palvelumaksuja käsittelevän jäsenaloitteen. JYYn edustajisto hyväksyi aloitteeni ja lähetti sen hallitukselle toimenpiteitä varten.
Nyt kaksi kolmesta aloitteen osiosta on käsitelty, ja näistä päätettyjen toimenpiteiden seurauksena palvelumaksuja ei enää peritä Soihdun sisäisissä muutoissa, jotka johtuvat peruskorjauksista, ja A-, B-, C- ja D-talojen peruskorjausten yhteydessä perityt palvelumaksut palautetaan niitä hakeville vuoden 2021 aikana.
Jäsenaloitteen kolmas osio käsittelee palvelumaksun oikeudenmukaisuutta ja tarpeellisuutta yleisessä tapauksessa. Esitin siinä, että palvelumaksuista tulee luopua, mikäli tämä voidaan tehdä taloudellisesti vastuullisesti. Kolmas osio tulee edustajistolle käsiteltäväksi keskiviikkona 24.3.2021.
JYYn hallitus on nyt valmistellut Soihdun johdon kanssa oman esityksensä siitä, mitä palvelumaksuille tulisi tehdä tulevaisuudessa.
Hallitus esittää edustajistolle, että palvelumaksuja peritään kaikissa Soihdun asuntojen välisissä asuntojen vaihdoissa (poislukien poikkeustapaukset), joista sovitaan 25.3.2021 tai sen jälkeen. Lisäksi palvelumaksun määrää lasketaan 50 euroon.
Esitys on ongelmallinen, eikä se vastaa aloitteeni tavoitteita.
Esitin palvelumaksuista luopumista, sen sijaan niitä ollaan nyt lisäämässä merkittävästi.
Jos edustajisto hyväksyy hallituksen esityksen ensi keskiviikkona, niin se tarkoittaa, että jatkossa ylioppilaskylän opiskelijoilta ja muilta Soihdun asukkailta vuosittain perittävä palvelumaksujen määrä kasvaa arviolta yli seitsemällä ja puolella tuhannella eurolla (esityksen mukaan nykyään arviolta noin 76 palvelumaksun laskutusta vuosittain, jatkossa 235).
Hallituksen esittämä palvelumaksun laskeminen viidestäkymmenestäviidestä eurosta viiteenkymmeneen on hyvä asia. On kuitenkin merkillistä, että sitä ei olla laskemassa enempää, kun palvelumaksuja aiotaan kumminkin periä kolme kertaa useammin.
Jos palvelumaksun määräksi asetettaisiin 20 euroa, niin Soihdun palvelumaksuista saatavat tulot kasvaisivat teoriassa silti.
Palvelumaksun määrää ja olemassaoloa on perusteltu hallituksen esityksessä sanomalla, että se vähentää tarpeettoman tiheää sisäistä asuntojen vaihtamista ja että sen poistaminen alentaisi kynnystä vaihtaa asuntoa useammin.
En usko, että kukaan oikeasti haluaa olla jatkuvasti muuttamassa. Muutenkin, jos palvelumaksu vaikuttaa vuokralaisen muuttopäätökseen, niin nyt se enemmänkin rohkaisee muuttamaan pois sen piiristä kuin pitäytymään asunnossa.
Vaikka hallituksen esityksen palvelumaksukäytäntö yhdenvertaistaa sisäisten muuttajien kohtelua, niin maksu silti rankaisee Soihdun vuokra-asuntoihin jäämisestä.
Yksi ratkaisu tähän ongelmaan olisi, että palvelumaksua ei perittäisi, jos vuokralainen on asunut asunnossa tarpeeksi pitkään ennen muuttoa, esimerkiksi vuoden ajan.
Huomautin jäsenaloitteessani ongelmista, joihin JYYn organisaatiossa ei olla puututtu. Nykyiset ehdotetut toimenpiteet ovat täysin jäsenaloitteen hengen vastaisia ja nyt aktiivisuuteni on kostautumassa juuri niille ylioppilaskylän asukkaille, joiden etua pyrin ajamaan.
Tämä ei ole hyvä tapa suhtautua jäsendemokratiaan. Ylioppilaskunta on jo pitkään halunnut, että rivijäsenet olisivat kiinnostuneempia vaikuttamisesta ja osallistuisivat aktiivisemmin yhteiseen päätöksentekoon. Edustajiston hyväksyntä esitetyille toimenpiteille antaisi karun esimerkin jäsendemokratian vaikuttavuudesta.
Tekstiä muokattu 24.3. palvelumaksujen määrän osalta.