Ristiina on pieni entinen kunta Etelä-Savossa, lähellä Mikkeliä. Se on miun kotipaikka. Niin ja Saimaan rannalla, se pittee aina mainita. Nykyisin myö ollaan myös osa Mikkeliä, mutta aina pittää muistee mainita, että kuitennii vähän niinkuin ihan eri paekka.

Yleensä jos joku kyssyy, niin miä sanon kyllä ensin, että Mikkelistä ja sitten vasta tarkennan, että Ristiinasta. Kun ei kukkaan kumminkaan tiijä, että mikä helevetin Ristiina. Vaikka ei myö kyllä mikkeliläisistä tykätä, kun ne on ihan köpsiä.

 

Alunperin kunta sai nimensä kenraalikuvernööri Pietari Brahen vaimon Kristiinan mukkaan. K- ja r- kirjaimet osottautuivat savolaistollikoiden kielten piällä kuitennii aevan mahottomaksi yhistelmäksi.

K-kirjain tipahti nopiasti nimestä pois. Nykyään murre ei elä ennää yhtä vahavana paekallisten suissa, mutta vähintään pronominit miä, siä, myö, työ ja hyö kyllä solahtaa kielelle, kun bussi kiäntyy valtatien risteyksestä kylänraitille. Sanoinko jo, että ollaan Saimaalla?

 

Ettäkö mitäkö nähtäviä? Ristiinaa vaevoo sama ongelma kuin kaikkia muitakin entisiä ja nykysiä pikkukuntia. Kun oikeita nähtävyyksiä ei ole, kehutaan luontoa.

Suomesta löyttyy varmaan satoja pikkupitäjiä, jotka mainostoo olevansa luonnonläheisiä ja rauhallisia paekkoja. Ja voehan tuo olla, mutta eihän se mikkään varsinainen myyntivaltti ole, kun kaikkialla muuallakin on ihan samanlaista..

Ainoana oikeana nähtävyytenä voe pittää Astuvansalmen kalliomaalauksia, jotka joku arkeologi “löyti” 60-luvulla. Ja nekkiin on tietysti Saimaan rannalla.

Huoltosuhteesta piätellen sillä rallilla ei kyllä kauhiasti ole tekemistä sen pillun kanssa.

“Ristiina on portti Saimaalle”, laulo se pieksämäkeläinen Sir mr. Tafkin.

Sir mr. Taf ei suinkaan ole ainoa Ristiinasta laulanut artisti. Vastikkään elämänkertansa julkaissut Frederik (Vua oisko se kumminnii Reterik), on myös laulanna Ristiinasta 80-luvulla Alta pois -levyllään.

Frederikin Ristiinassa on aena kesä. Pitkät kuumat kesäpäevät vietettään kaanniin suukkosuun kanssa uien, surffaillen ja tietennii myös suuteloijen.

Sanovat, että raha siellä haisoo, mutta miusta se on kyllä ihan puhas paska.

Miun Ristiinassa on suurimman osan vuojesta ihan helevetin märkää ja harmaata. Loskaista kylänraittia kulukiessa sua katella, kun nuoriso jatkaa jo vuoskymmeniä sitten alakanutta pilluralliaan.

Huoltosuhteesta piätellen sillä rallilla ei kyllä kauhiasti ole tekemistä sen pillun kanssa.

Ne joilla ei ole ommaa autoa tai mopoa, rilluttelloo “Yliksen diskossa” asfaltille syljeskellen. “Yliksen disko” tarkottoo paekallisen peruskoulun sisäänkäynnin portaikkoa.

 

Aena välillä iliman valtoo outo käry läheiseltä vaneritehtaalta. Paekalliset varmasti muistoo myös lisätä, että on muuten myös Pohjois-Euroopan suurin vaneritehas. Sanovat, että raha siellä haisoo, mutta miusta se on kyllä ihan puhas paska.

Siellä tehtaalla on töissä noin puolet Ristiinan työikäisestä väestöstä, mikä ei ole varmasti kovin iso ossuus, kun ottoo huomioon jo aiemmin mainitun huoltosuhteen.

Sieltä tehtaalta suaut rahat on hyvä kuatoo kurkusta alas “Satkussa” tai “Martalla”. Ei sillä, siellä miä ryyppäisin mieluusti itekkin, jos pittäis vielä Ristiinassa asua.