Tiedekunta vastasi oikeuden päätökseen virallistamalla eriarvoisen kohtelun
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta asettaa kansainvälisen IB-tutkinnon eri asemaan suomalaisen ylioppilastutkinnon kanssa. Molemmat tutkinnot kelpaavat kyllä osoittamaan, että hakija on ylioppilas. Sen sijaan IB-tutkintotodistuksesta ei tiedekunnan mukaan voi kaikissa hauissa saada lähtöpisteitä, kuten lukion päättötodistuksen arvosanoista.
Esimerkiksi liikuntabiologisen aineryhmän valintaperusteisiin on kirjattu, että IB-tutkinnon suorittaneet hakevat pelkän pääsykoemenestyksen perusteella samassa kiintiössä kuin ne, jotka eivät ole lainkaan suorittaneet ylioppilastutkintoa.
”Siis vauhdittomalla pituushypyllä”, sanoo Teemu Tokola.
Tokola kellisti liikuntatieteellisen tiedekunnan hallinto-oikeudessa pari vuotta sitten. Oululainen Tokola pyrki keväällä 2008 valmennus- ja testausoppiin tulematta valituksi.
”Yllätyin siitä, miten kauaksi jäin sisäänpääsyrajasta”, sanoo Tokola.
Hän huomasi, että puuttuvilla kemian ja fysiikan lähtöpisteillä opiskelupaikka olisi auennut. Oikaisuvaatimuksesta huolimatta tiedekunta ei oviaan avannut.
IB-lukiolainen ei saa lukion päästötodistusta. Sen sijaan IB-tutkintotodistuksesta ilmenee jokaisen aineen oppimäärä sekä arvosana seitsenportaisella asteikolla.
Tiedekunnan mukaan näiden arvosanojen vertaileminen perinteisen lukion päättötodistuksen arvosanojen kanssa olisi vaikeaa, ellei mahdotonta.
”Oppisisältöjen ja tuntimäärien vertailun ei ole kovin vaikeaa. Pieni konsultaatio vaikka opettajalta, joka opettaa ainettaan sekä IB-linjalla että suomalaisessa lukiossa, riittää”, sanoo Tokola.
Samalle kannalle hänen kanssaan päätyi myös hallinto-oikeus, joka keväällä 2009 kumosi tiedekunnan päätöksen. Sen jälkeen tiedekunta myönsi Tokolalle opinto-oikeuden – vuoden myöhässä.
”Olin järjestänyt aikatauluni niin, että olisin voinut olla läsnäoloa vaativilla kursseilla sinä vuonna, jonka nyt käytin hallinto-oikeudessa”, sanoo Tokola, joka ei aloittanut opintoja Jyväskylässä.
Joensuun lyseon lukion IB-koordinaattori Jukka Hurskainen sanoo, että jotkut yliopistot ovat kohdelleet kaltoin IB-tutkintoa, mutta lähinnä tilanteissa, joissa ylioppilas hakee suoraan lukiosta yliopistoon. Tässä tilanteessa ongelmaksi tulee se, että IB-tutkinnon arvosanat saadaan myöhemmin kuin suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanat.
”Tällöinkin käytössä on predicted grade -järjestelmä, jossa opettaja etukäteen arvioi loppuarvosanan. Yliopistot ovat tehneet ehdollisia valintoja, jossa paikan on saanut, mikäli ennustettu arvosana on pitänyt paikkansa”, selittää Hurskainen.
Tokolan tapauksessa arvosanat olivat tiedossa, sillä hän valmistui ylioppilaaksi jo vuonna 2000. Oikeus katsoi tiedekunnan loukanneen hakijoiden yhdenvertaista kohtelua, sillä Tokola ja muut IB-ylioppilaat hakivat samassa hakijaryhmässä suomalaisen tutkinnon suorittaneiden kanssa, mutta ilman kemian ja fysiikan lähtöpisteitä. Tiedekunta on sittemmin siirtänyt IB-tutkinnon suorittaneet samaan hakijaryhmään ei-ylioppilaiden kanssa.
Tiedekunta liikkuu harmaalla alueella, sillä oikeus totesi kevään 2008 valintamenettelyn lisäksi olevan vastoin lakia, joka määrää IB-tutkinnon suorittaneelle samat oikeudet kuin suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneille.
”Joskus näissä kokeillaan kepillä jäätä. Katsotaan, valittaako joku”, sanoo Hurskainen.
Tiedekunnassa kuitenkin katsotaan, että IB-tutkinto antaa samat oikeudet, koska sen suorittanut katsotaan korkeakoulukelpoiseksi. Pelkän valintakoemenestyksen perusteella tapahtuva valinta haittaa niitä, joilla hyvät IB-lukion arvosanat jäävät hyödyntämättä, mutta toisaalta on tiedekunnan mukaan helpotus niille, joilla arvosanat IB-todistuksessa ovat huonot. Teemu Tokola sanoo olevansa varma, että nykyisetkään valintaperusteet eivät kestäisi hallinto-oikeudessa.
Jarno Liski
paatoimittaja@jyy.fi