Kun yhdet vaalit päättyvät, toiset lähenevät entisestään. Vaalimunkki ei ole vielä sulanut mahassa kokonaan, kun uurnat kutsuvat sinua jo uudestaan liikkeelle.
Pitkää hengähdystaukoa kaksien vaalien välille ei tosiaankaan jää. Europarlamenttivaaleissa valitaan uudet edustajat, mepit, seuraavaksi viideksi vuodeksi. Suomen paikkamäärä tulee olemaan joko 13 tai 14 riippuen kaoottisen Brexitin aikataulusta. Useat eduskuntapuolueet ovat jo nimenneet omat Brysseliin tähtäävät ehdokkaansa.
Vaalien päivänä 26.5. jokainen EU-kansalainen voi vaikuttaa. Jotkut kuitenkin pohtivat, mitä merkitystä eurovaaleilla on. Eikö kansalaisvelvollisuus ole täyttynyt jo eduskuntavaaleissa äänestämällä? Miksi eurovaaleissa pitäisi vielä äänestää?
Mitä isommasta haasteesta on kysymys, sitä suuremmalla pelikentällä sitä tulisi käsitellä, sillä vain yhteisiin sopimuksiin nojaten voimme tehdä globaalisti vaikuttavia ratkaisuja. Näihin ratkaisuihin jäsenmaat yksinään eivät kykene.
Nykymaailman globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos, nuorten työttömyys ja sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus ovat ilmiöitä, joita pyritään kuumeisesti ratkomaan juuri EU:ssa. Tämän lisäksi parlamentin pöydällä on myös paljon opiskelijoita koskevia asioita, joista tunnetuin on liikkuvuuden mahdollistava Erasmus+.
Mutta kuten politiikassa aina, tulevaisuuden rakentamisen keinot edustajien ja puolueiden välillä ovat kirjavat. Äänestämällä vaikutat siihen, millainen asema sinun arvomaailmallasi on parlamentissa tulevan viiden vuoden aikana.
Usein kuulee sanottavan “think globally, act locally”. Eurovaalien kohdalla miettisin ajatuksen kuitenkin toisin päin. Mikä elämässäsi, lähipiirissäsi ja ympäristössäsi on sellaista, minkä haluaisit olevan paremmin? On todennäköistä, että Euroopan parlamentti voi vaikuttaa antamaasi vastaukseen. Siispä “think locally, act globally” ja ei kun uurnille uudestaan!
Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen.