Pitkän videon katsominen yksin kotona jää helposti tekemättä. Luentosaliin varta vasten saapuminen sekä muiden ihmisten seurassa istuminen painostavat opiskelijaa keskittymään opetukseen eri tavalla.

Viestinnän tuntiopettaja Erkka Peitso pitää kursseja, joihin kuuluu videoluentoja. Hän kertookin, että joillakin kursseilla videoihin tulee aivan liian vähän latauksia suhteessa siihen, kuinka moni opiskelija yrittää suorittaa kurssia.

“Olen yrittänyt ratkoa sitä sillä, että tehtävät ovat sen tyyppisiä, että ne pikkuisen pakottavat katsomaan videoita. Huomaan omista tilastoista, että kun porukka rupeaa tekemään kurssin lopputehtäviä, niin sitten videoiden katsominen kiihtyy”.

Toisaalta luentovideot mahdollistavat monimuotoisempaa osallistumista. Yliopistonopettaja Päivi Patja kertoo päätyneensä tekemään verkkovideot Yrittäjyyden perusteet -kurssiin muun muassa yli nelisatapäisen ryhmän takia. Kontaktiopetus kaikille olisi mahdotonta.

“Kun opiskelijat edustavat eri tiedekuntia ja laitoksia, ja he voivat olla eri vaiheissa opintojaan, niin totta kai he siinä myös samalla ovat ilmaisseet toivovansa mahdollisimman joustavia opiskelumahdollisuuksia”, Patja sanoo.

Luentovideot mahdollistavat tasapuolisesti opiskelijan osallisuuden tapauksissa, joissa paikalle ei muuten pääsisi.

Tallenteita voi myös uusiokäyttää tietyssä määrin, mikä vapauttaa opetusresursseja. Videoita hyödynnetään esimerkiksi avoimen yliopiston puolella.

Kun kontaktiopetus on sidottu tiettyyn aikaan ja paikkaan, voi videoita katsoa lähes milloin vain ja missä vain.

Videoitujen luentojen määrä kasvaa koko ajan. Opettajien itse kuvaamien tallennusten määrä lähes kolminkertaistui vuosien 2015–2016 välillä.

Videontaltiointitekniikka löytyy tällä hetkellä yhteensä 18:sta yliopiston salista. Tämän lisäksi IT-palvelut käy kuvaamassa luentoja kamerakaluston kanssa tiloissa, joissa kiinteitä videointilaitteita ei ole. Osa opettajista valmistaa itse omat verkkokurssivideot opetusta varten.

Tällä hetkellä Moniviestimeen on tallennettu noin 28 000 videota.

Sähköinen oppiminen on vahvassa kasvussa, Jyväskylän yliopiston IT-palvelujen digijohtaja Ari Hirvonen toteaa.

“Kyllähän se koko ajan lisääntyy ja oppiminen menee digitaaliseen maailmaan.”

Videoluentojen hyvistä puolista Hirvonen mainitsee ensimmäisenä joustavuuden. Kun kontaktiopetus on sidottu tiettyyn aikaan ja paikkaan, voi videoita katsoa lähes milloin vain ja missä vain. Tämä vähentää kurssien päällekkäisyysongelmia.

Videotallenteet tai luentojen etäseuranta antaa ikkunan sinne yliopistoon, mutta se vaatii enemmän mielikuvitusta, jotta kokee olevansa osallinen. Puhumattakaan siitä, että olisi vuorovaikutusta.

Viestinnän tuntiopettaja Erkka Peitso pitää tallenteiden huonoimpana puolena kontaktin menettämistä opiskelijoihin.

“Tykkään opetustilanteesta, jossa on ihmisiä edessä. Asioita selittäessäni koen tärkeänä sen, että voin lukea edessä olevaa yleisöä ja nähdä heidän reaktioitaan.”

Vuorovaikutuksen puute tuo omat menetyksensä myös opiskelijoille. Peitson mukaan yliopisto konkretisoituu opiskelijalle niistä kohtaamisista ja kokoontumisista, joita luennot edustavat. Muiden ihmisten kanssa syntyy yhteistyötä, kontakteja ja ideoita.

“Videotallenteet tai luentojen etäseuranta antaa ikkunan sinne yliopistoon, mutta se vaatii enemmän mielikuvitusta, jotta kokee olevansa osallinen. Puhumattakaan siitä, että olisi vuorovaikutusta”, hän lisää.

Peitso huomauttaa, että etäopiskelumahdollisuudesta ollaan kiitollisia, mutta osa opiskelijoista saattaa siitä huolimatta toivoa olevansa enemmän läsnä.

“On hyvä kysymys yliopistolle, että kuinka paljon vaalitaan sitä kohtaamista opiskelijoiden kanssa.”

Olemme tottuneet nykyaikana internetissä huomattavasti lyhyempiin ja viihdyttävimpiin videopätkiin. Puolentoista tunnin video opettajasta diaesityksen parissa vaatii toisenlaista asennoitumista.

Yliopistonopettaja Päivi Patja huomauttaa, että olemme tottuneet nykyaikana internetissä huomattavasti lyhyempiin ja viihdyttävimpiin videopätkiin. Puolentoista tunnin video opettajasta diaesityksen parissa vaatii toisenlaista asennoitumista.

Patja viittaa myös verkkokursseja koskevaan yleiseen käytäntöön, jossa luentovideot ovat pisimmillään 15–20 minuuttia. Hän on pyrkinyt ottamaan sen huomioon tekemällä omista videoistaan samanpituisia.

“Silloin, jos videoluennot tehdään ihan varta vasten verkkokurssille, pystyy ihan toisella tavalla ottamaan huomioon käyttäjä- ja opiskelijalähtöisyyden”, Patja sanoo.

Toisaalta tietokoneella videoiden katsomista voi nopeuttaa ja luennon kohtia toistaa.

 

Myös se on nähty ongelmana, että joitakin kursseja ei pysty suorittamaan etänä, vaikka opetuksen järjestäminen myös sähköisesti olisi helppoa ja mahdollista.

Tässä tapauksessa palautetta kannattaa viedä suoraan opettajalle tai laitoksen opintoasiainpäällikölle.

Luentosalissa paikallaolijoita voidaan seurata läsnäololistoilla. Videoiden katsomista taas ei voida helposti jäljittää.

Patja muistuttaa, että opiskelija itse asettaa tavoitteet opiskelulleen.

“Opiskelijoilla itsellään on se vapaus, mutta samalla myös vastuu opinnoista”, hän summaa.

Itse saan paljon irti siitä, kun luennolla tulee keskusteluja ja ihmiset sanovat omia näkökulmiaan asioihin.

Ei tarvetta ehtiä luennolle

Viidennen vuoden saksan opiskelija Tiina Törmä arvioi keskittyvänsä videoluentoihin paremmin kuin kontaktiopetukseen. Hänkin pitää joustavuutta videoiden parhaimpana puolena.

”On muitakin kursseja ja hirveästi tekemistä. On mielestäni kätevämpää, että voi katsoa videoita milloin haluaa, eikä ole sitä painetta, että nyt on tiettynä aikana ehdittävä kaikille luennoille”, hän sanoo.

Törmä lisää aikataulullisen joustavuuden toimivan suurena etuna sekä työssäkäyville että perheellisille opiskelijoille. Kertaaminenkin helpottuu, kun videossa voi aina palata tiettyyn kohtaan.

Hän kokee tallenteiden heikoimmaksi puoleksi vuorovaikutuksen puutteen.

”Itse saan paljon irti siitä, kun luennolla tulee keskusteluja ja ihmiset sanovat omia näkökulmiaan asioihin. Mielestäni on kiva kuulla niitä näkökulmia, kun ei välillä osaa itse ajatella asioita jonkun toisen näkökulmasta. Se avartaa omaa ajattelua.”

Keskustelut Törmä yleensä hyppää yli, koska usein vain opettajan ääni tallentuu videoon.

Videoluentojen määrä per opiskelija riippuu paljon siitä, mitä aineita hän opiskelee. Törmä kertoo itse toivoneensa videoluentojen käyttöä enemmän. Saksan kielen opinnot muodostuvat hänen mukaansa pitkälti vuorovaikutteisesta kontaktiopetuksesta.

Viime aikoina Törmä on katsonut tallenteita Länsimaisen kulttuurin teemat ja kuvastot -kurssista osana kirjallisuuden perusopintoja. Kurssilla on myös kontaktiopetusmahdollisuus.

 

Näin nopeutat Moniviestimen videoita tietokoneella

  • Avaa ensimmäisenä video Moniviestimen sivulla. Muista verkkoympäristöistä pääsee Moniviestimeen klikkaamalla videon nimeä.
  • Videon alta löytyy lataukset-kohta. Valitse sieltä käyttöösi sopivin formaatti. Paras kuvalaatu on 1080p.
  • Videon tulisi avautua koko näytölle. Hiiren oikean napin painallus avaa valikon, josta löytyy tiedoston tallentaminen.
  • Tiedoston ladattuasi avaa se koneella. Itse nopeuttaminen riippuu videota toistavasta ohjelmasta. Nopeusasetukset löytyvät yleensä lisätoiminnoista tai toiston asetuksista.