Viime viikolla Twitterissä kohistiin Keskisuomalaisen päätoimittajan Pekka Mervolan kolumnista, jossa hän kirjoitti vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon kannatuksesta.

Mervola spekuloi kannatuksen laskun johtuvan osittain Aallon ”tyttöystävän” (kyllä, ”päätoimittaja” Mervola käytti lainausmerkkejä) Iris Flinkkilän levottomista seksipuheista. Flinkkilä on vihreiden nuorten viestintäsuunnittelija.

Jälkeenpäin kävi ilmi, että levottomilla seksipuheilla Mervola viittasi muun muassa Helsingin Sanomien Nyt-liitteen juttuun, jossa Flinkkilä puhui seksipositiivisuudesta.

Seksipositiivisuuden ytimessä on Nytin artikkelin mukaan ajatus siitä, että jokainen saa panna niin paljon kuin huvittaa. Seksiä saa harrastaa ensitapaamisella ja monen kumppanin kanssa. Seksi nähdään arkisena kanssakäymisen muotona, joka tuntuu kivalta.

Ei seksiä silti ole pakko harrastaa tuntemattomien kanssa tai ollenkaan, jos ei halua. Ei ole häpeä tai jonkinlainen epäonnistuminen, jos ei ole viimeistään yläasteen loppuun mennessä ”tehnyt sitä”.

Seksipositiivisuus tarkoittaa vapautta toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan juuri sillä tavalla kuin itsestä tuntuu hyvältä.

 

Nuoremman sukupolven keskuudessa seksipositiivisuus on yleistä, vaikka heistäkin löytyy huorittelijoita ja paheksujia. Mervolan kirjoituksen perusteella seksipositiivisuus ollaan valmiita tuomitsemaan hyvinkin näkyvistä julkisista asemista.

Jos televisiosarja Sinkkuelämää ilmestyisi nyt, se ei enää kohauttaisi avoimella puheellaan seksistä. Nykyään on normaalia istua kavereiden kanssa keittiön pöydän ääressä ja vaihtaa kokemuksia siitä, millainen viime viikonlopun pano oli.

Nuorten aikuisten rennompi ja vapaampi suhtautuminen seksiin ja seksuaalisuuteen näkyy myös siinä, että parisuhteen käsitys on avartunut. Yhä useammin kuulen ihmisistä, jotka elävät avoimessa tai polyamorisessa suhteessa.

Ihmisillä ei ole enää samanlaista tarvetta määritellä tietyn termin kautta omaa eroottista tai romanttista suhdettaan. Tärkeintä ovat ihmisten väliset sopimukset, eivätkä ne kuulu kenellekään muulle.

 

Tässä Jylkkärin numerossa käsitellään sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja ihmissuhteisiin liittyviä asioita useasta eri näkökulmasta.

Useampi teema jäi kuitenkin vielä käsittelemättä, sillä ei ole vain yhtä tapaa ilmentää sukupuolta, toteuttaa seksuaalisuuttaan tai olla parisuhteessa.

Pääsääntöisesti kaikki, mikä tapahtuu täysivaltaisten aikuisten kesken heidän omalla suostumuksellaan, on ok. Riippumatta siitä, miten muut elävät elämäänsä tai aiheuttaako se paheksuntaa keski-ikäisissä tai jumalissa.

Seksissä ei ole mitään hävettävää ja siitä on voitava puhua ilman, että puheet leimataan levottomiksi. Onhan nyt sentään vuosi 2017.