Jos säästösuunnitelmat toteutuvat, naistutkimuksen opetus lakkaa yliopistolla. Suositun sivuaineen ongelmana on vähäinen maisterituotanto.
Naistutkimuksen maisteriopiskelija ja Nasta-ainejärjestön puheenjohtaja Hanna Houtsonen sanoo olevansa pessimisti.
”Opiskelijoita kuunnellaan, mutta on eri asia, vaikuttaako se mihinkään – vai ovatko päätökset jo tehty?”
Houtsonen on tiukan paikan edessä: naistutkijoille ilmoitettiin vain muutama viikko sitten, että oppiaineen henkilöstöä karsitaan rajusti eikä pitkään avoinna ollutta professuuria täytetä. Virkaa hoitaneen erikoistutkijan, lehtorin ja assistentin sijaan syksyllä jatkaisivat vain lehtori ja assistentti, jonka työsuhde olisi sekin ainoastaan viiden kuukauden mittainen.
Leikkauksia tehdään, sillä talousvaikeuksissa olevan yhteiskuntatieteen ja filosofian laitoksen muut aineet ovat kannatelleet vähän tutkintoja tuottavaa naistutkimusta vuosia. Sen maisteriohjelmassa on vain 11 opiskelijaa, eikä uusia tänä keväänä valita. Samaan aikaan sivuaineopintoja on tehnyt tänä vuonna yli 130 opiskelijaa. He eivät kuitenkaan nykyisten laskentamallien mukaan naistutkimukselle juuri lisärahoitusta tuo.
”Jos tarjolla oleva säästövaihtoehto toteutuu, naistutkimus lakkaa”, Houtsonen sanoo vakavana.
Huhut naistutkimuksen lopusta syntyivät jo viime toukokuussa. Tuolloin rehtori Aino Sallinen totesi yfi-laitoksen kehittämispäivässä, että oppiaineella on kaksi mahdollisuutta selvitä: joko se viedään ”turvaan” Allianssi-kumppani Tampereelle tai sitten opetus lakkaa kokonaan.
Henkilökunnalle jäi kuitenkin epäselväksi, mitä Sallinen lausunnollaan oikein tarkoitti. Jylkkärin saamien tietojen mukaan yliopiston johto toivoi, ettei asia tulisi julkisuuteen.
Professorin virkaa hoitavan erikoistutkija Tuula Juvosen mukaan laitos ei vielä toukokuussa linjannutkaan naistutkimuksen tulevaisuutta suuntaan tai toiseen.
Vielä syksyllä, kun tiedekunta päätti professorin haun raukeavan, virka luvattiin avata uudelleen.
Siksi Juvonen yllättyi, kun laitoksen johtaja Mikko Mäntysaari ilmoitti hänelle aprillipäivänä, joulun jälkeen Juvonen jatkaisi laitoksella yksin – ja lehtorina.
Juvosen mukaan karsinta tappaisi ensin sivuaineen kurssit ja sitten koko oppiaineen: Yhden lehtorin voimavarat riittäisivät lähinnä maisteriopiskelijoiden ja kuuden tohtorikoulutettavan kaitsemiseen. Ja kun maisteriohjelman pääsyvaatimuksena ovat sivuaineopinnot, ei uusia opiskelijoita enää tulisi.
Myös opiskelijat ovat sitä mieltä, että oppiaine tarvitsee vähintään kaksi työntekijää. Tärkein on professuuri.
”Jos ei ole professoria, ei ole profiilia. Tarvitsisemme valovoimaisen henkilön vetämään kelkkaa”, Houtsonen arvioi.
Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Anita Kangas ei halua arvioida sitä, onko naistutkimuksella Jyväskylässä tulevaisuutta, mikäli
professuuria ei täytetä. Hän muistuttaa, että vaikka tiedekunta ja laitos haluavatkin tehdä kaikkensa naistutkimuksen säästämiseksi, rajat asettaa budjetti.
Kankaan mukaan myös muut oppiaineet joutunevat tekemään säästöjä, mutta niistä hän ei kuitenkaan vielä halua julkisesti kertoa. Päätöksiä ei olla vielä tehty.
”Olemme vasta käyneet toiminta- ja taloussuunnittelukeskustelus oppiaineiden kanssa ja suunnitelmat tehdään niiden pohjalta. Dekaanina olen halunnut keskustella, en käskyttää. Kierros oli vaikea, mutta vaivan arvoinen”, Kangas sanoo.
Naistutkimuksen tts-keskustelusta Kangas kertoo saaneensa paljon uusia ideoita. Samalla hän kuitenkin pahoittelee sitä, että keskustelun luonne muuttui, kun tilaisuudessa oli toissaviikolla muutaman opiskelijaedustajan sijaan läsnä kolmekymmentä opinnoistaan huolestunutta.
”Emme voineet käydä neuvotteluita, joita olisimme normaalisti käyneet.”
Naistutkimuksen opiskelijat eivät niin ikään olleet täysin tyytyväisiä tilanteen luonteeseen.
”Tuntui siltä, ettei kielletty tulemasta, kun ei kehdattu, mutta oli ärtymystä siitä, että onko tämä nyt sopivaa”, naistutkimuksen maisteriohjelmassa opiskeleva Reija Katainen pohtii.
Epäselväksi opiskelijoille on jäänyt myös se, milloin ja kuka naistutkimuksen tulevaisuudesta lopulta päättää. Yfi-laitoksen on tarkoitus saada suunnitelmansa valmiiksi kesäkuun alussa, minkä jälkeen yliopiston johdolta voidaan hakea lisärahoitusta.
Varsinaisia tulossopimusneuvotteluita tiedekunnat käyvät syksyn aikana. Laitoksen johtajan Mäntysaaren mukaan tämän takia ei voida taata esimerkiksi sitä, että syksyllä perusopintonsa aloittava sivuaineopiskelija voisi lukea arvosanansa Jyväskylässä loppuun.
Houtsonen pitääkin outona sitä, kuinka myöhään asiat ratkeavat. Maisterikokelaat tosin saavat tutkintonsa kasaan taatusti, ja tarvittaessa opiskelijat olisivat valmiita tekemään enemmän kirjatenttejä kurssien sijaan. Tai vaihtamaan yliopistoa.
”Jatko-opintoja en harkitsekaan täällä, jollei professoria tule”, Katainen sanoo.
Sekä Katainen että Houtsonen painottavat naistutkimuksen tärkeyttä yliopiston imagon kannalta.
”Pitäisi saada korostettua, miksi olisi tärkeää, että naisrehtori pelastaisi naistutkimuksen”, Katainen vinkkaa.
Marja Honkonen
paatoimittaja@jyy.fi