Jyväskylän ylioppilasteatterin uusin näytelmä Amerikkalainen tyttö perustuu Monika Fagerholmin poukkoilevaan ja samannimiseen järkäleromaaniin, jonka tapahtumapaikka on 1960-luvun lopun Seutu, ummehtunut pikkukaupunki jossakin syvällä.
Outoja tapahtuu: amerikkalaisteini Eddie (Karoliina Synberg) on hukkunut lampeen. Myös kaupungin tyttöjen ja naisten mieliin hukutaan syvälle. Seutu on mielentila, johon jää niin syvät jäljet, että poispääsy on mahdotonta vielä pitkään sen jälkeen, kun sen on jättänyt taakseen.
Pienen paikan pelottavuus, ahtaus, tyhjyys ja määrittelemättömyys näkyvät kahden keskeisen, ulkopuolisuutta potevan henkilön katseissa, kun he löytävät toisensa. Henkilöt ovat Sandra (Riikka Pietilä) ja Doris (Aino Myöhänen). Kun tajuaa, ettei ole yksin, voi roolin, johon ei mahdu, repiä riekaleiksi ja löytää itsestään enemmän.
Amerikkalainen tyttö on Iida Hämeen-Anttilan dramatisoimana valjastettu esteettiseksi ilotulitukseksi, jossa mystinen, kolkkoon kauneuteen perustuva visio näkyy kirkkaasti ja kuuluu musiikissa. Twin Peaksia kohdellaan silkkihansikkain silloin, kun siihen viitataan peittelemättä.
Henkilökohtaisesti arvotan taiteellisen kokonaisuuden erityisen onnistuneeksi, jos se kykenee persoonallisesti käsittelemään ihmisen elämän koko emotionaalista kirjoa ja hämmennystä maailmankaikkeuden mysteerien äärellä. Amerikkalainen tyttö täyttää nämä löyhät kriteerini suvereenisti.