Sitä ku joku männee kysymää, että mistäs päen sitä ollaa kotosin, niin siinä suakin tuokion ajatella mitähä vastais. Pielaveeltä oon tullu, mutta sen paekan selittämine onnin sitten vaekeempaa. Jyväskylästä pohojoseen, ja sitten vuan kiännät Viitasuarelta oekiaan. Iisalmesta matkatessa vähäsen etelään päen, mutta älä mee Lapinlahelle kuiteskaan. Tae mene vuan, piäsetpähän sitä reettiä Kuopioon.
Paekan päälle suapuessa voe nähhä ensmäesenä koko kylän isoemman ylypeyen aeheen. Lepikon Torppa, presitenttinäkin tunnetun Kekkosen Urhon syntymäpaekka. Ee missään kuiteskaan sanota että kuuven vuojen jälkeen häepyivät Kekkoset poes Pielaveeltä. Saepahan kylä kuiteskin parhaan turistinähtävyytensä, ja syyn laettaa rintakuvan kyseesestä herrasta kunnantalon tietämille.
Ruuskas Antti viäntää vielä parempaa savvoo ku mie.
Ohan meellä myös urheelusankarloita. Ruuskas Antti viäntää vielä parempaa savvoo ku mie, ja heettää myös keehästäkin aeka hyvin. Sampo tuas on lentopallopiireessä tuttu nimi, mutta eepä tuo paljoo sano jos ee urheelua katso. Kekkosen ja urheelun jälkeen mennään kuiteskin aeka hilijaseks ylypeyen aeheista…
Myö ollaan nelejän ja puolen tuhannen asukkaan kunta, joten kuntaliitoksella aena pelotellaan ihemöisiä.
Paekallislehti onnin jo yhteenen Keeteleen kanssa, ja ohan tuo päevystyskin sillon tällön siellä. Sua vuan nähä miten sen kanssa käy, kun nuapurisuhteet ei oo se paras ominaisuus aena ollu. “Pielavetisen jutunnin” on ilimaoksena keksinä Kiuruvetinen puuseppä, ja Keeteleeltäkään tänne tulla kun lukioon.
Yöelämän virkoo ajjaa suurimman osan vuojesta keelabuari Kuato. Tänä vuonna on kuiteskin tuas tulossa uus yrittäjä, kun Restentti aukasee tuas ovensa. Se on semmoenen paekka, joka on melekeen vuosittaen alkanu toemimaan, ja pian tuas lakannukkin toemimasta, kunnes uusi henkilö kokeelee tuas. Tässä onnin ollu parin vuojen taoko. Kae sitä siis kokeeltava on, kun kaekki muukki.
Kesällä myö suahaanni tuas turistoloisia, niin aukeehan meellä silloennin buari. Laevuri on ihan Ilta-Lehessä maenittu, niin kannattuap käövä. Ohan siellä pitäjäkkin ylleensä jostain muualta kotosin, niin mikäs tuo on ihmekkään.
Kaeppa tuota vois sanoo Pielaveen olevan paekka, mihin ee oekeen meenaa löytää, eekä sieltä oekeen meenaa poeskaan piästä.
Linja-aotoja ee paljoa Pielaveellä kulje. Jos meenaa kotona käövä, sua huomata etteevät oo helepoks tehnä. Tiältä Jyväskylästä sentää piäsee, mutta suapi silti ootella sen reelut kaks tuntia vaehossa Viitasuarella. Kuopijosta tuloo kanssa yks bussi päevään, mutta jos haluut männä johonnin muualle, niin kääkin paskempi mäehä. Että kahella bussilla ee kauheasti rillutella, mutta kae sillä pärjättävä oes.
Kaeppa tuota vois sanoo Pielaveen olevan paekka, mihin ee oekeen meenaa löytää, eekä sieltä oekeen meenaa poeskaan piästä. Mutta sinistä tietä ajellessa jos näet Lepikon Torppa-kyltin, niin aenain tiiät missä oot.
Paska kotiseutu -juttusarjassa eri paikkakunnilta tulevat opiskelijat haukkuvat kotikuntansa omalla murteellaan. Täältä löydät kaikki palstan kirjoitukset.