Fyysikot luottavat, ettei kansainvälisen tutkimuslaitoksen rakentaminen Suomeen vaarannu, vaikka toinen uusista voimaloista rakennettaisiin Pyhäjoelle.
Kansainvälisen astrofysiikan tutkimuslaitoksen rakentaminen Suomeen on mutkistunut hallituksen ydinvoimaesityksen myötä. Mikäli toinen uusista voimaloista rakennetaan Pyhäjoelle, se aiheuttaisi häiriötä Pyhäsalmen kaivokseen suunniteltuihin maapallon läpi porhaltavia neutriinoja mittaaviin jättilaitteisiin.
”En usko, että ydinvoimalan läheisyys on ratkaisevassa asemassa, mutta mittaustarkkuus kärsii”, kertoo Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen johtaja, professori Jukka Maalampi.
Suomalaisyliopistoista projektissa on mukana Jyväskylän lisäksi Oulu.
Pyhäjärvellä sijaitseva Pyhäsalmen kaivos kilpailee 500 miljoonan euron Laguna-hankkeesta kuuden muun sijoituspaikan kesken. Tutkimuslaitoksen perään haikaillaan myös Espanjassa, Italiassa, Puolassa, Ranskassa, Romaniassa ja Englannissa.
Laguna-hanke toisi Pyhäsalmen kaivokseen muun muassa Lena-tutkimuslaitteiston, joka mittaa auringon ytimessä ja supernovissa sekä maapallon ytimessä syntyviä neutriinohiukkasia. Koetta pyörittämään työllistyisi vuosittain liki 100 ihmistä.
Ydinvoimalassa ja maan ytimessä syntyvät neutriinot ovat kuitenkin hyvin samankaltaisia. Maalammen mukaan Suomen etuna onkin ollut se, että Pyhäsalmi on muita sijoituspaikkoja etäämmällä voimaloista.
”Maapallolla on aika vähän ydinvoimasäteilystä vapaita alueita, jotka ovat siedettävien kulkuyhteyksien päässä”, Maalampi sanoo.
Pyhäjoen ydinvoimala nostaisi häiriösignaalin suuremmaksi kuin esimerkiksi Ranskan sijoituspaikassa. Maalampi lohduttaa kuitenkin, että Pyhäsalmen valintaa puoltavat edelleen muun muassa kaivoksen kiviaines ja mittauksien kannalta hyvä sijainti maapallolla.
Fyysikkojen toive on silti, että Fennovoima valitsisi sille tarjoutusta kahdesta rakennuspaikoista Pyhäjoen sijaan kaivoksesta tuplasti etäämmällä sijaitsevan Simon.
Eduskunnan on tarkoitus päättää ydinvoiman lisärakentamisesta vielä ennen juhannusta. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) mukaan hallitus ei aio enää muuttaa kantaansa voimaloiden sijoituspaikoista.
”Olemme todenneet, että niin Simo kuin Pyhäjoki täyttävät vaaditut edellytykset, emmekä lupien myöntämisen jälkeen voi asiaan enää puuttua”, Pekkarinen selventää.
Hän myös huomauttaa, että Laguna-hanke on saanut tiedeyhteisöltä kritiikkiä.
”Esimerkiksi Suomen Akatemia ei ole rankannut sitä mitenkään korkealle kiinnostavien tiedehankkeiden listalla”, Pekkarinen sanoo.
Maalammen mukaan Akatemian kanta ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa ole tärkeä.
”Siellä ajatellaan asiaa suhteessa nykyiseen tutkimukseen ja suomalaiseen tutkimusinfrastruktuuriin. Tämä on niin suuri ja kansainvälinen hanke, ettei Suomen Akatemia voisikaan sitä rahoittaa.”
Toisaalta laitos antaa vielä odottaa itseään: rakentamiskohteiden listaa vasta karsitaan ensi kesänä ja itse rakennuspäätös tehdään parin vuoden kuluessa. Rakentaminen aloitettaneen vuonna 2014.
Maalampi vakuuttaa, että suomalaistutkijoita kyllä riittää laitokseen, jos se liki kymmenen vuoden kuluttua aloittaa toimintansa. Neutriinojen ohella mittauslaitteistolla voidaan tutkia protonien hajoamista, joka on toistaiseksi todistettu vasta teoreettisesti.
”Niiden ennustusten todistaminen onkin sitten Nobelin palkinnon arvoinen asia”, Maalampi vinkkaa.
Marja Honkonen
paatoimittaja(at)jyy.fi