Villa Rana, Rehtoraatti ja Parviaisen talo saivat uuden omistajan lokakuun viimeisenä päivänä. Kiinteistöt aiemmin omistanut Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK) myi rakennukset Keski-Suomen Suojeltavat Museokiinteistöt Oy:lle.

Seminaarinkadun molemmin puolin sijaitsevat rakennukset olivat olleet jo pitkään tyhjillään yliopiston lopetettua niissä toimintansa. Jyväskylän yliopisto oli tiloissa vuokralaisena ja maksoi niiden käytöstä SYK:lle.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ovat kiinteä osa yliopistokampuksen historiaa. Yliopiston mukaan sillä ei ollut enää mahdollisuutta jatkaa toimintaa tiloissa, sillä ne olisivat vaatineet kattavat peruskorjaukset.

”Villa Ranan osalta tilanne oli todella surullinen, sillä yliopistolla oli pitkälle ulottuva suunnitelma sen käytöstä”, hallintojohtaja Kirsi Moisander kertoo.

”Valitettavasti korjauskustannukset olisivat olleet niin suuret, että yksiköt eivät olisi voineet rakennuksessa enää jatkaa.”

Peruskorjaus olisi tullut maksamaan 4,16 miljoonaa euroa. Kustannukset olisivat siirtyneet yliopiston maksettavaksi sen SYK:lle maksaman tilavuokran muodossa. Kustannukset olisivat nousseet jopa 2,5-kertaisiksi.

Yliopiston mukaan sillä ei ollut enää mahdollisuutta jatkaa toimintaa tiloissa, sillä ne olisivat vaatineet kattavat peruskorjaukset.

Nyt rakennuksilla on uusi omistaja ja niiden tulevaisuus on avoin.

Keski-Suomen Suojeltavien Museokiinteistöjen toimitusjohtaja Timo Häll kertoo kiinnostuneensa rakennuksista heti niiden jäätyä tyhjilleen viitisen vuotta sitten. Kauppaneuvottelut SYK:n kanssa kestivät yli vuoden ajan.

”Kohteet ovat upeat, ja kauppahinta oli sopiva”, Häll perustelee ostopäätöstä. ”Lisäksi rakennukset sopivat edustamani yhtiön ydinliiketoimintaan.”

Yhtiö omistaa Jyväskylässä muun muassa entisen oluttehtaan ja hautakiviveistämön sekä Lutakossa Schaumannin entisen vaneritehtaan pääkonttorin. Seminaarinmäen rakennuksiin on suunnitteilla kattavat peruskorjaukset. Häll näkee rakennuksissa tulevaisuudessa muun muassa toimistoja ja tiloja yrityksille.

”Sellaista toimintaa, joka hyödyttää ja palvelee yliopistoväkeä”, Häll visioi.

Suomen Yliopistokiinteistöjen asiakkuuksista ja kampuskehityksestä vastaava johtaja Juha Uotila on tyytyväinen kauppaan.

”Ostaja ymmärtää kiinteistöjen arvon ja toivottavasti tuottaa toiminnallaan lisäarvoa kampusalueelle”, Uotila sanoo.

Jyväskylän yliopiston kampuksilla on tyhjillään vailla uutta omistajaa lisäksi Seminaarinmäellä sijaitseva P-rakennus ja Mattilanniemen B- ja C-rakennukset.

Yliopiston tiedemuseon intendentti Pirjo Vuorinen (vas.) ja museologian professori Janne Vilkuna korostavat kulttuuriomaisuuden suojelun tärkeyttä.
Yliopiston tiedemuseon intendentti Pirjo Vuorinen (vas.) ja museologian professori Janne Vilkuna korostavat kulttuuriomaisuuden suojelun tärkeyttä.

Ilman huolestuneita soraääniä omistajuusmuutoksista ei kampuksella ole selvitty. Moni rakennusten kulttuurihistorian säilyttämisestä huolestunut taho on nostanut esiin Seminaarinmäen ainutlaatuisuuden Suomessa. Museologian professori Janne Vilkuna Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitokselta sekä yliopiston tiedemuseon intendentti Pirjo Vuorinen kuuluvat huolensa ääneen esittäneiden joukkoon.

Vilkunaa ja Vuorista huolestuttaa kampuksen rakennuskannan kohtalo, sillä vanhoista rakennuksista moni vaatii peruskorjauksen tulevien vuosien aikana.

Peruskorjaukset maksavat, mikä heijastuu suoraan yliopiston tiloista maksamiin vuokriin.

”Ansaintalogiikka on tässä se osa, joka on pielessä”, Janne Vilkuna sanoo.

”Rakennukset ovat osa kansallista kulttuuriperintöä, ja laki velvoittaa suojelemaan niitä. Kiinteistöt omistavalla yhtiöllä on kuitenkin tuottotavoite, joten bisnes menee aina kulttuurin edelle.”

Tilanne on nurinkurinen, sillä rakennukset omistava Suomen Yliopistokiinteistöt on suomalaisten yliopistojen ja valtion omistuksessa. Suomen valtio omistaa yhtiöstä kolmanneksen ja loppu on jaettu eri kokoisiin osiin kymmenen pääkaupunkiseudun ulkopuolisen yliopiston kesken.

Jyväskylän yliopiston omistusosuus on 8,63 prosenttia.

Kulttuuriperinnön suojeleminen, eli rakennusten kulttuuriperinnön kannalta olennaisten piirteiden säilyttäminen, ei sinällään kuulu SYK:lle eikä Jyväskylän yliopistolle.

”Tilanne on se, että kaikki tietävät, että kulttuuriperintö pitää säilyttää, mutta kukaan ei tiedä, kenen se pitäisi tehdä”, Vilkuna summaa.

Enhän minä ole näitä rakennuksia viemässä pois kampusalueelta!

Intendentti Pirjo Vuorinen nostaa esiin myös kaksi muuta tärkeää seikkaa: ekologisuuden ja yliopiston brändin.

”Rakennusten peruskorjaaminen on usein ekologisesti kestävämpää kuin kokonaan uusien rakentaminen. Samalla kulttuuriperintö säilyy”, Vuorinen sanoo.

”Oxfordin rakennukset Englannissa ovat satoja vuosia vanhempia kuin meidän, ja siellä menee ihan hyvin”, Vilkuna puolestaan linjaa.

Yliopiston imagon kannalta Jyväskylä on Vuorisen ja Vilkunan mielestä ainutlaatuisessa asemassa. Kampus on harvinaisen kaunis moniin muihin yliopistokampuksiin verrattuna.

Villa Ranan, Rehtoraatin ja Parviaisen talon omistaja Timo Häll tunnistaa yliopistoväen huolen.

”Enhän minä ole näitä rakennuksia viemässä pois kampusalueelta!” Häll sanoo. ”Kampuksen kaikki rakennukset muodostavat edelleen yhtenäisen rakennusmassan, jonka omistus vain hajautuu tulevaisuudessa.”

Vilkuna ja Vuorinen ovat varovaisen innostuneita uudesta omistajasta.

”Ehkä tästä alkaa uusi aika”, Vuorinen sanoo ja Vilkuna nyökkää.

 

Päärakennus käyttöön ensi keväänä

Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäellä sijaitseva päärakennus eli C-rakennus saadaan käyttöön ensi kevään aikana. Tämänhetkisen tiedon mukaan päärakennuksen tiloja päästään kalustamaan huhtikuun alussa. Henkilökunta muuttaa tiloihin vappuna tai kesäkuun alussa, ja opetustilat otetaan käyttöön ensi syksynä.

Syksystä 2013 saakka peruskorjauksessa ollut päärakennus myöhästyy vuodenvaihteen aikataulustaan muutaman kuukauden.

”Tarkkaa muuttopäivämäärää meillä ei vielä ole”, kertoo Jyväskylän yliopiston hallintojohtaja Kirsi Moisander.

Päärakennukseen muuttavat takaisin rehtori ja hallintojohtaja alaisineen, yliopiston strategisen kehittämisen yksikkö, viestintäosasto, kirjaamo ja posti. Rakennuksen salit palaavat luentokäyttöön, ja Alvar Aallon kirjasto avataan opiskelijatilaksi.

Myös rakennuksen aulassa toiminut kahvila Aalto palaa toimintaan.

Juttua päivitetty 29.11.2016 klo 10.40: Lisätty kainalojutun ensimmäiseen kappaleeseen tiedot päärakennuksen kalustamisen, henkilökunnan muuton ja opetustilojen käyttöönoton aikataulusta.