Huolettomasti arkistoitu Jylkkäri tallennettiin nopeasti paisuvaan JYX-arkistoon. Arkiston sydän ovat kuitenkin opinnäytetyöt ja dosentti Rantatuvan karttakokoelma.

Pahvilaatikollisia vanhoja kuvia ja filmejä, pinoihin sullottuja diskettejä, epämääräisesti järjestettyjä tiedostoja, ja tietysti vaihtelevalla menestyksellä säilytetyt vuosikertaniteet – viisikymmentävuotiaan Jylkkärin arkistointi oli pitkään retuperällä.
Viime vuonna lehden numerot vuodesta 1956 lähtien pääsivät kuitenkin Jyväskylän yliopiston kirjaston JYX-arkiston hellään huomaan, kun lehden paperivuosikertojen digitointiurakka saatiin päätökseen. Uudessa arkistossa pdf-lehdistä voi tehdä sanahakuja ja tulostaa talteen sivuja.
Sovellussuunnittelija Veli-Matti Häkkisen mukaan Jylkkärin digitointi toimi kirjastolle harjoituksena mittavan aineiston säilömiselle verkkoon – kyseessä oli ensimmäinen suuri kokonaisuus.
”Siinä päästiin kehittämään digitointiprosessia”, Häkkinen kertoo.

Kirjastolla digitoidaan tällä hetkellä pääsääntöisesti ne lehdet, jotka on pakko: osa vapaakappaleista on ollut niin tiuhaan lainassa, että niiden kunto on kärsinyt kovasti. Digitaalinen versio ei taas lukemalla kulu.
”Muutama vuosi sitten Jylkkärin vanhat numerot olivat koko ajan menossa. Vanhimmat kappaleet alkoivat olla siinä kunnossa, etteivät ne olisi enää kestäneet”, selventää kirjastonhoitaja Marjut Kataja.
Ylioppilaslehden kaikkien numeroiden säilömiseen vaikutti myös se, ettei se kuulu Kansalliskirjaston digitointiprojektiin. Helsingissä digitoidaan esimerkiksi kaikki päivälehdet, Jyväskylä taas aikoo jatkossakin keskittyä paikallisesti merkittäviin julkaisuihin, mikäli uusiin urakoihin ryhdytään.
”Jylkkärillä oli merkitystä yliopiston oman historian säilymisen kannalta”, Kataja sanoo.

Vanhojen Jylkkäreiden kanssa samaan järjestelmään halutaankin säilöä jatkossa yliopiston julkaisujen lisäksi opinnäytetyöt ja kongressien materiaalit. Merkittävä osa JYX-arkistoa ovat myös vanhat kartat. Arkistoon on digitoitu vanhojen karttojen asiantuntijan, Jyväskylän yliopiston dosentin Heikki Rantatuvan kokoama 5 400 kartan kokoelma. Kokoelma sisältää karttoja 1600-luvulta aina 1950-luvulle saakka.
Ainutlaatuista karttakokoelmaa aiotaan sovellussuunnittelija Häkkisen mukaan vielä kasvattaa. Digitaalisessa muodossa on kaikkiaan
15 000 karttaa, joista suuri osa pitää vielä luetteloida ja siirtää arkistoon.
Toiveissa kirjastolla on, että JYX-arkiston materiaalit otettaisiin mukaan opintokäyttöön. Kirjastolle ovat tulossa jatkossa esimerkiksi myös Kansallisen audiovisuaalisen arkiston materiaalit ja Kansalliskirjaston digitoimat päivälehdet.
”Opettajat koostavat vielä aika harvoin eri digitaalisista julkaisuista kursseilleen esimerkiksi omia artikkelikokoelmiaan”, kirjastonhoitaja Kataja pohtii.
Jatkossa kirjastolla aiotaan painottaa sähköisten aineistojen hankintaa.
”Digitaalisen aineiston hyvä puoli on, että se voi olla kaikkien käytössä yhtä aikaa. Mitä esimerkiksi sähköisiin kurssikirjoihin tulee, niin eiväthän ne aitoa kirjaa korvaa, mutta jos se on lainassa, on edes joku korvike”, Kataja summaa.

Marja Honkonen
paatoimittaja(at)jyy.fi