Jyväskylän yliopiston hallitus on päättänyt järjestellä tiedekuntiaan uuteen uskoon. Samalla yliopistolla käydään yt-neuvottelut.
Yliopiston rakenteisiin on tulossa vuoden kuluttua useita muutoksia. Ehkäpä suurin uudistus on se, että yhteiskuntatieteellinen tiedekunta lakkautetaan nykymuodossaan. Tiedekunta pilkotaan osiin siten, että psykologian laitos yhdistyy kasvatustieteiden tiedekuntaan, jonka nimi muuttuu kasvatustieteelliseksi tiedekunnaksi.
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos puolestaan liitetään humanistiseen tiedekuntaan. Näin syntyvä kokonaisuus tunnetaan jatkossa nimellä humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Jyväskylän yliopiston tiedekuntien määrä tulee siis vähenemään seitsemästä kuuteen. Tulevien tiedekuntien nimiä ei tässä vaiheessa ole vielä lyöty lukkoon.
Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017.
Myös ainelaitosten määrää ollaan vähentämässä. Informaatioteknologian tiedekunnasta poistetaan laitosrakenne. Kielten ja viestinnän laitokset yhdistetään keskenään, samoin musiikin, taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitokset.
Erillislaitosten määrää vähennetään yhdistämällä kirjasto ja tiedemuseo uudeksi avoimen tiedon keskukseksi. Palvelurakennetta uudistetaan yhdistämällä tiedekuntien palvelukeskusten toiminnot hallinnollisesti yliopistopalveluihin.
Rehtori Matti Mannisen päätöksellä yhteisöviestintä aiotaan siirtää viestintätieteiden laitokselta kauppakorkeakoulun yhteyteen.
Uudistukset edellyttävät yhteistoimintaneuvotteluja, jotka alkoivat 12. helmikuuta. Päätökset uudesta rakenteesta tehdään sen jälkeen, kun yhteistoimintaneuvottelut on todettu päättyneiksi. Päättymisen arvioitu ajankohta on 15.3.2016, jolloin yliopiston hallitus voi tehdä päätöksen rakenteellisista muutoksista.
Jyväskylän yliopistossa työskentelee noin 2500 henkilöä. Yt-neuvottelut koskevat koko henkilöstöä, koska hallintorakenteiden muutosten katsotaan vaikuttavan koko henkilökuntaan. Yliopiston johdon mukaan suunnitellut rakenteelliset uudistukset eivät vaadi irtisanomisia.
Mitä kaikilla näillä muutoksilla sitten haetaan?
”Uudistuksilla haetaan yliopiston toiminnan tehostamista. Pyrimme selkeyttämään profiiliamme toisiin yliopistoihin verrattuna. Kehitämme näin yliopistomme painopistealueita”, rehtori Manninen kertoo.
Yksi Jyväskylän yliopiston vahvuusalueista on rehtorin mukaan oppiminen, opetus ja kehitystä tukevat kasvuympäristöt.
”Psykologian siirtyminen kasvatustieteelliseen tiedekuntaan vahvistaa vahvuusaluettamme, kuten esimerkiksi oppimisvaikeuksiin liittyvä tutkimus. Kasvatustieteiden kytkös psykologiaan on aina ollut vahva, joten näiden tutkimusalojen yhdistäminen vahvistaa erikoisosaamistamme.”
Kun psykologia siirtyy yhteen kasvatustieteiden kanssa, jäljelle jäävä yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos olisi rehtorin mukaan liian pieni yksikkö tehokkaan toiminnan kannalta.
”Yhteiskuntatieteellinen liittyy toiseen vahvuusalueeseemme, eli kielet, kulttuuri ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa. Lähempi yhteistyö humanistisen tiedekunnan kanssa vahvistaa tätä tutkimusaluetta”, Manninen toteaa.
Yliopiston johdon mukaan uudistuksissa on kyse myös säästöistä, jotka johtuvat tiukentuvasta taloustilanteesta.
”Laitoksia yhdistelemällä haetaan suuremman koon etua resurssien hallinnassa. Näin meille ei jää liian pieniä tulosyksikköjä. Muutosten ei pitäisi millään lailla heikentää opiskelijoiden mahdollisuuksia korkealaatuiseen opiskeluun.”
”Säästöt tulevat pidemmällä aikavälillä. Koska resurssit pienenevät tulevaisuudessa, me joudumme joka tapauksessa säästämään. Tämä rakenteellinen muutos auttaa tässä asiassa.”
Yliopiston henkilöstön määrä on viimeisten kahden vuoden aikana laskenut noin 150 henkilöllä. Rehtorin mukaan tulevaisuudessa nähdään parin kolmen vuoden kuluessa vastaavanlainen vähennys.
”Resurssimme vähenevät ja palkkakustannukset ovat kaksi kolmasosaa kustannuksistamme. Näillä muutoksilla tämä tilanne pyritään hoitamaan hallitusti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eläköitymisen kohdalla mietitään aina tarkkaan täytetäänkö paikkaa.”
Rakenteelliset muutokset eivät rehtorin mukaan vaikuta suoraan riviopiskelijan arkeen.
”Opiskelijan arki toivottavasti paranee uudistusten myötä. Samaan aikaan työstämme parhaillaan opetussuunnitelman uudistusta, joka valmistuessaan koskettaa opiskelijoitamme enemmän kuin nämä rakenteelliset uudistukset.”
Lue lisää:
Raha ja poliittinen tahto (11.2.2016)