Liki 30 prosenttia maahanmuuttajista on työttömiä, vaikka peräti neljä viidestä maahanmuuttajasta on työikäisiä. Heikoimmin työllistyvät arabimaista tulevat.
Suomalaisessa yhteiskunnassa työnteolla on äärettömän suuri merkitys. Peruskoulun yläasteelta lähtien tehdään kesätöitä, lukiossa ja korkea-asteella monella on jo osa-aikainen työ. Ja jos valmistumisen, oli koulu sitten ammattikoulu tai yliopisto, jälkeen ei löydy töitä, itseluottamus on todella koetuksella.
Marraskuussa 2015 työllisyysaste Suomessa oli noin 67 prosenttia. Työllisyysaste lasketaan 15–64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä.
Maahanmuuttajien työllisyysaste on sen sijaan vaihdellut 50 prosentin molemmin puolin. Mihin puolet työikäisistä maahanmuuttajista siis jäävät työmarkkinoilta? Varsinkin, kun Tilastokeskuksen mukaan peräti neljä viidestä Suomeen tulevasta maahanmuuttajasta on työikäinen?
”Inhimillinen pääoma voi maahanmuuttajalla olla erilainen. Se riippuu yksilöstä itsestään ja myös lähtömaasta. Suomessa vaaditaan erilaista koulutusta ja suomen kielen osaamista. Työmarkkinat voivat olla hyvin erilaiset. Joka tapauksessa loikka on iso. Myös valtaväestön asenteet vaikuttavat. On ennakkoluuloja, että voiko tietystä maasta tuleva olla hyvä työntekijä”.
Näin kommentoi työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisen erityisasiantuntija Anne Alitolppa-Niitamo jutun otsikon kysymystä. Näiden asioiden takia lähes joka kolmas maahanmuuttaja on tutkimusten mukaan työtön.
Suomessa heikoimmin työllistyvät Pohjois-Afrikasta ja Länsi-Aasiasta, niin sanotuista arabimaista tulevat maahanmuuttajat. Korkein työttömyysaste on Irakissa, Somaliassa ja Afganistanissa syntyneillä maahanmuuttajilla. He tulevat Suomeen yleensä pakolaisina tai turvapaikanhakijoina.
Alitolppa-Niitamo muistuttaa, ettei turvapaikanhakijoiden tai pakolaisten ensisijainen tavoite olekaan tulla Suomeen töihin. Jotkut eivät edes halua opiskella suomen kieltä, sillä he haluavat palata mahdollisimman pian takaisin kotimaahansa. Tietyissä kulttuureissa kotiäitiys taas pysyy tiukasti, kun roolimallia muuhun ei ole. Siksi esimerkiksi kaikki somalinaiset eivät välttämättä näy työttömyystilastoissa, jos he eivät hae aktiivisesti töitä.
Eniten maahanmuuttajia tulee Suomeen Venäjältä. Viime kesästä lähtien turvapaikanhakijoiden myötä Suomeen on tullut paljon juuri irakilaisia ja afganistanilaisia.
Kaikki maahanmuuttajat eivät kurjista tilastoja. Esimerkiksi nepalilaiset ja virolaiset työllistyvät hyvin etnisiin ravintoloihin ja raksalle.
Miksi jotkut maahanmuuttajaryhmät sitten työllistyvät paremmin kuin toiset? Maahanmuuttajat kun keskimäärin ovat myös hyvin koulutettuja: yli keskiasteen koulutus on liki puolella maahantulijoista.
”Monet tulevat Suomeen nimenomaan työskentelemään. Heille on työpaikka jo valmiina”, Alitolppa-Niitamo selittää.
Hän kertoo, että esimerkiksi joulukuussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL järjesti infotilaisuuden niille turvapaikanhakijoille, jotka työskentelivät kotimaassaan sosiaali- ja terveysasioiden parissa. Heidän joukossaan on muun muassa paljon lääkäreitä ja hammaslääkäreitä.
”Monella on huoli siitä, että ammattitaito rapistuu. Työ on keskeinen asia elämässä kaikille aikuisille, tulivat he mistä tahansa.”
Harva maahanmuuttaja on työtön koko elämänsä. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien työllisyysaste paranee sitä mukaa, kun vuosia Suomessa tulee lisää.
Kun maassa on oltu noin kymmenen vuotta, on työttömyydestä eniten kärsivistä pohjoisafrikkalaisista ja länsiaasialaisistakin noin 40 prosenttia saanut työpaikan. Se ei ole yhtä paljon kuin kantasuomalaisilla, mutta silloin on opittu uusi kieli, ehkä käyty täydennyskoulutusta tai kokonaan uusi koulutus.
Mutta entä jos niitä töitä ei vain ole? Se on asiantuntijan mukaan aivan yhtä suuri onnettomuus maahanmuuttajalle kun kantasuomalaisellekin.
”Monessa kulttuurissa työnteko on ihmisarvon mittari. Jos töitä ei ole, se turhauttaa ja saa ihmisen kiukkuuntumaan esimerkiksi yhteiskuntaa ja läheisiään kohtaan”, Alitolppa-Niitamo toteaa.
Mistä työtön pakolainen saa sitten rahaa? Työttömyys ja pahimmassa tapauksessa sosiaalitukien nostaminen ovat monelle suomalaisellekin pahin mahdollinen asia. Sossun luukulla ei haluta juosta, ei missään nimessä.
Kelan selvityksen mukaan pakolaistaustainen ihminen saa keskimäärin sosiaalitukia noin 6000 euroa vuodessa, ja päälle harkinnanvaraisen toimeentulotuen. Tuesta suurin osa on työmarkkinatukea.
Keskimäärin maahanmuuttajat nostavat suunnilleen saman verran tukia kuin kantaväestöönkin kuuluvat, noin 4000 euroa. Suomalaisten sosiaalituista suurin osa on ansio- ja päivärahaa sekä työeläkkeitä työkyvyttömyyden tai vanhuuden takia.
Töitä tekemällä pakolainen tienaisi paljon enemmän. Siksi Alitolppa-Niitamo ei usko julkisuudessa paljon puhuttuihin ”elintasosurffareihin”, jotka tulisivat Suomeen vain tukien takia.
”Kaikki tänne tulevat haluavat työllistyä. Se on meillekin lähes kaikille itsestään selvää, miksi ei siis maahanmuuttajille.”
TYÖTTYÖMYYS JA TYÖLLISYYS
- Työllisyysaste on 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. Työlliseksi lasketaan henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin tai ollut tilapäisesti poissa työstä.
- Työttömyysaste on puolestaan 15-64-vuotiaiden työttömien prosenttiosuus samanikäisestä työvoimasta. Työttömäksi lasketaan henkilöt, jotka ovat tutkimusviikolla työtä vailla, etsineet töitä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana ja voisivat vastaanottaa työn kahden viikon kuluessa.
- Työttömyysasteessa työttömiksi ei lasketa esimerkiksi opiskelijoita ja koti-äitejä, jotka eivät aktiivisesti hae töitä. Tämän vuoksi työttömyysprosentti on pienempi kuin työllistymättömien määrä työllisyysasteessa.
Lähde: www.findikaattori.fi
Lähteet:
https://www.tem.fi/files/40368/maahanmuuttajien_tyollistyminen.pdf
http://sosiaalivakuutus.fi/maahanmuuttajien-sosiaaliturvasta-perusteellinen-tutkimus-2/
http://www.findikaattori.fi/fi/41