”Voe elläimen käsi, onkkaitse mikäsattuu ku törmää muihin” tarkottaa suomeksi antteeksipyyntöä ku pyhäntäläinen törmää johonki ihimisseen. Eikkaitsitä melekee kukkaa tiiä missä Pyhäntä on, sama ku sannois suoraa että siellä Oulun ja Kajjaanin välissä. Talavella paikkakunta on kuollu mutta kesällä saattaa nähä ihimisen kävelevän ulukona.
Sehi on sitte yks juttu ku ollaa nii kaukana kaikesta, että jos remppaa alat tekkee talloon nii jouvut maaliputelit ja kaikki hankkia vähintää sajan kilsan päästä. Eikkait sitä talua kuitenkkaa varmaa kukkaa näkis ku mehtää on nii paljo ja kukapa Pyhännän ohi ajjais, ellei sitte Kajjaanilaiset.
Niinkkait ne on Pyhänttää sanonu yheksi teollistuneimmista kunnista, mutta minkä tähen siellä pittää olla vaa jottai ihime talotehtaita ja elementtitehtaita. Mielummi ois vaikka jäätelötehas. Kyllähän siellä tietennii tehhään sipsiä ja keittoja, vaa ku ohi mennee nii haissee pahalle. Sitä paitsi ei siellä oo etes vaatekauppoja! Kirpputoriki on kerran vuojessa ja sillonki vaa viikon. Ne vanahat lumput siellä kiertää vuojesta toiseen.
Meininki on kyllä yhellaista ku paikkakunta on nii kytyne. Minähi kerran erehyin menemää lenkille nii jo seuraavana päivänä kysyvät että kävikkö lenkillä, nähty on.
Pyhäntäjärvi, vai onko se Pyhännänjärvi, on se ylypeyenaihe. Onkkaitse tietennii kaukaa nätti vaa ku lähempää kattoo ja pulahtaa vetteen nii ruskiana sieltä noustaa ylös. Niinkkait ne puhhuu että sinne joskus ois jostai menny jätettä vaa onkkait siitä jo aikkaa, ja liekköhän tuo tottakaan. Mutta jos jottai hyvvää nii se on se avento sillo talavella.
Murre on sitte semmone että ku ei tiiä mistä tullee ku kaikki puhhuu vähä erilailla. Minähi luulin että ossaan oikian sanan sille valakoselle litkulle, jota juuaan päevät pitkät, ja ylypiänä sannoin yhelle kyläläiselle että ”maitua”, nii sehä vaa nauro että eheeei ku sekkait on ”maetua”. Aiva käsittämätöntä, ku pittää nii väänttää nuo sanat iliman mittää järiestelmää. Kyllähä määki juon kahavia ja syön bannaania ja tommaatteja, mutta että maetua pitäs litkiä!
Paska kotiseutu -juttusarjassa eri paikkakunnilta tulevat opiskelijat haukkuvat kotikuntansa omalla murteellaan. Palstan kirjoituksia voi lukea myös Paska kotiseutu -nettikartalla.
Kommentointimahdollisuus on poistettu käytöstä, mutta alta näet aiemmat kommentit.
Myllylä timo
Niin sitä pittää,sinnoot kuitenni päässy vähällä kun minä oli pieni niin puhuttiin nästyykistä ,kahvelista,tampuurista,kostyymistä .oli kiulua separaattoria voeta ja savon kanssa oli riita tarkottaako viruttaminen huuhtelua vae venyttämistä.jatka sammaan malliin.
14.12.2015
Jep
Pyhäntä on murteijen osalta rajaseutua, osa viäntää savolaisittae, mutta enemmistö viäntännee vähä pohojalaisittae, itäisillä korostuksilla.
14.12.2015
markku
Oha siellä Haanpään Pentti ennen tissutellu, kalastellu ja kirjotellu Korpelaesessa.
14.12.2015
Kesämökkiläine
Sevverran itekki tullu sielä oltua kesämökillä, justii sen ylypeyven rannalla, että varmaa vähä päässy tarttuu pyhäntäläisyyttä meikäläiseenki. Ei se oo huono paikkakaa. Sieltä saa kuulemma Euroopa issoimmat jäätelöt siitä tienkuppeesta, eikä maksa palijokaa! Tai ainaki ne nii mojovat pallot pyörittää että maha tullee kipiäksi. Mutta nii, se järvi. Kyllä se on puhasta ko mikä, ja oikee hiekkapohojalla (mutta pittää tietenki tietää missä uija). Siinä ko pulikoi nii melekee joka kerta tullee muisteltua että sinne se Penttiki kuuluu lumpsahtannee, verkkoja onkiesa. Ei ollu komia loppu.
Mutta hyvä juttu, ja hyvä murre! :)
15.12.2015
pyhäntäläinen
Joo eipä tää meijän kotikaupunki kummoinen ole mutta on täällä kiva asustaa
15.12.2015
Järviä on
Juu onkkaitsiellä se Lamujärvi, joka on tosissaanni puhas mutta se Pyhäntäjärvi on sitte eri asia, ku lähettää vertailemmaan :)
16.12.2015