Amerikka, tuo isojen autojen ja roskaruoan maa, on monen opiskelijan unelmavaihtokohde. Neljän ja puolen kuukauden kokemuksella jaan nyt parhaimmat neuvoni Yhdysvalloissa opiskelemisesta.
Opiskelu amerikkalaisessa yliopistossa ei eroa kovinkaan paljon suomalaisessa lukiossa puurtamisesta. Kotiläksyjä riittää ja luentoja on sama määrä joka viikko koko lukukauden ajan. Kursseja otetaan neljä tai viisi. Viidellä kurssilla opiskelija saa kasaan 15 krediittituntia, joka vastaa noin 30 eurooppalaista opintopistettä. Viisumin säilyttämiseksi krediittejä on oltava vähintään 12. Omissa opinnoissani Georgia Southern Universityssä päädyin nimenomaan 12 krediittiin, koska journalismin opinnot olivat käytännönläheisiä ja projektitöiden takia aikaa vieviä.
Vaihtoyliopiston kurssitarjontaan kannattaa tutustua etukäteen hyvin. Kursseja voi usein valita oman pääaineen ulkopuolelta ja vaihtarit ovat hyvässä asemassa, koska yliopisto ymmärtää, että ulkomaalaisten opiskelijoiden on pakko saada ottaa tiettyjä kursseja. Vaihto on erinomainen mahdollisuus kokeilla myös jonkin kokonaan uuden aineen opiskelua. Jälkiviisaana on helppoa sanoa, että olisinpa itsekin tajunnut sen ennen kursseille rekisteröitymistä.
Suomessa opettajan ja oppilaan välinen suhde on rento, mutta Yhdysvalloissa epämuodollisuus nousee aivan uudelle tasolle. Vastuu opiskelijoiden oppimisesta tuntuu olevan opettajan harteilla, minkä vuoksi esimerkiksi useimmissa kokeissa saa käyttää muistiinpanoja ja internetiä apuna. Epämuodollisuus tuli esille yhdellä uutiskirjoittamisen luennolla, kun opiskelija kysyi opettajalta kesken luennon: ”Mistä sun paita on? Se on niin kivan näköinen!” Opettaja vastasi, että ”en edes muista, se on niin vanha” ja jatkoi opettamista.
Palautuspäivien tiukkuus riippuu opettajasta. Yhdelle saa palauttaa esseen kolme päivää myöhässä, toiselle viisi minuuttiakin Dropbox-laatikon sulkeutumisen jälkeen on liian myöhään. Hyvä puoli jenkkien järjestelmässä on, että kurssin aikana tehdyt tehtävät lasketaan osaksi kokonaisarvosanaa. Yhden tehtävän reputtaminen ei siis automaattisesti tarkoita huonoa kurssiarvosanaa, sillä muilla tehtävillä ja extra credit –esseillä voi vielä pelastaa tilanteen.
Luokkahuoneen ulkopuolella amerikkalaiset ovat ärsyttävyyteen saakka ahkeria. Ero pohjoismaalaisten ja amerikkalaisten tavassa käyttää aikaa tuli selväksi keskustelussa kämppisteni kanssa. Amerikkalaiset kämppikset tenttasivat minulta ja tanskalaiselta huonekaveriltani, että mitä ihmettä me teemme sen jälkeen, kun olemme tehneet kouluhommat ja olleet töissä. Ihan kuin yliopisto-opinnoissa ja työpaikassa ei olisi tarpeeksi tekemistä.
”Getting involved” on sanapari, jonka amerikkalaisella yliopistokampuksella kuulee usein. Moni opiskelija on töissä kampuksella ja lisäksi extracurricular activities –kerhoja löytyy jokaiseen lähtöön. Yhdysvaltalaisessa kulttuurissa se, mitä teet yhteisösi ja ansioluettelosi hyväksi yliopiston aikana, on todella tärkeää. Työnantajat arvostavat aktiivista elämänasennetta aivan erilaisella tavalla kuin Suomessa. Itsekin päädyin kirjoittamaan artikkeleita kampuksen verkkolehteen kaikkien koulutehtävien lisäksi.
Yhteishenki kampuksella on uskomaton, koska amerikkalaiset opiskelijat ovat innolla mukana lähes kaikessa yliopiston järjestämässä toiminnassa. Erilaiset tapahtumat ja varsinkin amerikkalainen jalkapallo vetävät paljon porukkaa samaan paikkaan. Kauden ensimmäisessä pelissä Georgia Southernin Paulson Stadiumilla oli yli 23 000 fania kannustamassa koulun joukkuetta voittoon.
Opiskelijat ovat ylpeitä yliopistostaan ja sen huomaa jopa aivan tavallisena päivänä kampuksella. Moni pukeutuu koulun logoa kantavaan t-paitaan ja useimmissa autoissa on tarra, joka esittää koulun maskottia (kotka nimeltään Gus). Jalkapallopelien aikana jokainen opiskelija osaa ulkoa koulun kannustuslaulun ja tsemppihuudot oikeissa kohdissa peliä.
Halpaa rapakon taakse lähteminen ei ole. Riippuen vaihto-ohjelmasta, lukukausi maksaa noin 3 000 euroa. Hinta kattaa lukukausimaksun, majoituksen kampuksella, ruokailut koululla ja muita pieniä asioita, kuten kuntosalin käyttöoikeuden. Lisäksi summaan pitää lisätä lentoihin ja viisumiin menevät rahat, rokotukset, kielitestit ynnä muut. Omalla kohdallani rahaa kului ennen lähtöä noin 5 500 euroa.
Jos Yhdysvaltoihin lähteminen kiinnostaa, niin älä anna rahan estää. Opintoihin on mahdollista nostaa korotettua opintolainaa ja monet säätiöt myöntävät apurahoja opiskeluun.
Vaikka pelottaisi, niin anna mennä.
Lue lisää:
”Se on kuin pubi” (19.11.2015)
Vaihdon karu arki saattaa yllättää (8.10.2015)
Kommentointimahdollisuus on poistettu käytöstä, mutta alta näet aiemmat kommentit.
Kia
Kävin itsekkin vaihdossa korkeakouluopintojeni aikana. Tosin kyseessä oli AMK eikä yliopisto. Mielenkiintoinen artikkeli, ei tuo tunnu hirveästi meidän vaihdosta eroavan :)
5.1.2016