”Yliopistolla menee hyvin”, rehtori Matti Manninen sanoo. Kuva: Unto Luoto
Jyväskylän yliopisto pyrkii välttämään yt-neuvotteluja säästöjen keskellä. Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja pelkää, että erityisesti määräaikaisissa työsuhteissa olevat kärsivät leikkauksista.
Syyskuun alussa opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti kuudesta osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeesta. Hallituksen viestinnässä kärkihankkeista maalataan positiivinen kuva suomalaisen koulutuksen kehittäjinä.
”Kärkihankkeiden tavoitteena on tehdä Suomesta koulutuksen kärkimaa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. 300 miljoonan kasvupanos sivistykseen ja tutkimukseen vauhdittaa pysyvää muutosta koulutuskenttäämme”, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen kommentoi hankkeita ministeriön tiedotteessa.
Asiantuntijat ovat ministerin kanssa samaa mieltä siitä, että hallituksen toiminnalla on pysyviä vaikutuksia Suomen koulutuskenttään. Kärkihankkeita merkittävämmät seuraukset saattavat kuitenkin olla hallituksen koulutusleikkauksilla.
Hallituksen on arvioitu leikkaavan koulutuksen menoja pitkällä aikavälillä noin 600 miljoonalla eurolla tai enemmälläkin. Myös edellisellä hallituskaudella koulutuksesta leikattiin lähes kaksi miljardia euroa.
Jyväskylän yliopiston rehtori Matti Manninen sanoo, etteivät kärkihankkeet torju säästöjen vaikutuksia.
”Eivät ne missään tapauksessa riitä korvaamaan leikkauksia.”
Manninen kertoo, että Jyväskylän yliopiston leikkaustarve on ensi vuonna noin 5-6 miljoonaa euroa. Säästötarve syntyy leikkausten lisäksi yliopistojen perusrahoituksen indeksijäädytyksestä.
”Olemme arvioineet, että seuraavan neljän vuoden aikana ministeriön kautta tulevat tulot pienenevät noin 10 miljoonaa, eli noin viisi prosenttia meidän kokonaisrahoituksesta. Sen lisäksi TEKES-rahoitus ja Suomen Akatemian rahoitus pienenevät”, Manninen sanoo.
Mannisen mukaan yliopistot tietävät kärkihankkeista vielä hyvin vähän, mutta ministeriön pitäisi kertoa niistä lisää syksyn aikana. Manninen toivoo ainakin, että koulujen digitalisointiin liittyvä kärkihanke toisi samalla lisärahoitusta opettajakoulutukseen ja mahdolliseen täydennyskoulutukseen.
Myös Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen pitää hallituksen kärkihankkeiden tuomaa rahoitusta pienenä leikkauksiin verrattuna. Hän kritisoi myös kärkihankkeiden rahoituksen kohdistamista.
”Ainakaan ne eivät kohdistu hirveän hyvin siihen yliopiston perusvoimavaraan, josta nyt leikataan. Ne ovat sellaisia kertaluontoisia eriä erilaisiin kehittämiskohteisiin, jotka hallituksen tasolla on nyt nähty tärkeiksi. Ne eivät välttämättä ole niitä, joihin yliopistot haluaisivat tällä hetkellä rahaa.”
Ja vaikka hallitus puhuu kärkihankkeista koulutusinvestointeina, eivät rahoitus ja vaatimukset ole Koikkalaisen mukaan aina tasapainossa.
”On muun muassa tällaisia paradokseja, että kärkihankkeena esitettiin kolmannen lukukauden käyttöönottaminen, mutta ainakaan viimeistä edeltävissä papereissa kolmannelle lukukaudelle ei ollut budjetoitu rahaa. On vain ajateltu, että jotenkin näitä nykyisiä voimavaroja uudelleenorganisoimalla saataisiin jostain taiottua lisää opetusta kesälle”, Koikkalainen sanoo.
Koikkalaisen mielestä kiristyneet vaatimukset vaikuttavat nyt ristiriitaisilta, kun yliopiston perusrahoitusta leikataan rajusti. Esimerkiksi Helsingin yliopisto on aloittanut laajat säästötoimet, joihin kuuluvat muun muassa 1200 työntekijää koskevat yt-neuvottelut.
Toisin kuin Helsingissä, Jyväskylässä säästöistä pyritään selviämään toistaiseksi ilman yt-neuvotteluita.
”Meillä ei ole sellaista suunnitelmaa, että lähdettäisiin välttämättä yt-neuvotteluihin, vaan pyritään mieluummin normaalin, luonnollisen henkilöstövaihtuvuuden kautta vähentämään väkeä. Viime vuoden aikana henkilöstö väheni jo sadalla hengellä”, rehtori Matti Manninen sanoo.
Manninen kertoo yliopiston rahoitustilanteen ja toimintamenetelmien olevan nyt hyvällä mallilla, joten yliopisto on pystynyt valmistautumaan pienenevään budjettiin. Silti säästötoimia tarvitaan.
”Yliopistoa profiloidaan entistä enemmän vahvuusalueille ja tukipalveluita parannetaan ja tiivistetään sillä tavalla, että pitkällä tähtäimellä niistä saadaan säästöjä. Joudutaan edelleen tiivistämään tiloissa ja kaikessa toiminnassa. Kun henkilökunta on noin kaksi kolmasosaa meidän menoista, niin myöskin henkilöstön määrä tulee vähenemään”, Manninen kertoo.
Tieteentekijöiden liiton Petri Koikkalainen pelkää, että leikkauksista kärsivät monet yliopistoissa määräaikaisilla sopimuksilla työskentelevät opettajat ja tutkijat.
”Heihin se koskee kaikkein eniten. Erityisesti tutkimushenkilöstössä määräaikaisuus on ollut kaikkein tyypillisintä, ja tähänkin mennessä yliopistot ovat sopeutuneet taloudelliseen tilanteeseen määräaikaisten kautta. Se on ollut tavallaan tällainen puskuri”, Koikkalainen sanoo.
Koikkalaisen mukaan leikkaukset luovat ensinnäkin työttömyyden uhkaa kaikille määräaikaisille työntekijöille. Toisekseen ne uhkaavat kaventaa nuorempien uramahdollisuuksia, kun eläköityneiden työntekijöiden tilalle ei välttämättä palkata uusia tekijöitä.
”Tieteen uusiutuminen ja tietynlainen jatkuvuus saattavat kokea nyt kolauksia, ja sen seurauksia on tietysti vaikea etukäteen arvioida. Ei voi missään tapauksessa olla hyvä asia, jos pari-kolmekymppisten ihmisten ikäluokka ei saa oikein hyvin jalansijaa yliopistoissa”, Koikkalainen uumoilee.
Lue lisää: Suurimmat säästöt Helsingissä ja teknillisissä yliopistoissa