Kaikkialla näkee asiantuntijoita. Media kutsuu heitä kommentoimaan asiaa kuin asiaa, ja yhä useampi tituleeraa olevansa asiantuntija. Niin tekee myös Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajanakin toiminut Joonas Könttä, joka on ehdolla eduskuntaan.
Könttä ilmoittaa mainoksissaan olevansa muun muassa Venäjä-asiantuntija. Kysyä sopii perusteita. Toki hän kirjoitti gradunsa venäläisestä 1800- ja 1900-lukujen taitteen filosofista Pjotr Kropotkinista, mutta riittääkö se Venäjä-asiantuntemukseksi? Mieleen tulee Veltto Virtanen, joka asettui vuonna 1994 presidenttiehdokkaaksi ja nosti ulkopoliittiseksi ansiokseen sen, että hän oli lukenut Dostojevskia ja Tolstoita.
Vaan eipä hötkyillä. Pikainen vierailu Köntän kotisivuille paljastaa, että hän on käynyt myös Aleksanteri-instituutin Venäjän ja Itä-Euroopan asiantuntijaopinnot. Niillä on myös vauhdikas nimi VIExpert. Kaipa Könttä sitten todennetusti on asiantuntija, peräti ekspertti.
Asiantuntijaopintoja näytetään tarjottavan muuallakin. Esimerkiksi oma kielten laitoksemme tarjoaa kahdenlaisia opetussuunnitelmia: yhdet ovat kielen asiantuntijoiksi ja toiset opettajiksi tähtääville. Opettajat eivät siis ilmeisesti ole asiantuntijoita, mutta esimerkiksi mainosalalle päässeet kielten lukijat ovat.
Olin ollut siinä luulossa, että asiantuntijuus olisi terminä varattu niille, jotka ovat perehtyneet läpikotaisesti ja kauan johonkin asiaan. Asiantuntijaksi näyttää kuitenkin kelpaavan kuka tahansa korkeakoulutettu. Esimerkiksi Keskisuomalaisen uutisen (8.12.2014) mukaan asiantuntijoita ”ovat muun muassa teknikot, konemestarit, lentäjät, sairaanhoitajat” ja niin edelleen.
Mutta eipä asiantuntija sanana oikeastaan edes ole kummoinen: asiantuntija tuntee, vaan ei ehkä tiedä. Jos tunnen villapaidan käteni alla, olenko asiantuntija, siis villantuntija?
Mediassa asiantuntijuus on vielä oma lukunsa. Eduskuntatutkimuksen keskus on huomioinut, että media kutsuu julkisuuteen lähinnä samoja omaan käyttöönsä hyviksi toteamiaan miespuolisia asiantuntijoita. Asiantuntijaksi ei siis kelpaakaan ihan kuka vain. Pitää olla esiintymiskykyinen mies.
Mitä koko asiantuntijuus siis on? Kuuluuko se kaikille korkeakoulutetuille, jolloin Könttä on asiantuntija siinä missä johtava tutkijakin, vai rajautuvatko asiantuntijat yksipuoliseen esiintyjäjengiin, joka sulkee tosiekspertit ulkopuolelleen? Epäjohdonmukainen puhe asiantuntijoista vaarantaa sekä kansalaisten että poliitikkojen mahdollisuuden tavoittaa puntaroitua ja monipuolista asiantuntijatietoa.
Jani Tanskanen
Kommentointimahdollisuus on poistettu käytöstä, mutta alta näet aiemmat kommentit.
huolestunut
hyvä kolumni! on ihan selvää, ettei köntän "erikoistumisopinnot" tee hänestä Venäjä-asiantuntijaa. sellaisen väittäminen on yhtä posketonta kuin väittää, että JY:n Eurooppa-kokonaisuus tuottaisi Eurooppa-asiantuntijoita ja Antiikin kulttuuri-kokonaisuus synnyttäisi antiikkiasiantuntijoita. tuo köntän suorittama VIExperthän on laajuudeltaan vaivaiset 25 opintopistettä! sen verran räikeää tituleerausta, että mikä tahansa muu paikallislehti kuin Keskustasuomalainen varmasti tarttuisi tuohon..
tämän kolumnin ideaa voi myös soveltaa toimittajiin, jotka usein esittelevät itsensä kymmenen eri alan asiantuntijana suoritettuaan kymmenen perusopintokokonaisuutta. valtio-opin appro tekee toimittajasta politiikan asiantuntijan, taloustieteen perusopintokokonaisuus talouden asiantuntijan ja kirjallisuuden appro kulttuurin asiantuntijan. kun maailma pyörii pitkälti politiikan, talouden ja kulttuurin ympärillä, niin itseasiassa toimittaja on oikeastaan kaiken asiantuntija. ainakin toimittajan omasta ja muiden toimittajien mielestä.
minkä asiantuntija toimittaja sitten on? ei varsinaisesti minkään muun kuin erään funktionaalisen tuotantoprosessin asiantuntija.
13.2.2015
Kaisa Virtanen
Miksi tässä nostetaan esille yksittäinen henkilö ja korostetaan hänen olemus? Melko panetteleva kolumni. Kenties toimittaja/lehden toimitus tympääntynyt tuoreimpiin puolueiden kannatusgallupeihin??
20.2.2015