Sekä yliopiston tilapalvelut, kaupungin kaavoittajat että vihreät opiskelijat haluavat autot pois kampukselta. Vain parkkipaikkojen sijainti pitäisi ratkaista.
”Seminaarinmäen pitäisi olla pelkästään kävelijöille ja pyöräilijöille. Automöhkäleitä ei tarvittaisi yhtään.”
Suurin piirtein samoja sanoja käyttävät kaupungin suunnitteluarkkitehti Annaliisa Puustinen, yliopiston turvallisuuspäällikkö Olli-Pekka Laakso ja kampuksella kävellyt etnologian opiskelija Antti Kiviranta.
Perusteita on monta: halutaan rauhoittaa kampusalue, suojella ympäristöä ja suosia pyöräilyä. Tällä hetkellä päärakennukselle johtavan tien liikenne on tunnetusti hämmentävää ja esimerkiksi taksit oikaisevat yliopistoalueen poikki T-rakennuksen kulmalta.
Vanha haave autottomuudesta on nyt nytkähtämässä eteenpäin. Annaliisa Puustinen valmistelee uutta asemakaavaa, Seminaarinmäen suojelukaavaa, joka ottaa huomioon ympäristön ja miljöön. Kaavaluonnos valmistuu ensi vuonna. Puustisen mukaan alueesta tulee mahdollisimman autoton.
”Ainakin istutusalueilla pysäköinti täytyy saada loppumaan. Siellähän pysäköidään pitkin metsiä.”
Toisin sanoen pysäköinti esimerkiksi Ryhtilän nurkalla kiellettäisiin. Toiveissa olisi tyhjentää kaikki kampuksen parkkiruudut, myös Oppion ja päärakennuksen edustan parkkialueet. Tiellä on vain yksi hidaste, vanha sekin. Minnekäs autot pantaisiin? Parkkipaikkoja on jo valmiiksi niukasti.
Kirjaston ja Musican takaiset parkkialueet säilyisivät joka tapauksessa, ja lähempänä yliopistoa invalidipysäköinti. Loput autot saisivat siirtyä kampuksen laidoille.
”Esimerkiksi Liikunnanrakennuksen viereen on suunniteltu pysäköintitasoa”, yliopiston kiinteistöpäällikkö Esko Korhonen kertoo.
Suuremmissa suunnitelmissa on ehdotettu myös parkkitaloa Hippoksen alueelle. Aie on kuitenkin rahan puutteen vuoksi jäissä.
Jos autot siirtyisivät pois, tilalle tulisi pyöräparkkeja. Autoton kampus onkin ylioppilaskunnan vihreiden puolueiden unelma.
”Se voisi rohkaista myös henkilökuntaa liikkumaan pyörällä”, Grönionin edustaja Antti Yli-Tainio arvelee.
Mitä autoilijat tästä sitten sanovat?
”Vastustan”, sanoo Kielikeskuksen suunnittelija Liisa Kallio heti.
”Eivät kaikki asu ruutukaavan alueella. Tulen töihin Vaajakoskelta ja joudun muutenkin seisomaan rantatien rampilla joka aamu, ja sitten pitäisi vielä kiertää puoli kaupunkia jonnekin Hippokselle.”
Kallion mielestä tilannetta vaikeuttavat Jyväskylän kehnot liikennejärjestelyt. Seminaarinmäen ympäri voi olla yllättävän pitkä matka.
Kallio jättää autonsa tavallisesti kirjaston takaiselle parkkialueelle, joka jäisi myös autottomalle kampukselle. Kirjaston takaa kuitenkin saa paikan vain, jos tulee kahdeksaan töihin, hän kertoo.
”Jos käy kesken päivän jossain, paikka on taatusti mennyt. Siinähän sitä ilmastoa säästetään, kun ajellaan parkkipaikkojen perässä.”
Mahdollisesti poistuville paikoille Oppion ja päärakennuksen eteen saa pysäköidä vain kolmeksi tunniksi. Näitä paikkoja käyttävät lähinnä vierailijat ja opiskelijat mutta myös henkilökunta, kiekkoa vain täytyy käydä välillä pyöräyttämässä.
Esko Korhonen tähdentää, ettei parkkipaikkoja poisteta, ennen kuin yliopistolla on tarjota jotain tilalle. Kaikki uudet rakennelmat täytyisi ensin hyväksyttää, jopa sulkupuomit käyvät Museoviraston kautta. Sekä yliopisto että kaupunki ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että autoista on päästävä kampuksella eroon.
Noora Mattila