KANSAINVÄLISTEN tutkinto-opiskelijoiden hakijamäärät ovat kasvaneet viime vuosina huomattavan paljon, kertoo yliopiston koulutuspalveluiden suunnittelija Veera Pullinen. Hän kehittää työssään kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytointia. Kasvun taustalla vaikuttaa Pullisen mukaan useita tekijöitä, kuten korona-ajan päättyminen ja yliopiston viime vuosina lisäämät aloituspaikkamäärät. Myös maailmanlaajuinen tilanne, kuten tiukentuneet viisumivaatimukset tai levottomuudet jossakin maassa sekä kansallinen korkeakoulutuksen markkinointi voivat olla osatekijöitä.
Yliopisto saa kansainvälisiin tutkinto-ohjelmiin tuhansia hakemuksia noin sadasta eri maasta. Hakijatilastojen kärjessä ovat Suomen lisäksi Nigeria, Pakistan, Bangladesh ja Intia.
Hakijamääriä on kuitenkin vähentänyt vuoden alussa käyttöön otettu Suomen korkeakoulujen hakemusmaksu. EU:n ja ETA-maiden sekä Sveitsin ulkopuolelta tulevat hakijat joutuvat jatkossa maksamaan hakemuksestaan 100 euron suuruisen maksun. Tämä on Pullisen mukaan puolittanut korkeakoulujen hakijamääriä maanlaajuisesti.
KANSAINVÄLISIÄ opiskelijoita tavoitetaan muun muassa sosiaalisessa mediassa, uutiskirjeillä, messutapahtumilla ja rekrytointiagenteilla. Yliopisto on reilun vuoden ajan hyödyntänyt kansainvälisiä rekrytointiagentteja opiskelijoiden löytämiseen.
”Rekrytointiagentti on kuin koulutuksen matkatoimisto tai kiinteistönvälittäjä. Hän neuvoo opiskelijaa sopivan hakukohteen valinnassa ja auttaa käytännön järjestelyissä”, Pullinen kertoo.
Ulkomailla toimivalle agentille maksetaan komissio hänen kauttaan saaduista opiskelijoista. Yliopisto varmistaa agenttien luotettavuuden. Yliopistolla on tällä hetkellä kaksi agenttisopimusta, ja määrää aiotaan lisätä maltillisesti tulevaisuudessa.
Sosiaalinen media on nykyään keskiössä hakijamarkkinoinnissa: yliopisto mainostaa esimerkiksi Instagramissa, Tiktokissa ja Linkedinissä, kertoo Heli Syrjälä yliopiston Viestintä ja yhteisöllisyys -yksiköstä. Hän vastaa markkinointiasiantuntijana kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden hakijamarkkinoinnista.
”Päätehtävämme on jakaa opiskelukokemuksia hakijoille. Sitä tehdään paljon opiskelijalähettiläidemme kautta, jotka kertovat sosiaalisessa mediassa muun muassa opinnoistaan ja asumisesta Jyväskylässä.”
PIENESSÄ Suomessa ei Syrjälän mukaan kilpailla kansainvälisistä opiskelijoista, vaan korkeakoulut tekevät yhteistyötä.
”Meidän kannattaa näyttäytyä yhtenä rintamana.”
Suomen vahvuus on Syrjälän mukaan yhä korkeatasoinen koulutus. Etenkin Aasian maissa seurataan paljon yliopistojen sijoitusta kansainvälisissä vertailuissa. Korkeatasoisen yliopiston löytäminen on monille tärkeää, sillä maahan muuttaminen on suuri investointi.
Suomi voi houkuttaa myös henkilökohtaisista syistä. Jos esimerkiksi naisena urheilujohtamisen opiskelu tai alalla toimiminen on kotimaassa haastavaa tai jopa mahdotonta, Jyväskylä voi sen mahdollistaa. ▬
LUE LISÄÄ: Kansainvälisyyttä kunnianhimolla
LUE LISÄÄ: Oppia työn perässä