Surkeaa!

Jyväskylän vastavalituista kunnanvaltuutetuista vain kuusi kertoo olevansa ensisijaisesti opiskelija.

Käyrä on murheellisen laskeva. Vuonna 2021 vastaava luku oli seitsemän, ja sitä edeltävissä vuoden 2017 kuntavaaleissa opiskelijoita valittiin valtuustoon kymmenen.

Jylkkäri tiesi vuonna 2017 kertoa, että tuolloin ehdolla oli noin 80 opiskelijaa. Tänä vuonna vastaava luku näyttäisi olevan 64.

On toki paikallaan mainita, että kaupunginvaltuuston paikkamäärä pienenee seuraavalle kaudelle neljällä. Vaikka ei se tilannetta pelasta.

Lähimmäksi valtuustoa päässeiden varavaltuutettujen joukossa ei opiskelijoita juuri näy.

LUE LISÄÄ: Jylkkäri selvitti: Nämä opiskelijat voittivat paikan Jyväskylän valtuustossa

VAALEIHIN OSALLISTUNEIDEN opiskelijoiden taustoja tutkiessa on päivänselvää, että Jyväskylässä vasemmistoliitto on ainoa puolue, joka tekee tässä suhteessa jotakin oikein.
Kohtalaisen arvosanan voi antaa myös keskustalle, joka sai valtuustoon kaksi opiskelijaa, ja pitkin hampain vihreille, joiden listalta meni läpi yksi opiskelijaehdokas.

Vihreiden kohdalla sinänsä ihan kelvollista opiskelijaehdokkaiden tulosta latistaa lähihistoria. Sen onnistui nousta vuonna 2017 Jyväskylän suurimmaksi kuntapuolueeksi. Menestyksen pohjat oli rakennettu Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa (Jyy).

Edarissa vuosina 2007–2011 poliittisen uransa käynnistäneen Touko Aallon vanavedessä isot äänisaalit keräsivät muun muassa edustajistosta ponnistaneet Irina Tuokko ja tänäkin vuonna ääniharaviin lukeutunut kansanedustaja Bella Forsgrén.

Myös vasemmistoliiton menestys opiskelijapiireissä pohjaa vahvasti Jyyn edariin – vaikka ihan Aallon kaltaista komeettaa sen listoilta ei ainakaan tällä haavaa löydy.

Kaikki läpi menneet ovat viime vuosina vaikuttaneet ahkerasti Jyväskylän vihreän vasemmiston (Jyviva) edustajistoryhmässä. Jo yksin vasemmistoliiton opiskelijaehdokkaat keräsivät melkein yhtä paljon ääniä kuin perussuomalaisten koko lista.

Usein ylioppilasliikkeen kasvattamista poliitikoista puhutaan pilkallisesti poliittisina broilereina, mutta onhan se nyt vähän ikävää, että kasvisruokakeskusteluissa tiedostavuudellaan brassailevat vasemmistolaiset näyttävät nyt syöneen koko broileritehtaan.

Muidenkin puolueiden läsnäoloa kampuksilla kaivattaisiin. Jos ensi syksyn edustajistovaaleissa on ehdolla lähinnä jyvivalaisia ja sitoutumattomia, en jaksa uskoa, että äänestysinto nousee vuoden 2023 katastrofiluvuista.

VAIKKA OPISKELIJOIDEN vähenevä edustus kuntapolitiikassa turhauttaa, niin yllättämään se ei pääse.

Passiivisuudesta on tämänkin lehden sivuilla kirjoiteltu pitkin viime vuotta (ja ketähän siitä voi syyttää…).

Aiemmin mainitun vihreiden hiljalleen etenevän näivettymisen lisäksi perussuomalaisten romahdus oli täysin nähtävissä.

Kuntavaaleissa äänestetään tuttuja naamoja, ja kilpailussa ei voi pärjätä, jos on puolta lyhyempi ehdokaslista kuin muilla yli kymmenen prosentin puolueilla.
Sekin lisää demokratiavajetta, oli puolueesta mitä mieltä tahansa.

Kirjoittaja on Jyväskylän ylioppilaslehden päätoimittaja, joka on aina ihan helvetin pettynyt laiskoihin opiskelijoihin.