JYVÄSKYLÄN SUURIMMAKSI kuntapuolueeksi nousee tulevalla valtuustokaudella SDP, joka keräsi kuntavaaleissa 23,6 prosenttia kaupungin äänistä. Valtuustopaikkoja kannatuksella irtoaa 16.
Demarit otti vaalivoiton kannatuksessa mitattuna myös edellisissä kuntavaaleissa, mutta jäi tuolloin paikkamäärässä tasatilanteeseen kokoomuksen kanssa 13 edustajalla.
Tällä kertaa kokoomus ja hyvin kannatustaan kasvattanut keskusta saivat kumpikin 11 valtuutettua. Keskustan kannatus Jyväskylässä nousi 17,6 prosenttiin kokoomuksen kerätessä 17,3 prosenttia annetuista äänistä.
Jyväskylän vuoden 2017 kuntavaalit voittaneen vihreiden kannatus jatkoi hiipumistaan 15,5 prosenttiin, mikä tarkoittaa paikkamäärässä pudotusta 12 valtuutetusta kymmeneen.
Vasemmistoliiton onnistui puolestaan kasvattaa kannatustaan 3,5 prosenttiyksiköllä 13,4 prosenttiin ja samalla kasvatti valtuustopaikkojensa määrän seitsemästä yhdeksään.
Jyväskylässä suurimman tappion koki perussuomalaiset, jonka kannatuksesta suli Jyväskylässä yli puolet. Valtuustopaikkojen määrä laski yhdeksästä kolmeen. Myös kristillisdemokraattien kannatus laski hieman ja paikkamäärä putosi neljästä kolmeen. Äänestysprosentti Suomen Ateenassa oli 52,5 prosenttia. Se tarkoittaa marginaalista äänestysaktiivisuuden kasvua suhteessa viime vaaleihin, mutta on edelleen suhteellisen huono verrattuna kansalliseen tasoon.
Jyväskylän valtuuston paikkamäärä laskee seuraavan valtuustokauden alusta lähtien 67 valtuutetusta 63:een.
JYLKKÄRI KÄVI läpi kaikki opiskelijaksi Ylen kuntavaalikoneessa tai puolueensa ehdokassivulla tunnustautuneet ehdokkaat ja selvitti, kuinka heille kuntavaaleissa kävi.
Jyväskylän kaupunginvaltuustoon opiskelijastatuksella pääsi yhteensä kuusi ehdokasta: vasemmistoliiton Matleena Käppi, Jenni Suutari ja Aino Kenttälä, keskustan Moona Seppä ja Jarno Saukko sekä vihreiden Panu Castrén.
Varasijoille ylsi niin ikään kuusi opiskelijaa: vasemmistoliiton Rosa Heikkinen ja Veronika Laihonen, vihreiden Veera Turunen ja Ralf Lehtipuu, perussuomalaisten Lila Heinonen sekä kristillisten Samuel Florin.
Vanhasta valtuustosta pudonneiden joukossa puolestaan löytyi yksi opiskelija, kokoomuksen Petri Laaksonen.
KAIKKIAAN SELVITYSTYÖSSÄ nousi esiin 64 nimeä yhdeksästä eri puolueesta. 37, eli yli puolet ehdolla olleista opiskelee Jyväskylän yliopistossa. Yksi ehdokas kertoi suorittavansa avoimessa yliopistossa oikeustieteen väyläopintoja. Ammattikorkeakoulussa opiskelevia joukossa oli yhdeksän, joista ainakin neljä opiskelee Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (Jamk). Mukaan mahtui myös muutamia ammattikoululaisia ja lukiolaisia.
Eniten opiskelijaehdokkaita löytyi vasemmistoliiton listalta, yhteensä 21. Vihreiden listalta Jylkkäri löysi 13 opiskelijaa ja keskustalta kahdeksan. Opiskelijaehdokkaita löytyi kaikkiaan yhdeksästä puolueesta – mukaan lukien eduskunnan ulkopuoliset Kristallipuolue ja Vapauden liitto.
Ehdokkaista 11 on joko jäsenenä tai varajäsenenä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (Jyy) edustajistossa. Jamkin opiskelijakunnasta eli Jamkosta oli vaaleihin löytänyt vain yksi ehdokas.
Läpi päässeistä Jyyn edustajistossa istuvat Jyväskylän yliopiston vihreän vasemmiston (Jyviva) Suutari ja Kenttälä sekä Jyväskylän keskustaopiskelijoiden Saukko. Vielä viime edustajistokaudella Jyvivaa edusti myös näissä vaaleissa vasemmistoliiton ääniharavaksi 1 259 äänellä noussut Käppi.
Jyyn edustajistosta ehdolle olivat asettuneet myös Jyvivan Akseli Haanpää, Jyry Virtanen, Kaapo Riikonen, Iina Nurmela sekä Janne Niemelä, Jyyn demariopiskelijoiden Aleksi Murtojärvi, opiskelevien kokoomuslaisten Erno Pajala sekä luonnontieteilijöiden Valtteri Hiltunen (kesk). Heillä valtuustopaikka jäi kuitenkin tällä kertaa saavuttamatta. Jamkosta ehdolla oli perussuomalaisten Vili Eskelinen, mutta myös hänelle paikka valtuustossa jäi tällä kertaa saavuttamatta.
Opiskelijapuolueeksi mielletyn vihreiden ehdokkaiden joukosta Jyyn edustajiston jäseniä ei löytynyt yhtään. Tätä selittää se, että vihreät menetti viime edustajistovaaleissa syksyllä 2023 kaikki viisi paikkaansa, kun Jyviva nousi suurimmaksi ryhmäksi kahmien 14 paikkaa 41:stä tarjolla olleesta.
Ylipäänsä opiskelijaehdokkaiden merkitys oli suuri erityisesti vasemmistoliitolle, jonka 8 344 äänestä noin 3 000 oli peräisin Jylkkärin listalle löytyneiltä opiskelijaehdokkailta.
KANSALLISELLA TASOLLA kuntavaalien voittajaksi nousi Jyväskylän tapaan SDP. Toiseksi eniten kannatusta sai kokoomus ja kolmanneksi eniten keskusta.
Jyväskylän tapaan, joskaan ei aivan yhtä jyrkästi, eniten kannatustaan menetti kuudennelle sijalle pudonnut perussuomalaiset.
Vihreiden kannatus pysyi suurin piirtein samalla tasolla, vasemmistoliitto onnistui puolestaan kasvattamaan kannatustaan.