Nykyisen Jyväskylän ylioppilaslehden ensimmäisenä numerona pidetyn Tärsky-lehden julkaisusta tulee vappuna kuluneeksi 65 vuotta. Tämän johdosta Jylkkärin toimitus kokosi kultakin ilmestymisvuosikymmeneltä kaksi kansikuvaa, jotka näyttävät, kuinka lehti on aikojen saatossa muuttunut.

Jutussa esiteltävät kannet olivat alunperin näyttillä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan vuosijuhlagaalaa varten kootussa näyttelyssä.

10. syyskuuta 1966 nro. 20

Jyväskylän korkeakouluyhteisö oli 1960-luvulla isojen muutosten edessä. Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu muuttui vuonna 1966 Jyväskylän yliopistoksi. Jyväskylän ylioppilaslehti raportoi ensimmäisen lukuvuoden avajaisista. Tuolloin lehteä päätoimitti Esko Hänninen.

21. syyskuuta 1968 nro. 19–20

1960-luvulla lehden päätoimittajat olivat usein puoluepoliittisesti sitoutuneita. Syksyllä 1968 päätoimittaja Matti Sihto läimäisi kuntavaalilehden kanteen edustamansa Jyväskylän Opiskelevien Sosialistien mainoksen. Ylioppilaskunnan hallitus ja edustajisto vetivät tempun myötä luottamuksensa pois ja Sihto erosi tehtävästään.

18. huhtikuuta 1970 nro. 14

Lehden käyttäminen poliittisen sanoman välineenä jatkui myös 1970-luvun alkupuolella. Vallassa olivat vuoroin keskustalaiset ja sosialistit. Vuonna 1970 värin tunnustamisesta ei kuitenkaan enää välttämättä saanut potkuja. Vuosina 1970–72 Jyväskylän ylioppilaslehteä päätoimittanut Lauri Perkki omisti Neuvostoliiton ensimmäiselle johtajalle kokonaisen teemalehden, kun tämän syntymästä oli kulunut sata vuotta. Lehdessä annettiin esimerkiksi ohjeita Karl Marxin Pääoman lukemiseen.

19. huhtikuuta 1977 nro. 6

Jyväskylän ylioppilaslehden rooli poliittisena välineenä lakkasi Harri Saukkomaan päätoimittajuuden myötä. Lehteä alettiin tehdä journalistisin perustein. Esimerkiksi huhtikuussa 1977 Jylkkäri selvitti millä perusteilla pankit myöntävät opiskelijoille lainaa. Saukkomaan seuraajaksi vuonna 1979 valittu Eero Ojanen on kuvaillut Saukkomaan lehteä merkittäväksi kulttuuriteoksi, josta ”kehkeytyi maan johtava, siis suuntaa näyttävä opiskelijalehti.”

2. helmikuuta 1983 nro. 2

Saukkomaan viitoittama journalistisen riippumattomuuden linja sai jatkoa myös 1980-luvulla. Ylioppilaslehtiin nykyisinkin liitettyä räväkkyyttä ei kuitenkaan haudattu. Vuosina 1982-83 Jylkkäriä päätoimittanut Timo Harakka antoi huomattavasti aiempaa enemmin tilaa myös satiirille. Kevään 1983 abinumeron kannessa Harakka rinnasti yliopiston Natsi-Saksan diktaattori Adolf Hitleriin. Muutamaa numeroa aiemmin Harakka oli lehden ulkoasua muuttamalla vitsaillut Jylkkärin joutuneen Keskisuomalaisen omistukseen. Kaikkia lukijoita huumori ei mielipidepalstojen perusteella miellyttänyt: ”Arvon toimitus, haluamatta ryppyotsailla toivoisin, että nostaisitte rimanne hieman korkeammalle – – on olemassa alarima ja ylärima. Teidän tapauksessanne alarimakin on alitettu.”

8. maaliskuuta 1989 nro. 4

80-luvulta alkaen lehden ulkoasu alkoi elää aiempaa tiiviimmällä tahdilla. Eero Leppäsen päätoimittamassa vuoden 1989 neljännen lehden kannessa oli lehden nimi tai logo jätetty sen tavanomaiselta paikalta pois. Vihiä aviisin nimestä saattoi kuitenkin saada Jyväskylästä ponnistaneen Miljoonasateen laulajan Heikki Salon käsissä olevasta aiemmasta numerosta.

18. marraskuuta 1993 nro. 13

1990-luvun lehdissä alastomuus sai aiempaa enemmän tilaa. Kanteen asti päätyi nakuilua useamman kerran. Keskellä syvintä lamaa päätoimittaja Jouni Vauhkonen laittoi kanteen keittokulhoon päätyneen peniksen. Kuva ei liittynyt suoraan mihinkään tiettyyn juttuun, vaikka lehti kyllä sisälsi useamman seksiä käsitelleen artikkelin.

24. huhtikuuta 1997 nro. 7

    On hyvin mahdollista, että useimmiten Jylkkärin kannessa esiintynyt hahmo on kommunisti ja neuvostojohtaja Vladimir Lenin. Siitäkin huolimatta, että Jylkkäri ei 1970-luvun alkupuoliskon jälkeen ole ollut poliittisesti sitoutunut mihinkään suuntaan, päätyi hän kanteen jälleen vuonna 1997. Ennen vappua julkaistussa lehdessä pohdittiin vappuhulinoiden merkitystä. Leniniä jutussa ei suoraan mainita, mutta sisäsivuilla hänelle annetaan pellenenä. Lehden päätoimitti Ulla Lipsanen.

    1. syyskuuta 2004 nro. 9

      Jylkkärissä on vuosien saatossa julkaistu lukuisia henkilökuvia ja esitelty myös yliopiston vallankäyttäjiä. Vuonna 2004 päätoimittajana juuri aloittanut Toni Peltonen kysyi rehtori Aino Salliselta eikö 12 vuotta vallankahvassa riitä. Ei riittänyt. Jyväskylän yliopiston pitkäaikaisin rehtori jättäytyi tehtävistään pois lopulta vasta heinäkuussa 2012.

      11. helmikuuta 2008 nro. 3

        Opiskelijapolitiikan puhuttavimpia aiheita on läpi vuosikymmenten ollut opiskelijoiden asuminen. Jyväskylässä siihen on liittynyt Kortepohjan ylioppilaskylän ympärillä tapahtuvat asiat, joita on seurattu Jylkkärissä kylän perustamisesta lähtien. Jonna Rusasen päätoimittamassa lehdessä esiteltiin Kortepohjan elämää opiskelijoiden itsensä kautta. Kannen kuvan on ottanut Hellevi Mauno.

        9. huhtikuuta 2012 nro. 5

          Aina kansikuvan keksiminen ei ole helppoa. Näin lienee käynyt myös päätoimittaja Jarno Liskille, joka laittoi huhtikuussa 2012 Jylkkärin kanteen kuvan perseestä. Lehden sisäsivuilta ei kuitenkaan löydy juttua, johon kansikuva saattaisi liittyä. Kyseessä on siis katteeton perse.

          28. tammikuuta 2013 nro. 1

            Jyväskylän ylioppilaslehti on läpi historiansa ansioitunut myös kulttuurilehtenä. Joidenkin genrejen osalta voidaan puhua jopa jonkinlaisesta ”skenelehdestä”. Jyväskylän maine räppikaupunkina on johtanut siihen, että useita myöhemmin suosioon nousseita artisteja on päässyt lehdessä ääneen jo uran alkuvaiheessa. Yksi heistä on paremmin artistinimellä Gettomasa tunnettu Aleksi Lehikoinen, joka oli kannessa ainoassa Ilpo Puhakan päätoimittamassa lehdessä. Kuvan otti Jere Kyrö.

            21. marraskuuta 2022 nro. 6

              2020-luvun taitteen tienoilla Jylkkärin ilmestymistahti on vähitellen harventunut nykyiseen kuuteen lehteen vuodessa. Tämä on varmasti osaltaan vaikuttanut siihen, että lehden ulkoasu on muuttunut aikakausilehtimäisempään suuntaan. Samalla valokuvien käyttö kansissa on harventunut. Oona Komosen päätoimittamassa lehdessä käsiteltiin sober curious -ilmiötä. Kuvituksen kanteen on tehnyt Sofia Kyllönen.

              19. elokuuta 2024 nro. 4

                Muodon rikkominen ja parodia ovat edelleen ylioppilaslehden työkalupakkiin hyvin sopiva väline. Vuonna 2024 julkaistussa syysnumerossa lukijoiden huomiota pyrittiin kalastelemaan suurta juorulehteä muistuttavalla ulkoasulla. Lähes memeettisestä kansikuvasta vastasi päätoimittaja Henri Häkkinen.