Opiskelijoiden yleisen asumistuen on määrä siirtyä takaisin opintotuen asumislisän piiriin elokuussa 2025. Kyseinen tuki oli käytössä viimeksi vuonna 2017. Muutoksen myötä yksittäisen opiskelijan kuukausittaiset tulot voivat kutistua jopa yli sadalla eurolla. Suomen hallitus pyrkii säästämään päätöksellään noin 57 miljoonaa euroa valtion menojen vähentämiseksi.
Monika Vuoltee, 24: ”En valitse joka kerta halvinta tuotetta”
Neljättä vuotta liikuntapedagogiikkaa opiskelevan Monika Vuolteen, 24, arki on kiireistä ja vaatii paljon proteiinia. Opinnot sisältävät paljon liikuntaa, jolloin on tärkeä huolehtia riittävästä ravinnosta.
Aina luentojen välissä ei ehdi syömään. Silloin apuna toimivat omat eväät. Leivän väliin hän saattaa paistaa esimerkiksi kananmunan.
”Huolehdin siitä, että proteiinia on joka ateriassa. Silloin on parempi olo liikkua.”
Ruoan terveellisyys on Vuolteelle tärkeää. Hän ei koskaan osta meetvurstia ja ostoskoriin valikoituu yleensä ruisleipä vaalean sijasta. Vuolteen mukaan liian rasvainen ruoka heikentää jaksamista.
Koulupäivinä Vuoltee pyrkii syömään yhden aterian opiskelijaravintolassa. Päivän kolme muuta ateriaa hän valmistaa itse.
Ruokaostoksensa Vuoltee hoitaa viereisessä S-marketissa. Kaksilla ruokaostoksilla pärjää hänen mukaansa hyvin koko viikon. Jos sää sallii, Vuoltee valitsee edullisemman vaihtoehdon ja pyöräilee Prismaan.
Nykyään ruokaan kuluu enemmän rahaa kuin aiemmin. Opiskelun alkuaikoina rahankäyttö oli Vuolteen mukaan tarkempaa, koska viikon menojen jakautumista ei vielä osannut arvioida kunnolla.
”Suurin kuluerä on ihan selvästi liha, sillä sitä tulee syötyä kaksi kertaa päivässä”, Vuoltee toteaa.
Tuleva liikuntapedagogi elää opiskeluvuoden ympäri kesätöistä saatujen palkkatulojen voimalla. Opintolainaa hän on nostanut hätävaraksi. Kaksi opintoja edeltänyttä välivuotta kerryttivät säästöjä, eikä lainan käytölle ole vielä ollut tarvetta.
Lisätuloja kertyy vuoden aikana esimerkiksi opettajansijaisuuksista.
Vuoltee kertoo, ettei hän valitse joka kerta halvinta tuotetta.
”Jos tuotteen saa kotimaisena ja halvempana, ostan sen. Levitettä en kuitenkaan vaihda margariiniin.”
Vuoltee on tarkka siitä, ettei ruokaa menisi roskiin. Viikon ruokaostoksia hoitaessaan hän ei osta montaa erilaista tuotetta, jotta kaikki tulisivat lopulta syötyä.
Jos varoja olisi käytettävissä enemmän, Vuoltee ostaisi enemmän kasviksia, kalaa ja muita ravintosisällöltään laadukkaampia ruoka-aineksia.
”Teen kotona yleensä pastaa. Ostan sitä varten kanaa tai jauhelihaa. Kalan ja kasvikset saan tällä hetkellä kouluruoasta.”
JÄÄKAAPIN AINEKSISTA
Tomaattinen kanapasta
- 300 g broileria
- 2 rkl tuplakonsentroitua
- tomaattitahnaa
- Pieni sipuli
- Muutama valkosipulin kynsi
- Parmesaania
- Voita
- 2 dl ruokakermaa
- Suolaa, pippuria, chilihiutaleita
- Lempipasta
- Ruokaöljyä
Pehmennä pilkottu sipuli miedolla lämmöllä runsaassa öljyssä. Lisää kana ja valkosipuli, kypsennä. Lisää sen jälkeen tomaattitahna, kypsennä hetki. Lisää pannulle mausteet, kerma ja pala voita. Raasta parmesaania kastikkeeseen oman maun mukaan. Lisää viimeisenä tilkka pastan keitinvettä, sekoita. Kaada keitetyt pastat pannulle ja sekoita kaikki yhteen. Raasta parmesaania annoksen päälle.
Aappi Alhainen, 20: ”Minulta ei riistetä yhtään”
Opiskelijoiden rahallinen tilanne ei huolestuta kauppatieteiden ensimmäisen vuoden opiskelijaa Aappi Alhaista, 20.
”Minulta ei tällä hetkellä riistetä yhtään”, Alhainen toteaa kysyttäessä hallituksen leikkauksista opiskelijoiden tukiin.
Alhainen nostaa kuukausittain 850 euroa opintolainaa, mikä on lainan maksimimäärä. Tuoreen opiskelijan mielestä opintolainaa pelätään liikaa.
”Menot eivät kasva valmistumisen jälkeen. Jos pääsee heti töihin, kaksinkertaisilla kuukausituloilla lainan maksaa helposti pois.”
Muita tuloja hänellä ovat opinto- ja asumistuki.
Alhainen laskee, että hänellä kuluu kuukaudessa ruokaan vajaa 200 euroa. Viikon aikana hän syö opiskelijaravintolassa kerran päivässä, myös lauantaisin. Lisäksi hän valmistaa kaksi ruokaa viikossa itse.
Ostoksensa keskustassa asuva Alhainen tekee Lidlissä, johon pääsee alamäkeen pyöräillen muutamassa minuutissa. Yksittäisiä ostoksia, kuten välipaloja ja herkkuja hän hakee myös läheisestä K-market Kympistä.
”Minulla ei ole huolta ruoasta, mutta hintoja katson aika tarkkaan. Jos taas keksin jotakin vapaa-ajan tekemistä, hinnalla ei ole väliä.”
Lapsuudenkodissa asuessaan Alhaiselle toitotettiin kilohintojen katsomista, mikä on omilleen muutettua jäänyt tavaksi. Ostoskoriin valikoituvat pääasiassa halvimmat tuotteet.
Alhainen ei kiinnitä huomiota ostamiensa tuotteiden kotimaisuuteen, mutta pohtii, että arvot voisivat vaikuttaa ostoksiin enemmänkin.
”Jotkin halvimmista tuotteista ovat kuitenkin hirveitä. Esimerkiksi voita, kahvia tai alkoholituotteita en vaihda halvimpiin.”
Ruoan ja asumisen lisäksi kuukauden menoihin lukeutuvat padelvuorot ja opiskelijatapahtumat.
Alhainen toteaa, ettei menoja ole tarvinnut tarkastella kovin tiukasti opintolainan myötä.
”En halua käydä töissä. Nautin ennemmin opiskeluajasta.”
JÄÄKAAPIN AINEKSISTA
Currywurst-kastike
- 2 rkl ruokaöljyä
- Iso sipuli hienoksi silputtuna
- 2 tl paprikajauhetta
- 1 rkl curryjauhetta
- 1 tlk paseerattua tomaattimurska
- 1 dl ketsuppia
- 1 rkl sokeria
- 3 rkl Worcestershire-kastiketta
- Oman maun mukaan suolaa, mustapippuria ja srirachaa
Kuullota sipuli öljyssä pannulla. Lisää jauheet ja anna hetki maustua. Lisää pannulle loput ainekset ja anna hautua hetki. Nauti kastike hyvän makkaran ja ranskalaisten lisukkeena.
Salla Lehtonen, 21: ”En halua elää kädestä suuhun”
”Jos minun tekee mieli suklaata, ostan mutakakun, otan siitä palasen ja laitan sen takaisin pakkaseen”, naurahtaa ensimmäisen vuoden journalistiikan opiskelija Salla Lehtonen, 21.
Lehtosen mielestä herkut ovat ikävän kalliita. Jos varoja olisi käytettävissä enemmän, hän ostaisi muun muassa brie- tai homejuustoa, turkkilaista jogurttia ja suklaata.
Tällä hetkellä Lehtosen ainoat tulot ovat opinto- ja asumistuki.
”Katson keväällä, täytyykö minun ottaa lainaa. Olen vältellyt sitä ja käyttänyt kesätöistä saamani rahat nyt syksyllä.”
Myös Lehtosen tuttavapiirissä opiskelijat välttelevät opintolainan ottamista.
”Koen kuitenkin, että on sen arvoista nostaa lainaa, jotta voi tehdä itselle mieluisia juttuja. En halua elää kädestä suuhun”, Lehtonen toteaa.
Syksyllä opintonsa aloittanut Lehtonen ei halua ajatella, että taloudellisen tilanteen takia kaikki opiskelijatapahtumat täytyisi karsia pois. Jatkossa hän aikoo kuitenkin miettiä, mihin tapahtumiin haluaa todella osallistua.
”Fuksina ei halua missata mitään. Ensi vuonna pohdin ehkä tarkemmin, haluanko esimerkiksi approille.”
Arjen ruokaostokset Lehtonen kertoo tekevänsä säästeliäästi. Hän tarkkailee hintoja paljon ja pyrkii välttämään esimerkiksi kotinsa lähellä sijaitsevaa Salea.
”Se on pieni ja kallis. Kävisin ruokaostoksilla Lidlissä, jos se olisi lähempänä.”
Kun Lehtonen päätyy ruokaostoksille kauppaan, jossa tulee harvemmin vierailtua, kertoo hän vertailevansa usein mielessään, mitä mikäkin tuote maksaisi lähikaupassa.
Lehtonen kertoo suosivansa kotimaisia tuotteita, jos niiden ja ulkomaisten tuotteiden välillä ei ole suurta hintaeroa.
Myös terveellisyys vaikuttaa ostoksiin: juuston ja voin hän ostaa vähärasvaisina.
Tuoreen yliopisto-opiskelijan kaapista löytyy jatkuvasti aineksia, jotka sopivat erilaisiin pastaruokiin. Vakiotarvikkeita ovat esimerkiksi ruokakerma ja tomaattimurska.
”Tuntuu siltä, että teen aina samoja ruokia”, Lehtonen tuskailee.
Uusia ruokia testatessa törmää usein tilanteeseen, että jokin reseptin ainesosista onkin todella kallis.
”Jotkin aineksista voivat myös olla niin erikoisia, ettei niitä tulisi käytettyä jälkeenpäin. Siksi niitä ei ole järkevää ostaa.”
Lehtosen viikkobudjetti ruokaostoksiin on maksimissaan 50 euroa.
Hänen mielestään arjen ärsyttävin kulu on julkinen liikenne. Hän matkustaa usein poikaystävänsä luokse Tampereelle.
”Matkaliput ovat todella kalliita, mutta en kuitenkaan halua jättää menemättä”, Lehtonen toteaa.
Hallituksen osoittamat leikkaukset huolestuttavat Lehtosta niiden puolesta, joilla ei ole omia säästöjä tai mahdollisuutta pyytää taloudellista tukea vanhemmiltaan.
”Joillakin aloilla työllisyystilannekin voi olla sellainen, ettei opintolainaa pystyisi heti opintojen jälkeen maksamaan”, Lehtonen pohtii.
JÄÄKAAPIN AINEKSISTA
Smoothie
- Pakastemarjoja, esim. vadelmia, mustikoita tai viinimarjoja
- Loraus jogurttia
- Loraus maitoa
- Banaani
- Hieman sokeria, jos smoothiesta haluaa makeampaa
Laita ainekset tehosekoittimeen ja sekoita tasaiseksi juomaksi.
”Hyödyntäkää opiskelijaravintolaa ja kokatkaa yhdessä”
Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkolan mukaan taloudellinen tilanne vaikuttaa siihen, mitä tuotteita eri ruokaryhmistä valitaan.
Hän kertoo, että pienituloiset ihmiset käyttävät suuremman osan ruokabudjetistaan epäterveellisiin ruokiin. Epäterveelliset ruoat sisältävät paljon energiaa ja niiden ravintotiheys on pieni.
Pienituloiselle valinnanvara on usein pienempi.
Terveyttä tukevien valintojen tekeminen onnistuu myös edullisesta, mutta valikoima on pienempi.
”Suurituloisemmilla on varaa satsata esimerkiksi kalliiseen kalaan”, Erkkola kertoo.
Erkkola on selvittänyt tulojen vaikutusta kotitalouksien ostoksiin yhteistyössä S-ryhmän kanssa. LoCard-tutkimusryhmä sai asiakasomistajien ostotiedot yhteensä noin 45 000 kotitaloudesta.
”Niin sanotuilla herkuttelutuotteilla voi olla pienituloisten elämässä herkuttelun lisäksi jokin muukin merkitys”, Erkkola pohtii.
”Ne voivat olla niitä harvoja edullisia asioita, joilla voi tuottaa iloa esimerkiksi lapsille, ostamalla heille karkkia.”
Tulojen mukaan on tarkasteltu myös eri ikäisten ruokailutottumuksia.
Erkkola kertoo, että korkeakoulutetut ja varakkaammat äidit syövät ruokia, jotka ovat lähempänä ravitsemussuosituksia. Vaikutukset näkyvät läpi elämän.
”Yksilö saa jo kohdussa eriarvoisen alun elämälleen.”
Nuorten ruoankäyttö eroaa yläasteella muun muassa sen mukaan, jatkaako opiskelija lukioon vai ammattikouluun.
Erkkola täsmentää, ettei nuorten ruoankäytöstä kuitenkaan tiedetä vielä kovin paljoa.
” Väestöryhmittäiset erot ruoankäytössä näkyvät selvemmin eri koulutustasojen kuin tulotasojen välillä”, ravitsemustieteiden professori pohtii.
Erkkolan mukaan tutkimuksissa onkin selvinnyt, että vaikka opiskelijat ovat pienituloisia, he suosivat kasvipainotteista ruokavaliota ja haluavat käyttää proteiininlähteenä kasviperäisiä tuotteita.
”Tulot ja arvot voivat ruoan valintatilanteessa olla ristiriidassa, mutta pienituloiset osaavat löytää arvojensa mukaisia ruokia myös edullisesti.”
Erkkola kertoo, että kun pienituloisten työntekijöiden ruokaturvaa tutkittiin vuosina 2019 ja 2022, selvisi, että heistä kolmannes oli kärsinyt vakavasta ruokaturvattomuudesta.
Vakavalla ruokaturvattomuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö ei ole pystynyt syömään tarvitsemaansa määrää ruokaa. Ruokaturvaton joutuu jättämään aterioita väliin tai pienentämään annoskokoa ja menee sen myötä esimerkiksi nukkumaan nälkäisenä.
Palvelualoilla työskentelee myös paljon opiskelijoita lyhytaikaisissa työsuhteissa.
”Hallituksen uudet toimenpiteet ovat johtaneet siihen, että köyhien talouksien määrä on kasvanut. Luulemme, että ruokaturvattomien osuus väestöstä voi kasvaa”, Erkkola huokaisee.
Maijaliisa Erkkolan vinkit opiskelijalle
- Hyödynnä opiskelijaruokalaa. Hyvät hintaedut ja monipuolinen salaattipöytä toimivat ruokavalion laadun varmentajana.
- Hyödynnä tarvittaessa ruoka-apua.
- Kokkaa yhdessä kavereiden kanssa. Hetki edistää sosiaalista hyvinvointia ja kulujen jakaminen on taloudellisesti halvempaa. Myös hävikki vähenee.
- Valitse kuitupitoisia tuotteita, kuten kaurahiutaleita ja ruisleipää.
- Tee ruokaturvattomuus näkyväksi. Poliittisten päätösten edessä voi kokea voimattomuutta, mutta yksi keino vaikuttaa on viestiä niistä koituneista ongelmista avoimesti.
