Huoneessa leijailee tuttu makeahko tuoksu. Voisi melkein lyödä vetoa, että myös maku olisi odotetunlainen. Tunnustinko juuri, että olen joskus maistanut muovailuvahaa? Ei kai sentään. Vaikka hieman ajatus kutkuttaa.
Niin tuntuu kutkuttavan myös Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (Jyy) vuoden 2025 hallituksen jäseniä.
”Kenen brändiin kuuluu maistaminen”, yksi pohtii.
”Jonkunhan tätä täytyy maistaa”, toinen vastaa.
Edustajiston valitseman hallituksen tehtävänä huolehtia ”arkisesta” päätöksenteosta ja toimeenpanna edustajiston päätöksiä. Lisäksi hallitus muun muassa antaa lausuntoja ja ottaa kantaa opiskelijoita koskevissa kysymyksissä
Jylkkäri on istuttanut tuoreet luottamustoimijat pöydän ääreen, jakanut heidät kahteen ryhmään ja antanut kummallekin tehtävän. Muovailuvahasta olisi luotava puhuttelevaa taidetta seuraavilla ohjeilla:
”Tehtävänänne on luoda näistä epäluonnollisen värisistä massapalloista teos, joka kuvastaa vahvuuksianne, mutta samalla myös haasteitanne tämän tärkeän luottamustoimen edessä, jota myös ylioppilaskunnan hallituksen jäsenyydeksi kutsutaan. Aikaa on noin puoli tuntia.”
”Vaikuttamisen vuosi”, luonnehtii hallituksen puheenjohtaja Venla Suosalo (Jyviva). Tällä hän viittaa erityisesti kaikkiin niihin kolmiin vaaleihin, jotka tulevat värittämään alkanutta vuotta.
Keväällä edessä ovat samaan aikaan järjestettävät alue- ja kuntavaalit. Syksyllä opiskelijat äänestävät Jyylle uuden edustajiston.
Tarkempia suunnitelmia vaikuttamisesta kevään vaaleissa ollaan Suosalon mukaan parhaillaan tekemässä viime syksynä edustajistossa hyväksytyn kunta- ja aluepoliittisen ohjelman pohjalta. Päätavoite on, että jokainen kevään vaaleissa valittu valtuutettu tietää, mikä on Jyy ja mitä teemoja se haluaa pitää esillä. Myös opiskelijoiden äänestysprosentti pitäisi kääntää nousuun. Keinoina saattaisivat olla erilaiset tempaukset ja paneelikeskustelut, joita voisi järjestää yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan kanssa.
Edellisissä vuoden 2021 kuntavaaleissa 20–24-vuotiaista äänesti koko Suomessa noin 34 prosenttia ja 25–34-vuotiaista 40,2 prosenttia, kun koko vaalien äänestysprosentti oli 55,1 prosenttia. Vuoden 2022 aluevaaleissa äänestysaktiivisuus jäi 47,5 prosenttiin. 20–24-vuotiaista äänesti 26,2 prosenttia ja 25–34-vuotiaista 32,8. Suuren osan opiskelijoistakin muodostavat ikäluokat siis äänestivät huomattavasti vähemmän kuin vanhemmat ikäluokat. On tosin huomioitava, että korkeakouluopintoja suorittavien äänestysaktiivisuus on todennäköisesti hieman muuta ikäluokkaa korkeampi.
Vaaleista puhuttaessa Suosalolta pääsee puolikas lipsahdus. Hallitusvuoden suunnitelmia listattaessa aluevaalien mainitseminen on ensin unohtua. Onko kaupunki Jyylle hyvinvointialueita tärkeämpi yhteisö?
”Kaupungin asiat ovat paljon lähempänä ja konkreettisempia opiskelijoille”, Suosalo myöntää.
Hän kuitenkin lisää, että aluevaaleja ei kuitenkaan tule ylenkatsoa. Esimerkiksi YTHS:n palveluiden ulkopuolella olevien vaihto-opiskelijoiden terveydenhuolto on etenkin EU- ja ETA-maista tulevien opiskelijoiden osalta hyvinvointialueiden vastuulla.
Kaupungin toimivaltuuksien piirissä opiskelijoiden kannalta olennaisia asioita on useita. Ensimmäiseksi Suosalo mainitsee ”Jyväskylän pitovoiman”.
”Harvalla [opiskelijalla] on mahdollisuutta jäädä Jyväskylään, vaikka olisi halua”, Suosalo sanoo.
Hänen mukaansa työpaikkoja ei yksinkertaisesti tunnu olevan riittävästi. Eikä oikeastaan edes opintojen aikana tarvittavia harjoittelupaikkoja.
Pidemmällä tähtäimellä myös kaupungin kaavoitustyö on yksi vaikuttamisen kohteista. Jyyn tavoitteena on, että kaupunkiin saadaan riittävästi opiskelijan kukkarolle sopivia asuntoja.
”Etenkin nyt, koska asumistuki vaihtuu siihen opintotuen asumislisään”, Suosalo sanoo.
Viimeisin lisäys kaupungin pöydällä oleviin asioihin saatiin Suosalon kanssa tehdyn haastattelun jälkeen tammikuun lopulla, kun kerrottiin, että Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän kaupunki selvittävät kevään aikana mahdollisuuksia sille, että yliopisto ostaisi yli puolet Jyväskylän ammattikorkeakoulun osakekannasta. Varsinaiset päätökset tästä saattavat hyvinkin langeta seuraavalle kaupunginvaltuustolle.
Vahvuudet ja haasteet alkavat vähitellen muotoutua molempien ryhmien käsittelyssä. Keskustelu virtaa kaksikielisenä.
”I really want to make an animal!”
”Osaan tehdä vain käärmeen, mutta en tiedä miten se hyödyttää tässä.”
Tänä vuonna Jyyn hallituksessa on ensimmäistä kertaa mukana jäsen, jonka äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Siksi hallitus työskentelee tänä vuonna merkittävissä määrin myös englanniksi.
Suosalon mukaan kansainvälistyminen on yksi vuoden läpileikkaavista teemoista.
Oikeastaan hallituksen kaksikielisyys on melko looginen askel. Käynnissä olevalla edustajistokaudella edustajiston kokouksissa on ollut paikalla tulkki, koska edustajistoon valittiin syksyn 2023 vaaleissa ensimmäistä kertaa muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia edustajia. Tämä puolestaan on seurausta siitä, että yliopisto on lisännyt englanninkielisten tutkinto-ohjelmien määrää.
Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä ollaan lähivuosien aikana kolminkertaistamassa. Se asettaa paineita kansainvälistymisestä myös Jyylle. Viime joulukuussa hyväksyttyyn uuteen strategiaan on kirjattu seuraavasti:
”Ylioppilaskunnan toiminnan ja toimintakulttuurin pitää muuttua, jotta Jyy on valmis yhteisönsä kansainvälistymiseen. Jyyn tulee valmistautua yhteisön kansainvälistymiseen muuttumalla monikielisemmäksi ja valmistamalla henkilöstö ja organisaatio laajempaan kielelliseen ja kulttuuriseen murrokseen.”
Millä keinoilla strategian linjausta ollaan toteuttamassa?
Suosalo mainitsee kaksi keinoa. Kv-opiskelijoiden tutorointia ja orientaatiota tulisi kehittää ja tähän Jyyllä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa. Myös ainejärjestöjen tukeminen on tarpeen.
”Tarjotaan apua kaksikielistymiseen ja kansainvälistymiseen, että ainejärjestöilläkin on mahdollisuus ottaa nämä asiat huomioon toiminnassaan”, Suosalo kertoo.
Jylkkäri esittää kaikille hallituslaisille vuoron perään kaksi kysymystä: Minkä asian Jyy tekee hyvin? Entä mitä asiaa Jyyn tulisi kehittää?
Haastatteluhetkellä noin kuukauden kestäneen koulutusjakson aikana ainakin muutama asia näyttäisi iskostuneen syvälle. Hallituslaisista seitsemän mainitsee vahvuudeksi tavalla tai toisella edunvalvonnan. Kehityskohteeksi nousee kuudella vastaajalla näkyvyyden parantaminen.
Kehityskohteita listattaessa muun hallituksen linjasta poikkeavat kulttuurista ja tapahtumista vastaava Antti Hämäläinen (Jyviva), kansainvälisistä asioista vastaava Habibur Rahman (AU) ja järjestöistä vastaava Mirka Huhtelin (AU). Hämäläisen mielestä Jyy voisi pitää parempaa huolta oppiaineiden yhtenäisyydestä ja estää opiskelijoiden kuppikuntaistumista. Hieman samoilla linjoilla on Huhtelin, joka mainitsee kehityskohdaksi yhteisöllisyyden. Rahman puolestaan kehittäisi kansainvälisten opiskelijoiden integraatiota.
Jyyn vahvuuksiksi Hämäläinen mainitsee muista poiketen muilta paikkakunnilta muuttavien integroimisen Jyväskylään. Tutoroinnista ja uusista opiskelijoista vastaavan Marianne Törmän (Luoti) mukaan Jyyn vahvuus on se, että toimistolla otetaan hyvin vastaan niitä kehityskohteita, joita edustajistosta nousee.
Niin. Ylintä päätösvaltaa Jyyssä käyttää edustajisto, jonka kokoonpanosta äänestetään jälleen tulevana syksynä. Siihen liittyy myös yksi mahdollisesti vaikeimmin ratkaistavista haasteista. Edustajisto saa mandaattinsa ylioppilaskunnan jäseniltä, eli opiskelijoilta. Mutta mitäs sitten tehdään, jos yliopistodemokratia ei tavoita jäsenistöä?
Käydäänpä taas läpi äänestysprosentteja. Edellisissä Jyyn edustajistovaaleissa syksyllä 2023 äänestysprosentti oli 20,48. Se on kaikista Suomen ylioppilaskunnista matalin. Käyrä on ollut laskeva. Vuoden 2021 vaaleissa Jyyssä äänesti 25,98 prosenttia äänioikeutetuista ja vuonna 2019 vastaava luku oli 27,93 prosenttia.
Hyvä tavoite seuraaviin vaaleihin olisi Suosalon mukaan nousta pois laiskimmin äänestävän ylioppilaskunnan paikalta. Ahkerimmat äänestäjät löytyivät vuonna 2023 Turun yliopiston ylioppilaskunnasta. Siellä äänestysprosentti oli 37,37.
Klisee kuuluu, että opiskelijat eivät oikeastaan edes tiedä mikä Jyy on. Samaa asiaa on toisteltu Jylkkärinkin hallitusesittelyissä vuodesta toiseen.
Suosalon mukaan havainnossa on ainakin jotain perää. On vaikeaa tehdä äänestyspäätöksiä, jos ei tiedä missä äänestää.
”Kun ekaa kertaa viime edarivaaleissa lähdin ehdolle, niin aika paljon aikaa meni kampanjoidessa siihen, että kerrottiin mikä Jyy on, eikä sitä miksi olen ehdolla”, Suosalo sanoo.
Tilanne on hänen mukaansa surullinen ja muutoksen eteen on tehtävä töitä.
Suosalon mukaan hallitus pyrkii etenkin kevään aikana lisäämään ylioppilaskunnan näkyvyyttä kampuksilla. Hyvät pohjat keväällä antaisivat edustajistoryhmille paremmat asetelmat rakentaa omia kampanjoitaan.
”Ei mene syksy sitten siihen, että he kertovat mikä Jyy on.”
Aika on loppu. Ryhmät pääsevät esittelemään aikaansaannoksensa. Kummankin ryhmän lähestymistapa on melko kaksiulotteinen, mutta erilaista symboliikkaa löytyy paljon.
Suosalon, Hämäläisen, Rahmanin, Törmän sekä sosiaalipolitiikasta vastaavan Sanni Koiviston (Jyviva) ryhmän teoksessa on kaksi kättä, joiden varaan on asetettu paljon kaikenlaista.
On vaaleja edustavaa vaaliuurnaa ja ajanhallinnan merkitystä kuvaava kello. Myös aiemmin mainittu käärme on päässyt mukaan. Ryhmän mukaan se kuvaa esimerkiksi mahdollisia vaaroja.
Jokainen sormi on erivärinen. Tämän kerrotaan kuvaavan monimuotoisuutta, osallisuutta ja yhdessä tekemisen vahvuutta.
”On hektisyyttä ja tuntemattomia asioita, mutta menemme niitä kohti intohimolla ja rakkaudella”, kuvailee Suosalo.
Lisäksi on myös itkunauruemoji. Se löytyy myös toiselta ryhmältä, jonka muodostavat varapuheenjohtajana toimiva ja yritysyhteistyöstä vastaava Niko Tuokko (PD), Huhtelin, korkeakoulupolitiikasta vastaava Venla Arosara (Jyviva) sekä kuntapolitiikasta vastaava Aukusti Heilakka (AU).
Heidän teoksessaan nauru on päässyt pääosaan. Ylioppilaslakkia pitävän itkunauruemojin kasvoissa tosin on jotain häiritsevää. Ehkä niissä on hieman vappuhenkeä.
”50 prosenttia vappua ja 50 prosenttia painajaista”, toteaa Heilakka.
Ensimmäisen ryhmän tapaan, on lähestyminen tässäkin kollaasimainen. Vaalit ovat päässeet mukaan. Teoksesta löytyy myös talo, joka kuvastaa kotia ja siten sosiaalipolitiikkaa. Pääosassa on iso itkunauruemoji.
”Se ei ole vain jotain mitä halusimme tehdä, mutta myös jotain, mikä todella kuvastaa vahvuuksiamme”, kuvailee Heilakka.
”Se on hyvä pohja hallitusajalle, vaikka on paljon tehtävää”, sanoo Huhtelin.
Tehtävän aikana huumori tuntui olevan hallituslaisten kesken läsnä. Toivoa sopii, että se pysyy yllä myös vuoden mittaan, kun strategiaa ja toimintasuunnitelmaa pitäisi alkaa toden teolla toteuttamaan.
▬