OPINTOTUEN kokonaisuudistusta valmistellut työryhmä on saanut työnsä valmiiksi ja luovuttanut
ehdotuksensa liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvistille.
Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tilaamassa, tammikuun lopulla julkaistussa mietinnössä esitetään arvioita opiskelijoiden tukijärjestelmän nykytilasta ja pohditaan siihen mahdollisesti tarvittavia muutoksia.
Seitsemänhenkistä työryhmää johtanut OKM:n neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen sanoo, että mietinnöstä seuraavat jatkotoimenpiteet selviävät kevään aikana. Hän muistuttaa, että mietintö on vasta nimitetyn työryhmän yleisehdotus.
”Opintotuen uudistaminen kokonaisuutena ei ole nopea prosessi. Ajatuksena on ollut, että uudistus olisi mahdollinen nykyisen hallituskauden aikana”.
Käytännössä opintotukijärjestelmän mahdolliset muutokset eivät siis astu voimaan ainakaan aivan lähiaikoina.
Hiltusen lisäksi työryhmään kuului kaksi muuta virkamiestä OKM:stä, kaksi asiantuntijaa Kelasta sekä edustajat Suomen opiskelijakuntien liitosta (Samok) ja Suomen ammattiin opiskelevien liitosta (Sakki).
Mittaluokka mahdollisilla uudistuksilla on suurehko: pelkästään opintotukea saavia korkeakouluopiskelijoita oli 190 788 lukuvuonna 2023–2024.
OKM:N MIETINTÖ ei suoraan ehdota tiettyä euromääräistä tasokorotusta opintotuen opintorahaan. Se kuitenkin toteaa, että opintorahan nostaminen muun muassa vähentäisi opiskelijoiden velkaantumista ja työssäkäynnin tarvetta.
Samalla kuitenkin mainitaan, ettei Suomen valtion taloustilanne anna tällä hetkellä mahdollisuuksia merkittäviin taloudellisiin panostuksiin.
Ministeriö esimerkiksi väläyttää opintotuen Tanskan opintorahapainotteisen mallin käyttöönottamisen vaikutuksia Suomessa: yksin asuvien täysi-ikäisten opiskelijoiden opintoraha nousisi suurin piirtein 300 euroa kuukaudessa. Tästä seuraisi miltei 500 miljoonaa euroa lisäkustannuksia valtiolle.
Opintorahan määrä on tällä hetkellä lapsettomilla korkeakouluopiskelijoilla 279,38 euroa kuukaudessa. Mietinnön mukaan se kulunee opiskelijoilla miltei kokonaan ruokakuluihin, kun taas muut elämisen kustannukset rahoitetaan lainalla ja/tai työn teolla.
OKM nostaa esille mahdollisen opintotuen vastikkeellisuuden siten, että tuen määrä riippuisi opintojen etenemisestä ja niissä menestymisestä. Samalla todetaan, että tämän kaltainen maksujärjestelmä voisi asettaa opiskelijat epätasa-arvoiseen asemaan.
Mietinnössä mainitaan myös elokuusta 2025 alkaen opiskelijoille opintorahan päälle maksettava asumislisä. Tämä on seurausta siitä, että opiskelijat siirretään pois yleisen asumistuen piiristä.
Sekä asumislisän että opintorahan sitominen indeksiin pitäisi OKM:n mukaan huolen siitä, että opiskelijoiden elintaso ei kärsisi. Mietinnön mukaan opintorahamenot nousisivat 11 miljoonaa euroa vuodessa ja asumislisämenot seitsemän miljoonaa euroa vuodessa, jos nämä olisivat indeksisidonnaisia olettaen, että inflaatioprosentti olisi kaksi.
SUOMEN VALTIO maksaa ASP-lainojen 3,8 prosenttia ylittävän korko-osuuden pankille velallisen puolesta. OKM esittää, että samantyyppinen käytäntö voitaisiin implementoida opintolainoihin, jotta niihin saataisiin korkokatto.
Samalla mainitaan, että edellä kuvattu korkokatto lisäisi valtion menoja huomattavasti. Myös pankkisektori pitää mietinnön mukaan korkosuojausta helpommin sanottuna kuin tehtynä, sillä opintolainojen toteutuneet määrät ja laina-ajat eivät ole juuri koskaan tiedossa etukäteen.
Mietinnön mukaan opintolainahyvityksen käytäntöjä tulisi tarkastella. Se ehdottaa, että opintolainahyvitys voitaisiin myöntää ensimmäisestä suoritetusta korkeakoulututkinnosta. Tällä hetkellä hyvitys voidaan myöntää ainoastaan opiskelupaikasta, jonka on ensimmäisenä ottanut vastaan.
KELAN MAKSAMA ateriatuki tulisi mietinnön mukaan suunnata jatkossa vain korkeakoulututkintoa suorittaville opiskelijoille. Tämä rajaisi pois esimerkiksi vaihto-opiskelijoiden oikeuden edullisempaan opiskelijalounaaseen.
OKM esittää opintotukikuukausien määrän lisäämistä kymmenellä. Tällä hetkellä tukikuukausia myönnetään 54 kaikkiin korkeakouluopintoihin. Mietinnön mukaan tätä määrää voitaisiin nostaa kymmenellä ja tästä aiheutuisi 24 miljoonan euron verran opintotukimenoja.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN (Jyy) hallituksen puheenjohtaja Venla Suosalo kertoo, että Jyy pitää tärkeänä opintotukijärjestelmän uudistamista. Suosalon mukaan Jyy kannattaa indeksisidonnaisuutta ja samalla puoltaisi tasokorotusta opintotuen määrään.
”Vuoden 2023 rahassa mitattuna nykyinen opintoraha on 176 euroa kuukaudessa pie- nempi kuin vuonna 1992, jolloin opintoraha oli korkeimmillaan”.
Suosalon mukaan Jyy on samoilla linjoilla OKM:n mietinnön kanssa tukikuukausien määrästä. Kymmenen tukikuukauden lisäys palauttaisi määrän samalle tasolle kuin mitä se oli seitsemän vuotta sitten.
Suosalo näkee, että opintolainan tulee olla turvallista opiskelijoille. Hän kuitenkin painottaa, ettei Jyy kannata lainapainotteista opintotukimallia.
Kelan maksamasta ateriatuesta Suosalo ei ole yhtä mieltä mietinnön kanssa: ”Opiskelijoiden ateriatuki on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja yksi tärkeä kulmakivi opiskelijan arjelle. Jyy ei pidä kannatettavana siitä luopumista tai opiskelijoiden rajaamista sen ulkopuolelle”.
Tällä hetkellä opintotukeen oikeutettuja ovat ne, jotka suorittavat vähintään 20 opintopistettä lukuvuodessa. Suosalo toteaa, että Jyy ei kannata nykyistä mallia.
”Joustava seuranta, joka ottaa eri elämäntilanteet huomioon on paras tapa edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja opinnoissa edistymistä”.
Sekä Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) että Samok ovat samoilla linjoilla OKM:n mietinnön kanssa ainakin opiskelijoiden saaman rahamäärän nostamisen osalta.
Samana päivänä mietinnön kanssa julkaistussa yhteistiedotteessa järjestöt vetoavat Suomen hallitukseen ja etenkin liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeriin. Järjestöt nostavat esille tarpeen opintotuen lisärahoitukselle samalla jakaen näkemyksen vaikeasta taloustilanteesta.