Yksi Jyväskylän ainoista jugend-taloista sijaitsee yliopiston Seminaarinmäen kampuksella. Talon nimi on Villa Rana, se tarkoittaa sammakoiden huvilaa. Nimensä se on saanut ulkoseinässä olevista koristemaalauksista, joissa on sammakoiden kuvia.
Villa Ranassa toimii useita kulttuuriyhdistyksiä, mutta esitystiloja vuokrataan myös muille. Rakennuksen alakerrassa sijaitsee Paulaharjun sali, jossa on enimmäkseen teatteriesityksiä. Yläkerrassa on isompi Blomstedtin sali, jonka valkokangas ja joustolattia mahdollistavat elokuvanäytökset sekä tanssiteosten esittämisen. Lisäksi rakennuksessa on ravintola, toimistotiloja ja vuokrattava taiteilijaresidenssi, jossa yöpyy esimerkiksi kirjailijoita ja muusikoita.
Yläkerran sali on saanut nimensä talon arkkitehti Yrjö Blomstedtilta. Kun Villa Rana valmistui vuonna 1905, se oli yliopistoa edeltäneen opettajanseminaarin käytössä. Avarissa saleissa opetettiin piirustusta ja veistoa tuleville opettajille. Myös Blomstedt opetti suunnittelemassaan rakennuksessa ja toinen saleista on nimetty hänen oppilaansa, kansatieteilijä Samuli Paulaharjun mukaan.
Opettajanseminaari muuttui opettajakorkeakouluksi ja sitten Jyväskylän yliopistoksi. 1960-luvulla rakennus oli purku-uhan alla, mutta talo sai peruskorjauksen. Villa Ranassa on järjsetetty ainakin historian, etnologian ja taidekasvatuksen luentoja.
”Vuoteen 2011 saakka tämä oli kuin mikä tahansa muu yliopiston käyttämä rakennus”, sanoo Villa Ranan toiminnanjohtaja Vilja Ruokolainen.
Vuonna 2011 talo tyhjennettiin ja suljettiin, kun alasalin vesivahingon myötä paljastui talossa eristeenä käytetty kreosootti, joka aiheutti isomman korjaustarpeen. Kuusi vuotta myöhemmin rakennusta alettiin myymään ja Jyväskylän suojeltavat museokiinteistöt oy osti sen. Kaupoista seurasi talon remontoimista ja kaavamuutoksia. Rakennusta ja Seminaarinmäestä lohkaistua tonttia alkoi vuokraamaan Jyväskylän kulttuuritalon tukiyhdistys ry. Kulttuuritalon avaamista valmisteltiin noin kolmen vuoden ajan ja ovet avautuivat vuonna 2021.
Tukiyhdistyksen perustajajäseninä ovat Keski-Suomen elokuvakeskus, Keski-Suomen tanssin keskus, Jyväskylän Kesä, lastenmusiikkiorkesteri Loiskis ja Teatterikone. Näillä kulttuuriorganisaatioilla on nyt toimistot Villa Ranassa. Moni yhdistys on päätynyt taloon yksinkertaisesti tilan tarpeesta, sillä on hankalaa säilyttää rekvisiittaa aina eri paikassa ja vaihtaa esitystilaa produktioiden mukaan.
”Jyväskylässä on ollut tosi krooninen pula pienistä teatteritiloista. Kaupungissa on ollut paljon harrasteteatteriryhmiä ja tanssiteoksia, joilla ei ole ollut mitään kotia. Kaupunginteatterit ja Paviljongit ovat ihan liian isoja ja kalliita monille pienemmille ryhmille”, Ruokolainen toteaa.
Vaikka Villa Rana keskittyy juuri esittävään taiteeseen, alasalin vierestä löytyy galleriahuone. Haastattelen siellä Ruokolaista ja haastattelupäivänä galleriassa on vaihtumassa näyttely. Galleriatilaa annetaan ilmaiseksi nuorille tai uraansa aloitteleville taiteilijoille ja näyttelyajat ovat kahdesta neljään viikkoa.
”Tänne mahtuu tosi pieniä ja merkityksellisiä juttuja, mutta myös suurempaa festivaalitoimintaa”, Ruokolainen tiivistää.
Yksi näkyvimmistä Villa Ranan käyttäjistä on elokuvateatteri Kino Aurora. Elokuvanäytöksiä on yleensä viikoittain Blomstedtin salissa, jolloin leffaeväät voi hakea alakerran ravintolasta ja nousta portaat toiseen kerrokseen.
Kino Auroraa pyörittää Keski-Suomen elokuvakeskus. Kino Aurora kutsuu itseään arthouse-elokuvateatteriksi ja panostaa erityisesti kotimaisiin dokumentteihin tekijävierailuineen sekä eurooppalaisiin elokuviin. Kino Auroran teatterinhoitaja Antti Martikainen kuitenkin sanoo, että ohjelmistossa pyritään painottamaan monipuolisuutta enemmän kuin jotakin tiettyä genreä.
Elokuvateatterin katsojakuntaa Martikainen kuvaa aika aktiivisesti kulttuuria kuluttavaksi, mutta sanoo ikähaarukan vaihtelevan paljon. Kino Aurora järjestää esimerkiksi ilmaisia näytöksiä eläkeläisyleisöille sekä Staff Picks -näytöksiä, joissa teatterin työntekijät esittelevät suosikkielokuviaan.
”Meillä on varmaan tosi eri katsojaprofiili kuin Finnkinolla. Vaikka jokin elokuva vetäisi siellä hyvin, niin ei se välttämättä meillä vedä ja toisin päin. Molemman kaltaisia teattereita tarvitaan”, Keski-Suomen elokuvakeskuksen toiminnanjohtaja Kaisu Tapaninen sanoo.
”Emme koe olevamme kilpailijoita. Elämme täällä pidemmässä syklissä kuin Finnkino”, Martikainen komppaa.
”Yksi missio meillä on elokuvan elinkaaren pidentäminen. Elokuva on taideteos, joka kuuluu valkokankaalle ja sen kuuluu saada maksimaalinen yleisö siellä valkokankaalla. Siksi me halutaan, että se aika, kun jotakin tiettyä elokuvaa teatterissa näytetään, olisi mahdollisimman pitkä”, Tapaninen jatkaa.
Villa Ranassa toimimisen lisäksi Keski-Suomen elokuvakeskus ylläpitää myös Kino Metsoa. Se on kiertävä elokuvateatteri, joka pitää näytöksiä niissä Keski-Suomen kunnissa, joilla ei ole omaa elokuvateatteria
”Meidän työntekijä Teemu lähti just pakettiautolla Petäjävedelle pyörittämään näytöksiä”, Martikainen sanoo.
Kino Aurora myy alennushintaisia lippuja opiskelijoille, työttömille ja eläkeläisille. Alennuslippujen myynnin myötä kävijämääriä pystytään seuraamaan, ja kaikkien alennusryhmien yleisöt ovat kasvaneet Kino Aurorassa. Tapaninen sanoo olevansa tyytyväinen, että opiskelijat käyvät juuri Kino Aurorassa elokuvissa.
Jonkin verran on näytöksiä myös niille katsojille, jotka eivät ymmärrä suomea. Osassa elokuvista on englanninkieliset tekstitykset
”Kun on paljon eurooppalaista ja muualta tulevaa elokuvaa, niin on kiva nähdä niiden kielien puhujia katsomassa leffaa”, Tapaninen iloitsee.
Toisessa kerroksessa, elokuvakeskuksen toimistoa vastapäätä, sijaitsee myös Keski-Suomen Tanssin Keskuksen toimisto. Molemmat yhdistykset ajoivat aikanaan kulttuuritalon perustamista ja ovat toimineet siellä sen avaamisesta lähtien.
Keski-Suomen Tanssin Keskuksen jäseniksi pääsevät vain tanssin ammattilaiset, joille yhdistys tarjoaa esimerkiksi yhteisiä harjoituksia sekä tiloja omiin produktioihin. Yleisölle on tarjolla työpajoja ja esityksiä. Esimerkiksi Tanssimaanantai-nimellä kulkevina tunteina kuka tahansa tanssista kiinnostunut voi tulla liikkumaan. Joka syksy järjestettävä Tanssin Aika -festivaali kokoaa ohjelmiston tanssitaiteilijoiden teoksista, niin Keski-Suomesta, muualta kotimaasta ja ulkomailtakin.
”Ideana on tarjota sellaista toimintaa, mitä perinteiset tanssikoulut eivät tarjoa”, Katariina Mäki-Välkkilä kertoo.
Mäki-Välkkilä toimi Tanssin Keskuksen tuottajana kuuden vuoden ajan, mutta lokakuinen haastattelupäivä oli samalla hänen viimeinen työpäivänsä.
Yhdistyksen tavoitteena on saada alueen tanssijoille töitä nimenomaan tanssitaiteilijoina ja lisätä tanssin tunnettavuutta.
”Moni meidän jäsenistä opettaa tanssia harrastajille paikallisissa tanssikouluissa, mutta haluaisi tehdä enemmän sitä itse tanssijan työtä. Pyrimme auttamaan ammattilaisten tanssiteosten valmistumista osatuotantotuilla, tekemällä markkinointia sekä tarjoamalla tiloja, Mäki-Välkkilä sanoo.
Tanssin Keskuksen toiminta riippuu paljon sen saamasta rahoituksesta. Yksi tavoite yhdistyksellä on tanssiteosten esityskausien pidentäminen. Usein tilan ja tekniikan on saanut varattua vain yhdeksi viikonlopuksi, ja kaikki esitykset ovat silloin.
”Jos ei silloin päässyt katsomaan, esitystä ei enää järjestetä. Nyt kun meillä on pysyvä tila täällä, pyrimme pidentämään esityskautta niin, että esityksiä olisi esimerkiksi kuukauden aikajanalla”, Mäki-Välkkilä kertoo.
Eniten teoksissa on nähty nykytanssia. Mäki-Välkkilä kuvaa nykytanssin olevan aina erilaista. Jos on käynyt joskus katsomassa jonkin nykytanssiesityksen, seuraava teos voi olla täysin erityyppinen.
Avoin, innostava, kotoisa, laadukas ja tunnelmallinen. Pyysin kaikkia haastateltavia kuvailemaan Villa Ranaa muutamilla sanoilla, ja sain vastauksiksi esimerkiksi edellä mainittuja adjektiiveja.
Mäki-Välkkilä mainitsee talon huonoksi puoleksi sen sokkeloisuuden, onhan rakennuksessa jonkin verran portaita.
”Siksi koitetaan aina kysyä kävijöiltä, että voidaanko auttaa. Se ei ole sellaista, että mitä sä täällä teet, vaan täällä voi olla vaikea löytää etsimäänsä paikkaa. Mutta saa toki harhaillakin.”
Villa Rana ylläpitää myös Friends for Friends -nimistä nuorten postituslistaa. Muiden postituslistalaisten kanssa voi käydä katsomassa esityksiä täysin ilmaiseksi, ja WhatsApp-ryhmässä näkemästään voi keskustella. Ryhmässä on noin 60–70 nuorta, suuri osa heistä on korkeakouluopiskelijoita.
Ensi kertaa tänä syksynä sellaiset toimijat, joille salien vuokra olisi muuten liian suuri, pystyivät lunastamaan itselleen vapaaksi jääneen aikavälin. Saleja sai hyödyntää esimerkiksi omaan harjoitteluun, esitykseen tai yhteisölliseen tapahtumaan.
”Meidän on pakko saada vuokratuloja, mutta ei ole intressiä pitää tiloja tyhjinä. Tämän ResQ-haun myötä tulee esimerkiksi runoesitys, kuoroesitys ja teatteria”, Ruokolainen kertoo.
Lisäksi hän vinkkaa seuraavan haun olevan suunnitteilla alkuvuodelle. Myös opiskelijat voivat hakea vapaita aikoja omille projekteilleen.
Vaikka rakennus on syysaikaan viileä ja ovesta sisälle tullessa vastassa ovat kiviset portaat, talossa on lämmin tunnelma. Alakerran ravintolasta kuuluu iloinen puheensorina, ja yläkerroksen aulatilassa on jaossa elokuvajulisteita saa ottaa -lapun kera. Talo on tarjonnut kodin jyväskyläläisille kulttuuritoimijoille ja viikoittain korkealaatuisia taide-elämyksiä yleisölle. Villa Rana on vakiinnuttanut paikkansa kaupungin kulttuuritarjonnassa ja sinne monet löytävät viikko toisensa perään. ▬