Olen seurannut suomalaista ylioppilaslehtikenttää melko suurella kiinnostuksella koko opiskeluaikani ja olen vilpittömän yllättynyt siitä, mitä Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (Hyy) on tekemässä.
2000-luku on ollut kohtalokasta aikaa monille opiskelijamedioille, eikä Jylkkärissäkään ole talousleikkauksilta säästytty. Painokulujen noustessa ja mainosmarkkinan heikentyessä julkaisutahti on kymmenessä vuodessa puolittunut, vakituinen toimittaja on vaihtunut harjoittelijaan ja päätoimittajakin viettää ison osan vuodesta lomautettuna.
Mutta Ylioppilaslehti on se suurin ja kaunein, perinteikäs ja arvostettu. Ja Hyy julisti vielä muutama vuosi sitten olevansa niin rikas, että se tavoittelisi tosissaan omavaraisuutta ja ylioppilaskunnan jäsenmaksusta luopumista.
Illuusio alkoi murentua, kun viime keväänä uutisoitiin Ylioppilaslehden rahoituksen leikkaamisesta. Syksyllä sain yllättyä uudestaan. Lehden rahoituksesta ollaan leikkaamassa uudestaan kymmeniätuhansia euroja.
Hyy on vähitellen murentamassa niin merkittävää palasta suomalaisen ylioppilasliikkeen historiassa, että minua hävettäisi opiskella Helsingin yliopistossa.
SAATAN OLLA ammattini vuoksi puolueellinen, mutta minun on mahdotonta ymmärtää sitä välinpitämättömyyttä, jolla ylioppilaslehtiin tässä ajassa suhtaudutaan.
Jyväskylässä ei viimeisen vuoden aikana olla juuri puhuttu Jylkkärin asemasta. Sen voisi kuvitella olevan päätoimittajalle helpotus, mutta minä kävisin sitä keskustelua mielelläni.
Tämänkin lehden tekemiseen on käytetty aivan varmasti kaikki se työaika, jonka Jyy vain on toimitukselle suonut. Tällä kertaa sillä saatiin esimerkiksi lähelle opiskelijaa menevä reportaasi kaupungin suurimmasta opiskelijatapahtumasta, viiden eri alan opiskelijan tarina musiikin ja opintojen yhdistämisestä ja näkökulma yliopiston tilasäästöjen vaikutuksiin kampusten kasvustolle.
Vaikka itse sanonkin, on kyseessä moniääninen sivallus siihen laajaan kirjoon, mitä on opiskelijan arki Jyväskylässä.
Ei ole toista julkaisua, joka saman tuotteen tarjoaisi. Ja muiden kaupunkien ylioppilaslehdet tekevät ansiokkaasti sitä samaa.
Voi vain toivoa, että työ herättää intoa ja ajatuksia myös lukijoissa. ▬