KIINTEISTÖBISNESTENSÄ vuoksi talousvaikeuksiin ajautunut Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (Hyy) on todennäköisesti tekemässä leikkauksia Ylioppilaslehden rahoitukseen.
Hyyn talousjohtokunta on esittämässä hallitukselle, että Ylioppilaslehteä kustantavalle Ylioppilaslehden Kustannus Oy:lle suoritettavaa maksua pienennettäisiin ensi vuonna 38 000 eurolla.
Hyyn osuus lehden rahoituksesta on tänä vuonna 263 000 euroa. Hyyn budjetti on noin 3,5 miljoonaa euroa. Ensi vuonna pakkasen puolelle ollaan menossa hieman yli 820 000 eurolla.
Ylioppilaslehden päätoimittaja Roosa Wellingin mukaan leikkaus vastaa käytännössä summaa, jonka hän on arvioinut pelkkään kampusjakeluun siirtymisen hinnaksi.
Tällä hetkellä lehti toimitetaan jokaiselle Hyyn jäsenelle suoraan kotiin, elleivät he ole erikseen tätä kieltäneet.
WELLING KERTOO ymmärtävänsä, että Hyyn taloustilanne on huonoissa kantimissa, mutta pitää leikkauslinjaa hätiköitynä ja harkitsemattomana.
Pelkkään kampusjakeluun siirtyminen todennäköisesti vaikuttaisi lehden ilmoitusmyyntiin, joka puolestaan näkyisi kerrannaisvaikutuksena myös lehden budjetissa.
”Sakset kädessä juostaan, eikä yhtään mietitä, mitä se sitten pidemmän päälle tarkoittaa”, Welling sanoo.
Ymmärrystä vähentää entisestään se, että lehden rahoitusta leikattiin jo tälle vuodelle 65 000 eurolla. Leikkausten seurauksena Ylioppilaslehden työntekijöiden työaikaa lyhennettiin lukuunottamatta päätoimittajaa ja ilmestymiskertoja karsittiin kuudesta viiteen.
”On aika rajua, että jos nyt tulee tuo 38 000 euron leikkaus, niin meiltä olisi tavallaan vuodessa leikattu 100 000 euroa eli neljäsosa koko lehden aiemmasta liikevaihdosta. Tosi synkkä tilanne”, Welling sanoo.
”Ajattelin, että saadaan hetki työrauhaa sopeutua tilanteeseen, mutta nyt onkin taas sakset kädessä”, Wellng sanoo.
Hän aloitti päätoimittajan tehtävässä elokuussa.
LISÄLEIKKAUSTEN LISÄKSI Wellingiä on hämmentänyt Hyy-aktiivien haluttomuus käydä keskustelua lehden tulevaisuudesta.
Lisäleikkaustarpeista ei ollut puhetta, kun nykyinen toimitus viime keväänä rekrytoitiin kahden vuoden määräaikaisiin työsopimuksiin. Sopimuksia ei siis myöskään voida irtisanoa tai lomauttaa.
Tulevaisuuskeskustelu saattaisi Wellingin mukaan koskea esimerkiksi painettua Ylioppilaslehteä. Siitä luopuminen olisi todennäköisesti edessä, mikäli lehden nykyisestä budjetista kirstettäisiin vielä lisää.
”Mikään ei estä sitä, että seuraava toimitus rekrytoitaisiin kehittämään nimenomaan Ylkkärin digiä. Mutta se vaatii keskustelun ja strategisen linjan, eikä niin, että pakon edessä tehdään asioita”, Welling sanoo.
”Voin hyväksyä perusteluja kuten ekologisuus, digiloikka tai että jäsenistö jotain aidosti haluaa, mutta en sitä, että ei vain ole rahaa. En kun kyseessä on maailman rikkain ylioppilaskunta.”
Ylioppilaslehti on ilmestynyt vuodesta 1913 lähtien.
”Kyllä se 400 miljoonan euron omaisuus tulee vielä tuottamaan, jos nyt sinnitellään näiden vaikeiden vuosien läpi. Olisi todella lyhytnäköistä ajaa lehti alas. Kun muutaman vuoden päästä taas on rahaa, niin kuka sen sitten uudestaan perustaa?” Welling pohtii. ▬